Venäjä http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132403/all Wed, 19 Sep 2018 11:41:09 +0300 fi Venäjä ja Turkki allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan Syyrian tie rauhaan http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261191-venaja-ja-turkki-allekirjoittivat-yhteisymmarryspoytakirja-syyrian-tie-rauhaan <p><em><strong>Venäjä ja Turkki allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirja &rdquo;Syyrian tie rauhaan&rdquo;</strong></em></p><p><em>Länsi täysin ulkokehällä Lähi-Idän tilanteen arkkitehtuurista</em></p><p>*</p><p>Venäjän presidentti <strong>Vladimir Putin</strong> ja Turkin presidentti <strong>Recep Tayyip Erdoğan</strong> keskustelivat kahdenkesken &nbsp;Botšarov Rutšei -huvilassa Sotšissa 17. syyskuuta 2018.&nbsp;</p><p>Syyrian Idlibin maakuntaan aiotaan luoda <strong><em>demilitarisoitu puskurivyöhyke</em></strong> maan hallinnon ja kapinallisten joukkojen välille. Putin sanoi, että myös kapinallisia vaaditaan vetäytymään vyöhykkeeltä. &nbsp;Kaikkien oppositioryhmien tulee vetää raskaat aseet ja asejärjestelmät, panssarivoimat, raketinheittimet, tykit ja mörssärit pois aseriisunta-alueelta.&nbsp; Turkkilaiset mobiilioperaatioryhmät ja Venäjän sotilaspoliisiyksiköt vastaavat demilitarisoidun vyöhykkeen valvonnasta.&nbsp; Samoin Aleppo-Latakian ja Aleppo-Haman reittien palauttaminen täyteen valvontaan vuoden loppuun sisältyy suunnitelmaan. &nbsp;</p><p>Samassa yhteydessä Putin tähdensi, että Venäjä on yksi niistä maista, jotka ovat perustamassa jännityksen lieventämisalueitta &nbsp;sotilaallisten keskittymien uhan alla oleviin Aleppoon maakuntaan ja Aleppon kaupunkiin, sekä venäläisiin tukikohta-alueisiin Syyriassa: Tartus ja Khmeimim.</p><p>*</p><p><strong>Sota vain kiihtyy?</strong></p><p>Kansainvälisten ounastelujen mukaan joukkojen ryhmitykset ja täydennykset alueella on saatu päätökseen, ja Syyrian hallituksen on ennakoitu aloittavan Venäjän ja Iranin tukemana vastarinnan lopullisen tuhoamiseen tähtäävän suurhyökkäyksen Idlibin kaupunkia ja aluetta vastaan Syyrian. Kapinallisten vetäytymistä ei ole odotettavissa, vaan lohdutonta kaupunkisotaa jossa siviilejä käytetään ihmiskilpinä ja tapahtuu samaa kuin aiemmin Aleppossa ja muuallakin. Talouspulmiensa vuoksi syvissä liemissä kahlaava Turkki on vastustanut hyökkäystä.</p><p>Putinin mukaan 15&ndash;20 kilometrin levyiseltä vyöhykkeeltä on tarkoitus <strong>vetää pois raskaat aseet</strong> lokakuun 10. päivään mennessä. Idlibin maakunnan rajalle perustettavaa vyöhykettä vartioisivat Venäjän ja Turkin joukot. &nbsp;Idlib on viimeinen kapinallisten pääosin hallitsema maakunta Syyriassa. Kapinallisten hallussa olevalla alueella arvioidaan oleskelevan noin kolme miljoonaa ihmistä. Suuri osa heistä on paennut maakuntaan muualta Syyriasta. Taistelut alueella jatkuivat viikonlopun jälkeen, ja kuin sattuman oikusta tai suunnitellusti Venäläinen <strong>tiedustelukone ammuttiin</strong> alas, jolloin sekä kone että 15 staffiin kuulunutta tuhoutuivat, nostaen omalta osaltaan jännitteitä Syyrian kysymyksen liepeillä.&nbsp;</p><p>Eri osapuolet ovat syytelleet koneen pudottamisesta toisiaan, sileän <em>collateral damagen</em> (tarkoittamattoman vahingon) mahdollisuutta on arvailtu, mutta myös räikeän provokaation mahdollisuutta ei voida sulkea pois.&nbsp; Antaahan se Venäjälle tilaisuuden jälleen uhriutua ja suorittaa &rdquo;tehtävä loppuun&rdquo;.</p><p>Lue: YLE 18.9.2017: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10410104?origin=rss"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10410104?origin=rss</u></a>&nbsp; &nbsp;&amp;&nbsp; <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10411181?origin=rss"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10411181?origin=rss</u></a></p><p>*</p><p><strong>Mitä Sotšissa 17. syyskuuta 2018 tapahtui?</strong></p><p>Kaksi valtionpäämiestä todistivat kun maiden ministerit, Venäjän puolelta puolustusministeri Sergei Shoigu ja Turkin puolelta Kansallisen puolustuksen ministeri Hulusi Aker allekirjoittivat MOU-sopimuksen eli &rdquo;<em>Yhteisymmärryspöytäkirjan tilanteen vakauttamiseen tähtäävistä toimista Idlibin jännityksen lieventämisalueella</em>&rdquo;.</p><p>Putinin ja Erdoganin tapaaminen oli jo neljäs tämän vuoden aikana.&nbsp; Viimeksi he tapasivat kymmenen päivää aiemmin Teheranissa Syyrian rauhanprosessiin liittyneessä <strong><em>Venäjä-Turkki-Iran &ndash;huippukokouksessa.</em></strong></p><p>Venäjä on entistä päättäväisemmin lakaisemassa sivuun Turkin-suhteita rasittaneita tekijöitä, mikä näkyy myös Sotšin tapaamisen yhteydessä esitetyistä lausunnoista.&nbsp; Venäjä priorisoi voimakkaasti oman kansainvälisen roolinsa kohottamisteemaan ja Lähi-Idän uuden mahtiasemansa turvaamiseen liittyvät seikat.</p><p>Maiden keskinäinen lähentyminen näkyy myös siviilipuolella lisääntyvänä vaihtona.&nbsp; Maiden välinen kauppa kasvoi 2018 vuoden tammi-heinäkuun aikana 34 %, ylittäen arvoltaan 15 miljardin dollarin rajan.&nbsp; Tämä ennakoi viime vuoden kauppasumman 22 miljardin nousua merkittävästi, ehkäpä jo yli 30 mrd $:iin.</p><p>Kehityksen taustalla nähdään &rdquo;<em>Korkean tason Venäläis-Turkkilaisen Yhteistyöneuvoston</em>&rdquo; seitsemäs sopimus ja sen täytäntöönpanoon liittyvät edistysaskeleet, sekä <em>Hallitustenvälisen komission</em> ja asianomaisten ministeriöiden sekä virastojen johdonmukainen työ, kuten presidentti Putin julkilausumassaan korosti.</p><p>*</p><p><strong>Maataloustuotteiden kauppaa lisätään</strong></p><p>Siinä missä Suomen maatalous kärvistelee vientikieltojen ja kuivan kesänkadon kourissa Turkin maatalousvienti Venäjälle kasvaa.&nbsp; &rdquo;Venäjä täytti Turkkilais-kumppanien pyynnöt ja kumosi useille turkkilaisille maataloustuotteille asetetut tuontikiellot.&nbsp; Me puolestamme odotamme, että Venäjän tuotteille luodaan suotuisat olosuhteet viennin edistämiseksi Turkin markkinoilla&rdquo;, Putin visersi.</p><p>Jatkuvasti lisääntyvät kahdenkeskiset sopimukset kansallisten valuuttojen käytöstä maidenvälisessä kaupankäynnissä on omiaan vauhdittaman kauppaa.&nbsp; Molemmat presidentit uskovat tämän auttavan vähentämään ulkoisten&nbsp; markkinoiden epävakauksien vaikutuksia kahdenvälisiin markkinoihin.&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Energiaa Eurooppaan</strong></p><p>Maat jatkavat yhteisten strategisten hankkeiden eteenpäin vientiä, niin energian alalla kuin muillakin sektoreilla.&nbsp; Putin korostaa Akkuyun ydinvoimalan sekä Turkish Stream &ndash;öljyputken merkitystä, joista tulee tärkeitä tekijöitä ei vain Turkin vaan myös Euroopan Unionin energiavarmuuden kannalta.</p><p>Lisäksi presidentit käsittelivät kulttuurin ja turismin vuosisuunnitelmia 2019.&nbsp; Viime vuonna 2017 ennätysmäärä venäläisiä matkusti Turkkiin: 4,7 miljoonaa.&nbsp; Venäläiset puolestaan rankkeerasivat &nbsp;houkuttelevimmaksi ulkomaankohteekseen Turkin. Tämän vuoden ensimmäisellä puolivuotiskaudella venäläisten turistien määrä Turkissa kohosi noin 40 %:lla.&nbsp; &rdquo;Jatkamme tiiviissä yhteistyössä turkkilaisten kumppaniemme kanssa&nbsp; mahdollisimman mukavien ja turvallisten olosuhteiden luomiseksi venäläisille lomailla Turkissa&rdquo;, Putin sanoi.</p><p>*</p><p><strong>Terrorismin torjunta</strong></p><p>Venäjä ja Turkki ovat vahvistaneet sitoumuksensa torjua terrorismia Syyriassa kaikissa muodoissaan ja kaikissa olosuhteissa.&nbsp; Maiden välinen yhteinen näkemys on, että käytännön toimenpiteet sopimuksen toteuttamiseksi tukevat Syyrian kriisin poliittista ratkaisua, jatkavat Geneven sopimuksen mukaista työtä ja edistävät rauhan palauttamista Syyrian maaperälle, Putin lausui.</p><p>Tätä lähestymistapaa tukee Syyrian arabitasavallan hallitus.&nbsp; Jatkamme neuvonpitoa Syyrian hallituksen kanssa.&nbsp;</p><p>On tärkeää, että sekä Venäjä että Turkki aikovat jatkossakin hyödyntää Astana-formaattia ja mahdollisuutta löytää pitkän aikavälin poliittisia ratkaisuja Genevessä ja Yhdistyneiden Kansakuntien alaisuudessa, presidentti Putin totesi julkilausumassaan Sotsissa maannataina.</p><p>*</p><p><strong>Suomalainen media</strong> ei tapansa mukaan tätä juurikaan noteerannut.&nbsp; Turkin ja Venäjän jatkuva lähentyminen viitoittaa kehitystä Lähi-Idässä ja myös Euroopan Unionin itärajalla.&nbsp;</p><p>Euroopan Unioni kärsii omista painajaisistaan ja on voimaton, kyvytön.&nbsp; Muut maat toimivat ja sopivat Lähi-Idän tulevaisuuden fundamenteista. Yhdysvallat on täysin ulkona kuin paskanärhi.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjä ja Turkki allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirja ”Syyrian tie rauhaan”

Länsi täysin ulkokehällä Lähi-Idän tilanteen arkkitehtuurista

*

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan keskustelivat kahdenkesken  Botšarov Rutšei -huvilassa Sotšissa 17. syyskuuta 2018. 

Syyrian Idlibin maakuntaan aiotaan luoda demilitarisoitu puskurivyöhyke maan hallinnon ja kapinallisten joukkojen välille. Putin sanoi, että myös kapinallisia vaaditaan vetäytymään vyöhykkeeltä.  Kaikkien oppositioryhmien tulee vetää raskaat aseet ja asejärjestelmät, panssarivoimat, raketinheittimet, tykit ja mörssärit pois aseriisunta-alueelta.  Turkkilaiset mobiilioperaatioryhmät ja Venäjän sotilaspoliisiyksiköt vastaavat demilitarisoidun vyöhykkeen valvonnasta.  Samoin Aleppo-Latakian ja Aleppo-Haman reittien palauttaminen täyteen valvontaan vuoden loppuun sisältyy suunnitelmaan.  

Samassa yhteydessä Putin tähdensi, että Venäjä on yksi niistä maista, jotka ovat perustamassa jännityksen lieventämisalueitta  sotilaallisten keskittymien uhan alla oleviin Aleppoon maakuntaan ja Aleppon kaupunkiin, sekä venäläisiin tukikohta-alueisiin Syyriassa: Tartus ja Khmeimim.

*

Sota vain kiihtyy?

Kansainvälisten ounastelujen mukaan joukkojen ryhmitykset ja täydennykset alueella on saatu päätökseen, ja Syyrian hallituksen on ennakoitu aloittavan Venäjän ja Iranin tukemana vastarinnan lopullisen tuhoamiseen tähtäävän suurhyökkäyksen Idlibin kaupunkia ja aluetta vastaan Syyrian. Kapinallisten vetäytymistä ei ole odotettavissa, vaan lohdutonta kaupunkisotaa jossa siviilejä käytetään ihmiskilpinä ja tapahtuu samaa kuin aiemmin Aleppossa ja muuallakin. Talouspulmiensa vuoksi syvissä liemissä kahlaava Turkki on vastustanut hyökkäystä.

Putinin mukaan 15–20 kilometrin levyiseltä vyöhykkeeltä on tarkoitus vetää pois raskaat aseet lokakuun 10. päivään mennessä. Idlibin maakunnan rajalle perustettavaa vyöhykettä vartioisivat Venäjän ja Turkin joukot.  Idlib on viimeinen kapinallisten pääosin hallitsema maakunta Syyriassa. Kapinallisten hallussa olevalla alueella arvioidaan oleskelevan noin kolme miljoonaa ihmistä. Suuri osa heistä on paennut maakuntaan muualta Syyriasta. Taistelut alueella jatkuivat viikonlopun jälkeen, ja kuin sattuman oikusta tai suunnitellusti Venäläinen tiedustelukone ammuttiin alas, jolloin sekä kone että 15 staffiin kuulunutta tuhoutuivat, nostaen omalta osaltaan jännitteitä Syyrian kysymyksen liepeillä. 

Eri osapuolet ovat syytelleet koneen pudottamisesta toisiaan, sileän collateral damagen (tarkoittamattoman vahingon) mahdollisuutta on arvailtu, mutta myös räikeän provokaation mahdollisuutta ei voida sulkea pois.  Antaahan se Venäjälle tilaisuuden jälleen uhriutua ja suorittaa ”tehtävä loppuun”.

Lue: YLE 18.9.2017: https://yle.fi/uutiset/3-10410104?origin=rss   &  https://yle.fi/uutiset/3-10411181?origin=rss

*

Mitä Sotšissa 17. syyskuuta 2018 tapahtui?

Kaksi valtionpäämiestä todistivat kun maiden ministerit, Venäjän puolelta puolustusministeri Sergei Shoigu ja Turkin puolelta Kansallisen puolustuksen ministeri Hulusi Aker allekirjoittivat MOU-sopimuksen eli ”Yhteisymmärryspöytäkirjan tilanteen vakauttamiseen tähtäävistä toimista Idlibin jännityksen lieventämisalueella”.

Putinin ja Erdoganin tapaaminen oli jo neljäs tämän vuoden aikana.  Viimeksi he tapasivat kymmenen päivää aiemmin Teheranissa Syyrian rauhanprosessiin liittyneessä Venäjä-Turkki-Iran –huippukokouksessa.

Venäjä on entistä päättäväisemmin lakaisemassa sivuun Turkin-suhteita rasittaneita tekijöitä, mikä näkyy myös Sotšin tapaamisen yhteydessä esitetyistä lausunnoista.  Venäjä priorisoi voimakkaasti oman kansainvälisen roolinsa kohottamisteemaan ja Lähi-Idän uuden mahtiasemansa turvaamiseen liittyvät seikat.

Maiden keskinäinen lähentyminen näkyy myös siviilipuolella lisääntyvänä vaihtona.  Maiden välinen kauppa kasvoi 2018 vuoden tammi-heinäkuun aikana 34 %, ylittäen arvoltaan 15 miljardin dollarin rajan.  Tämä ennakoi viime vuoden kauppasumman 22 miljardin nousua merkittävästi, ehkäpä jo yli 30 mrd $:iin.

Kehityksen taustalla nähdään ”Korkean tason Venäläis-Turkkilaisen Yhteistyöneuvoston” seitsemäs sopimus ja sen täytäntöönpanoon liittyvät edistysaskeleet, sekä Hallitustenvälisen komission ja asianomaisten ministeriöiden sekä virastojen johdonmukainen työ, kuten presidentti Putin julkilausumassaan korosti.

*

Maataloustuotteiden kauppaa lisätään

Siinä missä Suomen maatalous kärvistelee vientikieltojen ja kuivan kesänkadon kourissa Turkin maatalousvienti Venäjälle kasvaa.  ”Venäjä täytti Turkkilais-kumppanien pyynnöt ja kumosi useille turkkilaisille maataloustuotteille asetetut tuontikiellot.  Me puolestamme odotamme, että Venäjän tuotteille luodaan suotuisat olosuhteet viennin edistämiseksi Turkin markkinoilla”, Putin visersi.

Jatkuvasti lisääntyvät kahdenkeskiset sopimukset kansallisten valuuttojen käytöstä maidenvälisessä kaupankäynnissä on omiaan vauhdittaman kauppaa.  Molemmat presidentit uskovat tämän auttavan vähentämään ulkoisten  markkinoiden epävakauksien vaikutuksia kahdenvälisiin markkinoihin. 

*

Energiaa Eurooppaan

Maat jatkavat yhteisten strategisten hankkeiden eteenpäin vientiä, niin energian alalla kuin muillakin sektoreilla.  Putin korostaa Akkuyun ydinvoimalan sekä Turkish Stream –öljyputken merkitystä, joista tulee tärkeitä tekijöitä ei vain Turkin vaan myös Euroopan Unionin energiavarmuuden kannalta.

Lisäksi presidentit käsittelivät kulttuurin ja turismin vuosisuunnitelmia 2019.  Viime vuonna 2017 ennätysmäärä venäläisiä matkusti Turkkiin: 4,7 miljoonaa.  Venäläiset puolestaan rankkeerasivat  houkuttelevimmaksi ulkomaankohteekseen Turkin. Tämän vuoden ensimmäisellä puolivuotiskaudella venäläisten turistien määrä Turkissa kohosi noin 40 %:lla.  ”Jatkamme tiiviissä yhteistyössä turkkilaisten kumppaniemme kanssa  mahdollisimman mukavien ja turvallisten olosuhteiden luomiseksi venäläisille lomailla Turkissa”, Putin sanoi.

*

Terrorismin torjunta

Venäjä ja Turkki ovat vahvistaneet sitoumuksensa torjua terrorismia Syyriassa kaikissa muodoissaan ja kaikissa olosuhteissa.  Maiden välinen yhteinen näkemys on, että käytännön toimenpiteet sopimuksen toteuttamiseksi tukevat Syyrian kriisin poliittista ratkaisua, jatkavat Geneven sopimuksen mukaista työtä ja edistävät rauhan palauttamista Syyrian maaperälle, Putin lausui.

Tätä lähestymistapaa tukee Syyrian arabitasavallan hallitus.  Jatkamme neuvonpitoa Syyrian hallituksen kanssa. 

On tärkeää, että sekä Venäjä että Turkki aikovat jatkossakin hyödyntää Astana-formaattia ja mahdollisuutta löytää pitkän aikavälin poliittisia ratkaisuja Genevessä ja Yhdistyneiden Kansakuntien alaisuudessa, presidentti Putin totesi julkilausumassaan Sotsissa maannataina.

*

Suomalainen media ei tapansa mukaan tätä juurikaan noteerannut.  Turkin ja Venäjän jatkuva lähentyminen viitoittaa kehitystä Lähi-Idässä ja myös Euroopan Unionin itärajalla. 

Euroopan Unioni kärsii omista painajaisistaan ja on voimaton, kyvytön.  Muut maat toimivat ja sopivat Lähi-Idän tulevaisuuden fundamenteista. Yhdysvallat on täysin ulkona kuin paskanärhi.

*

]]>
2 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261191-venaja-ja-turkki-allekirjoittivat-yhteisymmarryspoytakirja-syyrian-tie-rauhaan#comments Lähi-itä Länsi hakoteillä Syyrian sota Turkki Venäjä Wed, 19 Sep 2018 08:41:09 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261191-venaja-ja-turkki-allekirjoittivat-yhteisymmarryspoytakirja-syyrian-tie-rauhaan
Mielenosoitukset tuottavat joskus tulostakin Venäjällä http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261134-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla <p>Syyskuun kahtena ensimmäisenä sunnuntaina, 2. ja 9. päivä, ympäri Venäjää osoitettiin mieltä eläkeuudistusta vastaan. 2.9 suurin osa mielenosoituksista oli kommunistipuolue KPRF:n järjestämiä, ja sen mielenosoitus Moskovassa keräsi noin 9&thinsp;000 osanottajaa.</p><p>Syyskuun 9. oli oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin järjestämien mielenosoitusten vuoro. Hän on toissa viikon maanantaista istunut 30 päivän vankilatuomiota protestien järjestämisestä, mutta mielenosoitusten mittakaavaan tämä ei vaikuttanut &ndash; kiinniottoja oli pelkästään Pietarissa yli 600, ja koko Venäjän laajuisesti yli 1&thinsp;100.</p><p>Mielenosoitukset eivät ole ennätyssuuria, mutta ne levisivät harvinaisen laajalle, KPRF:n mukaan 2.9. koko Venäjän alueelle 83 kaupunkiin.</p><p>Eläkeuudistus on lieventymässä.</p><p>Protestit ovat jo säikäyttäneet presidentti Vladimir Putinin. Hän piti toissa viikolla televisiopuheen, jossa hän lupasi nostaa naisten eläkeikää 55 vuodesta vain 60 vuoteen, alunperin ilmoitetun 63 vuoden sijasta. Lisäksi Putin lupasi toimia työvoiman ikäsyrjintää vastaan. Miesten eläkeiän nosto viidellä vuodella 65 vuoteen on kuitenkin toistaiseksi toteutumassa.</p><p>Toinen esimerkki mielenosoitusten voimasta on viime maaliskuussa teini-ikäisinä vangittujen Anna Pavlikovan ja Maria Dubovikin vapauttaminen kotiarestiin 15. elokuuta järjestetyn &rdquo;äitien marssin&rdquo; jälkeen.<br /><br /><em>Loput jutusta luettavissa täällä:&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3959637-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3959637-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla</a></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Syyskuun kahtena ensimmäisenä sunnuntaina, 2. ja 9. päivä, ympäri Venäjää osoitettiin mieltä eläkeuudistusta vastaan. 2.9 suurin osa mielenosoituksista oli kommunistipuolue KPRF:n järjestämiä, ja sen mielenosoitus Moskovassa keräsi noin 9 000 osanottajaa.

Syyskuun 9. oli oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin järjestämien mielenosoitusten vuoro. Hän on toissa viikon maanantaista istunut 30 päivän vankilatuomiota protestien järjestämisestä, mutta mielenosoitusten mittakaavaan tämä ei vaikuttanut – kiinniottoja oli pelkästään Pietarissa yli 600, ja koko Venäjän laajuisesti yli 1 100.

Mielenosoitukset eivät ole ennätyssuuria, mutta ne levisivät harvinaisen laajalle, KPRF:n mukaan 2.9. koko Venäjän alueelle 83 kaupunkiin.

Eläkeuudistus on lieventymässä.

Protestit ovat jo säikäyttäneet presidentti Vladimir Putinin. Hän piti toissa viikolla televisiopuheen, jossa hän lupasi nostaa naisten eläkeikää 55 vuodesta vain 60 vuoteen, alunperin ilmoitetun 63 vuoden sijasta. Lisäksi Putin lupasi toimia työvoiman ikäsyrjintää vastaan. Miesten eläkeiän nosto viidellä vuodella 65 vuoteen on kuitenkin toistaiseksi toteutumassa.

Toinen esimerkki mielenosoitusten voimasta on viime maaliskuussa teini-ikäisinä vangittujen Anna Pavlikovan ja Maria Dubovikin vapauttaminen kotiarestiin 15. elokuuta järjestetyn ”äitien marssin” jälkeen.

Loput jutusta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3959637-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla

]]>
3 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261134-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla#comments Aleksei Navalnyi Mielenosoitukset Poliittiset vangit Putin Poliittisetvangit Venäjä Vladimir Putin Mon, 17 Sep 2018 23:26:39 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261134-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla
Säälittävää, presidentti Niinistö http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261017-saalittavaa-presidentti-niinisto <p>Presidentti Niinistö selitteli hiljattain saksalaisille näkemyksiään Putinista ja Suomen Nato-kannasta. Hyvää haastattelussa on se, että saksalaiset näkevät nyt itse tuoreeltaan, mistä suomettumisessa on kysymys.&nbsp;</p><p>Päivän IS:n mukaan, Frankfurter Allgemeine -lehdelle antamassaan haastattelussa Niinistö lietsoo turhaan omaa pelkoaan saksalaisiin. Aamukahviaan juovat saksalaiset voivat naureskellen lukea, miksi Niinistö pelkää Putinia ja Natoa. Neuvottelevaa vastapuolta kuulemma pitää pelätä sen takia että tämä on valmistautunut neuvotteluun? Hehheh, todella typerää kommentointia, arvoisa presidentti. Eikö neuvotteluissa lähtökohtana ole, että osapuolet ovat valmistautuneita ja neuvotteluissa osapuolet esittävät näkemyksiään perusteineen? Mistä se pelko tulee kuvioihin, arvoisa presidenttimme? Se, että itse pelkää mitä ihmeellisimpiä juttuja, ei tarkoita, että muiden pitäisi. Muistelen parisen vuotta sitten Putinin olleen hyvin valmistautunut kun hän kertoi Venäjän armeijan olevan 1500 kilometrin päässä Suomen itärajasta.</p><p>Niinistön mukaan Suomi ei kuulemma voi liittyä Natoon koska sen jälkeen Venäjä näkisi täällä vihollisen. Mitähän saksalaiset miettivät Niinistön tuhertamisesta? Venäjän suurimmat viholliset Euroopassa ovat sattumalta sen suurimpia kauppakumppaneita. Helppo veikata, että saksalaiset tuskin pitävät Venäjää vihollisenaan Nato-jäsenyyden takia ja jos Venäjä kohtelisi Suomea kauppakumppanina vastaavalla tavalla kuin muun muassa Saksaa, Suomen pitäisi jättää hakemus saman tien.</p><p>Fiksuimmat muuten huomasivat Niinistön perusteluissa ikävän surkean seikan: Jos Suomen pitää Nato-asiassa odottaa sitä, että Venäjä pitää Suomea vihollisenaan, homma voi pissiä nilkoille, vai mitä, arvoisa presidentti? Siinä vaiheessa kun vihollisia ollaan, meidän pitäisi jo olla jäseniä, eikä lähteä miettimään hakemuksen jättämistä. &nbsp;</p><p><a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005828837.html" title="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005828837.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005828837.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Niinistö selitteli hiljattain saksalaisille näkemyksiään Putinista ja Suomen Nato-kannasta. Hyvää haastattelussa on se, että saksalaiset näkevät nyt itse tuoreeltaan, mistä suomettumisessa on kysymys. 

Päivän IS:n mukaan, Frankfurter Allgemeine -lehdelle antamassaan haastattelussa Niinistö lietsoo turhaan omaa pelkoaan saksalaisiin. Aamukahviaan juovat saksalaiset voivat naureskellen lukea, miksi Niinistö pelkää Putinia ja Natoa. Neuvottelevaa vastapuolta kuulemma pitää pelätä sen takia että tämä on valmistautunut neuvotteluun? Hehheh, todella typerää kommentointia, arvoisa presidentti. Eikö neuvotteluissa lähtökohtana ole, että osapuolet ovat valmistautuneita ja neuvotteluissa osapuolet esittävät näkemyksiään perusteineen? Mistä se pelko tulee kuvioihin, arvoisa presidenttimme? Se, että itse pelkää mitä ihmeellisimpiä juttuja, ei tarkoita, että muiden pitäisi. Muistelen parisen vuotta sitten Putinin olleen hyvin valmistautunut kun hän kertoi Venäjän armeijan olevan 1500 kilometrin päässä Suomen itärajasta.

Niinistön mukaan Suomi ei kuulemma voi liittyä Natoon koska sen jälkeen Venäjä näkisi täällä vihollisen. Mitähän saksalaiset miettivät Niinistön tuhertamisesta? Venäjän suurimmat viholliset Euroopassa ovat sattumalta sen suurimpia kauppakumppaneita. Helppo veikata, että saksalaiset tuskin pitävät Venäjää vihollisenaan Nato-jäsenyyden takia ja jos Venäjä kohtelisi Suomea kauppakumppanina vastaavalla tavalla kuin muun muassa Saksaa, Suomen pitäisi jättää hakemus saman tien.

Fiksuimmat muuten huomasivat Niinistön perusteluissa ikävän surkean seikan: Jos Suomen pitää Nato-asiassa odottaa sitä, että Venäjä pitää Suomea vihollisenaan, homma voi pissiä nilkoille, vai mitä, arvoisa presidentti? Siinä vaiheessa kun vihollisia ollaan, meidän pitäisi jo olla jäseniä, eikä lähteä miettimään hakemuksen jättämistä.  

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005828837.html

]]>
23 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261017-saalittavaa-presidentti-niinisto#comments Nato Venäjä Vladimir Putin Sat, 15 Sep 2018 06:47:06 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261017-saalittavaa-presidentti-niinisto
Sepitys http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260976-sepitys <p>Venäjän media myllyttää. Se hämmentää ja sepittää. Venäjä väittää, ettei sillä ole mitään tekemistä Salisburyn myrkytysten kanssa.</p><p>Myrkkyisku johti yhden ihmisen kuolemaan ja neljä ihmistä joutui rankkoihin sairaalahoitoihin. Myrkytyksissä käytettiin sotilastason <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Novit%C5%A1ok">Novitšok-hermomyrkkyä.</a></p><p>Näytöksistä viimeisin alkoi toissapäivänä kun Venäjän presidentti Vladimir Putin käskytti esiin iskusta epäillyt miehet. Kiinan presidentin vieressä talouskokouksessa istunut Putin väitti samalla, että brittipoliisin jäljittämät Venäjän sotilastiedustelun upseereiksi osoitetut miehet ovat siviilejä eikä heidän toimiinsa liity mitään rikollista.</p><p>Valehtelu suoraan päin naamaa on koulutettujen vakoilijoiden ammattitaitoa.</p><p>Putinin käskystä ei kulunut aikaakaan kun Venäjän tv-propagandakanavan päätoimittaja sai soiton miehiltä, jotka halusivat tulla sepustamaan, millä asioilla he liikkuivat Englannissa.</p><p>Ohjelmassa miehistä tulikin uhreja, jotka eivät tiedä enää, miten jatkavat elämäänsä, koska se meni mullin mallin sen jälkeen kun heidän kuvansa oli julkaistu ja miehet yhdistetty murhayrityksen kohteeksi joutuneisiin Skripaleihin. <a href="https://www.mk.ru/politics/2018/09/13/ekspert-po-lzhi-razobral-intervyu-otraviteley-skripaley-montazh-ocheviden.html">Haastattelua oli leikattu selkeästi viestin vahvistamiseksi.</a></p><p>Entisen venäläisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sergei_Skripal">vakoilijan Sergei Skripalin</a> ja tämän Julia-tyttären murhayritys maaliskuussa on selvitetty tarkasti, mutta&nbsp; Venäjä on kiistänyt osallisuutensa tapahtuneeseen ja järjestänyt laajan kampanjan hämmentääkseen totuuden julkituloa.</p><p>Maan ulkoministeriön <a href="https://www.facebook.com/maria.zakharova.167">tiedottajalta Marija Zaharovalta</a> ja tämän alaisilta on kulunut&nbsp; paljon aikaa sosiaalisessa mediassa Ison Britannian ilkkumiseen.</p><p>Venäjä on karnevalisoinut myrkytysjupakan hämmentääkseen tapahtunutta.</p><p>Yksityisestä matkastaan avautuneiden miesten sepitys saattaa upota kotiyleisöön. Vaikka ulkomaille suunnattua ja valehteluun valjastettua RT-kanavaa ei Venäjällä katsota yhtä paljon kuin perinteisempiä tv-kanavia, on Salisburyn nähtävyyksiin kahden päivän aikana tutustuneiden ja toisen matkan jälkeen välittömästi maasta Moskovaan poistuneiden miesten tarinaa selitetty myös muissa lähetyksissä.</p><p>Torstai-iltana Venäjän Rossija24-kanava esitti Salisburyn erinomaisena matkustuskohteena, jossa on jo parin vuoden ajan järjestetty myös näyttävä Pride-marssi.</p><p>Seksuaalivähemmistöjen nostaminen esiin miesten haastattelua selittävässä uutislähetyksessä on osa sepitystä.</p><p>Venäjä on taitava manipuloimaan kansaa.</p><p>Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari kirjoittaa tästäkin aiheesta selkeästi kirjassaan <a href="https://www.bazarkustannus.fi/kirja/21-oppituntia-maailman-tilasta/">21 oppituntia maailman tilasta. (Bazar)</a></p><p>&rdquo;Sepitetyt tarinat ovat itse asiassa olennaisesti parempia kuin totuudet, kun on kyse ihmisten yhdistämisestä. Jos haluat mitata ryhmälojaliteettia, sinun kannattaa vaatia ihmisiä uskomaan johonkin absurdiin asiaan, sillä se on paljon parempi mittari kuin että heitä vaadittaisiin uskomaan totuuteen. Jos suuri päällikkö sanoo: &rsquo;Aurinko nousee idästä ja laskee länteen&rsquo; ei tarvitse tuntea lojaalisuutta päällikköä kohtaan voidakseen osoittaa hänelle suosiota. Mutta jos päällikkö sanoo:&nbsp; &rsquo;Aurinko nousee lännestä ja laskee itään&rsquo; vain todelliset lojalistit taputtavat käsiään. Samoin jos kaikki naapurisi uskovat saman epäilyttävän tarinan, voit luottaa siihen, että he vetävät kriisiaikoina yhtä köyttä. Jos he suostuvat uskomaan vain vahvistettuihin tosiasioihin, mitä se muka todistaa?&rdquo;</p><p>Meillä on ihmisinä perusajatuksena päätellä, että kyseessä on aina hyvän ja pahan välinen kamppailu. Tästä lähtökohdasta Venäjä toimii.</p><p><a href="https://intokustannus.fi/kirja/propagandan-historia-kuinka-meihin-on-vaikutettu-antiikista-infosotaan/">Propagandan historiasta (Into) kirjoittaneet Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen</a> muistuttavat, että uuden Venäjän massavaikuttaminen tuo esiin erään nykypropagandalle leimallisen piirteen: mielipidevaikuttaminen on nyt jatkuvaa.</p><p>&rdquo;Se ei kuulu vain sotaan tai erikoistilanteisiin, vaan on käynnissä koko ajan. Tämä ei tietenkään koske ainoastaan Venäjää, vaan näyttää olevan miltei globaali ilmiö. &rdquo;</p><p>Kuten kirjassa todetaan, propaganda toimii aina kulttuuri- ja tapauskohtaisesti. Eräs syy tähän on se, että propagandan tekijä käyttää tavallisesti hyväkseen tiettynä aikana tietyssä paikassa vallitsevaa tilannetta pyrkiessään vaikuttamaan siellä eläviin ihmisiin.</p><p>&rdquo;Propaganda on olemassa, koska sille on tilausta. Pitää paikkansa, että se itse luo osan tästä tilauksesta, mutta siitä huolimatta propagandan käyttöarvo selittää sen olemassaolon.&rdquo;</p><p>Venäjä pyrkii vaikuttamaan omalla tarinallaan ulkomailla asuviin Venäjää tukeviin ihmisiin. Omiinsa he eivät luota yhtään enempää, mutta epäluuloa ja hämmennystä on Kremlin vallan pönkittämiseksi vietävä siinä missä kaasulle järjestettävä ostajia. Kauppoihin sitoutuneita kyynisiä liikemiehiä ja poliitikkoja eivät valheet hetkauta, mutta monet ihmiset täydentävät koneiden työtä jakamalla eteenpäin Venäjän valheita.</p><p>Haastattelu on katsotavissa kokonaan internetissä. Youtubesta löytyy helposti myös lyhyempiä koosteita.</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Retlia2xT8A?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/Retlia2xT8A?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Jos joku vielä kutsuu RT-kanavaa tiedotusvälineeksi mainitsematta, että kyse on propagandasta, on todettava sanojan siirtyneen jo siihen leiriin, jossa sananvapauden ihanteella ei ole merkitystä.</p> Venäjän media myllyttää. Se hämmentää ja sepittää. Venäjä väittää, ettei sillä ole mitään tekemistä Salisburyn myrkytysten kanssa.

Myrkkyisku johti yhden ihmisen kuolemaan ja neljä ihmistä joutui rankkoihin sairaalahoitoihin. Myrkytyksissä käytettiin sotilastason Novitšok-hermomyrkkyä.

Näytöksistä viimeisin alkoi toissapäivänä kun Venäjän presidentti Vladimir Putin käskytti esiin iskusta epäillyt miehet. Kiinan presidentin vieressä talouskokouksessa istunut Putin väitti samalla, että brittipoliisin jäljittämät Venäjän sotilastiedustelun upseereiksi osoitetut miehet ovat siviilejä eikä heidän toimiinsa liity mitään rikollista.

Valehtelu suoraan päin naamaa on koulutettujen vakoilijoiden ammattitaitoa.

Putinin käskystä ei kulunut aikaakaan kun Venäjän tv-propagandakanavan päätoimittaja sai soiton miehiltä, jotka halusivat tulla sepustamaan, millä asioilla he liikkuivat Englannissa.

Ohjelmassa miehistä tulikin uhreja, jotka eivät tiedä enää, miten jatkavat elämäänsä, koska se meni mullin mallin sen jälkeen kun heidän kuvansa oli julkaistu ja miehet yhdistetty murhayrityksen kohteeksi joutuneisiin Skripaleihin. Haastattelua oli leikattu selkeästi viestin vahvistamiseksi.

Entisen venäläisen vakoilijan Sergei Skripalin ja tämän Julia-tyttären murhayritys maaliskuussa on selvitetty tarkasti, mutta  Venäjä on kiistänyt osallisuutensa tapahtuneeseen ja järjestänyt laajan kampanjan hämmentääkseen totuuden julkituloa.

Maan ulkoministeriön tiedottajalta Marija Zaharovalta ja tämän alaisilta on kulunut  paljon aikaa sosiaalisessa mediassa Ison Britannian ilkkumiseen.

Venäjä on karnevalisoinut myrkytysjupakan hämmentääkseen tapahtunutta.

Yksityisestä matkastaan avautuneiden miesten sepitys saattaa upota kotiyleisöön. Vaikka ulkomaille suunnattua ja valehteluun valjastettua RT-kanavaa ei Venäjällä katsota yhtä paljon kuin perinteisempiä tv-kanavia, on Salisburyn nähtävyyksiin kahden päivän aikana tutustuneiden ja toisen matkan jälkeen välittömästi maasta Moskovaan poistuneiden miesten tarinaa selitetty myös muissa lähetyksissä.

Torstai-iltana Venäjän Rossija24-kanava esitti Salisburyn erinomaisena matkustuskohteena, jossa on jo parin vuoden ajan järjestetty myös näyttävä Pride-marssi.

Seksuaalivähemmistöjen nostaminen esiin miesten haastattelua selittävässä uutislähetyksessä on osa sepitystä.

Venäjä on taitava manipuloimaan kansaa.

Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari kirjoittaa tästäkin aiheesta selkeästi kirjassaan 21 oppituntia maailman tilasta. (Bazar)

”Sepitetyt tarinat ovat itse asiassa olennaisesti parempia kuin totuudet, kun on kyse ihmisten yhdistämisestä. Jos haluat mitata ryhmälojaliteettia, sinun kannattaa vaatia ihmisiä uskomaan johonkin absurdiin asiaan, sillä se on paljon parempi mittari kuin että heitä vaadittaisiin uskomaan totuuteen. Jos suuri päällikkö sanoo: ’Aurinko nousee idästä ja laskee länteen’ ei tarvitse tuntea lojaalisuutta päällikköä kohtaan voidakseen osoittaa hänelle suosiota. Mutta jos päällikkö sanoo:  ’Aurinko nousee lännestä ja laskee itään’ vain todelliset lojalistit taputtavat käsiään. Samoin jos kaikki naapurisi uskovat saman epäilyttävän tarinan, voit luottaa siihen, että he vetävät kriisiaikoina yhtä köyttä. Jos he suostuvat uskomaan vain vahvistettuihin tosiasioihin, mitä se muka todistaa?”

Meillä on ihmisinä perusajatuksena päätellä, että kyseessä on aina hyvän ja pahan välinen kamppailu. Tästä lähtökohdasta Venäjä toimii.

Propagandan historiasta (Into) kirjoittaneet Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen muistuttavat, että uuden Venäjän massavaikuttaminen tuo esiin erään nykypropagandalle leimallisen piirteen: mielipidevaikuttaminen on nyt jatkuvaa.

”Se ei kuulu vain sotaan tai erikoistilanteisiin, vaan on käynnissä koko ajan. Tämä ei tietenkään koske ainoastaan Venäjää, vaan näyttää olevan miltei globaali ilmiö. ”

Kuten kirjassa todetaan, propaganda toimii aina kulttuuri- ja tapauskohtaisesti. Eräs syy tähän on se, että propagandan tekijä käyttää tavallisesti hyväkseen tiettynä aikana tietyssä paikassa vallitsevaa tilannetta pyrkiessään vaikuttamaan siellä eläviin ihmisiin.

”Propaganda on olemassa, koska sille on tilausta. Pitää paikkansa, että se itse luo osan tästä tilauksesta, mutta siitä huolimatta propagandan käyttöarvo selittää sen olemassaolon.”

Venäjä pyrkii vaikuttamaan omalla tarinallaan ulkomailla asuviin Venäjää tukeviin ihmisiin. Omiinsa he eivät luota yhtään enempää, mutta epäluuloa ja hämmennystä on Kremlin vallan pönkittämiseksi vietävä siinä missä kaasulle järjestettävä ostajia. Kauppoihin sitoutuneita kyynisiä liikemiehiä ja poliitikkoja eivät valheet hetkauta, mutta monet ihmiset täydentävät koneiden työtä jakamalla eteenpäin Venäjän valheita.

Haastattelu on katsotavissa kokonaan internetissä. Youtubesta löytyy helposti myös lyhyempiä koosteita.

https://www.youtube.com/watch?v=Retlia2xT8A

Jos joku vielä kutsuu RT-kanavaa tiedotusvälineeksi mainitsematta, että kyse on propagandasta, on todettava sanojan siirtyneen jo siihen leiriin, jossa sananvapauden ihanteella ei ole merkitystä.

]]>
115 http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260976-sepitys#comments Ulkomaat Hybridisota Propaganda Salisbury Sananvapaus Venäjä Fri, 14 Sep 2018 09:23:03 +0000 Jarmo Koponen http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260976-sepitys
Venäjän eläkemielenosoitukset http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260759-venajan-elakemielenosoitukset <p>Venäjän hallinnon suunnittelema eläkeuudistus on saanut tuhansia kansalaisia kaduille osoittamaan mieltään uudistusta vastaan. Uudistuksessa nostettaisiin miesten eläkeikää asteittain 60 vuodesta 65 vuoteen ja naisten 55 vuodesta 60 vuoteen. Eläkeuudistusta vastustaa yli puolet kansalaisista. Eliniän odote Venäjällä on miehillä on 66 ja naisilla 77 vuotta. Jo nyt monet eläkeikäistä tekevät töitä täydentääkseen pientä eläkettään.</p> <p>Putin on joutunut tosiasioiden eteen. Putinin mukaan uudistus on pakko tehdä viimeistään nyt, koska työtä tekevän väestön osa Venäjällä pienenee. Putinin mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Uudistus on kuitenkin epäsuosituin pitkään aikaan. Kansalaiset katsovat, että he eivät uudistuksen jälkeen ennätä nauttia eläkkeestään kuin hetken.</p> <p>Kovin lempeästi Venäjän hallinto ei ole suhtautunut näihin oppositiopolitiikko Aleksei Navalnin koolle kutsumiin mielenosoituksiin suhtautunut. Parissa päivässä on pidätetty yli tuhat mielenosoittajaa ja lähes puolet heistä Pietarissa. Pidätettyjen joukossa oli myös vanhuksia ja lapsia. Navalni itse istuu vankilassa kärsimässä hänelle määrättyä 30 päivän vankeusrangaistusta.</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10396264" title="https://yle.fi/uutiset/3-10396264">https://yle.fi/uutiset/3-10396264</a></p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10395092" title="https://yle.fi/uutiset/3-10395092">https://yle.fi/uutiset/3-10395092</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjän hallinnon suunnittelema eläkeuudistus on saanut tuhansia kansalaisia kaduille osoittamaan mieltään uudistusta vastaan. Uudistuksessa nostettaisiin miesten eläkeikää asteittain 60 vuodesta 65 vuoteen ja naisten 55 vuodesta 60 vuoteen. Eläkeuudistusta vastustaa yli puolet kansalaisista. Eliniän odote Venäjällä on miehillä on 66 ja naisilla 77 vuotta. Jo nyt monet eläkeikäistä tekevät töitä täydentääkseen pientä eläkettään.

Putin on joutunut tosiasioiden eteen. Putinin mukaan uudistus on pakko tehdä viimeistään nyt, koska työtä tekevän väestön osa Venäjällä pienenee. Putinin mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Uudistus on kuitenkin epäsuosituin pitkään aikaan. Kansalaiset katsovat, että he eivät uudistuksen jälkeen ennätä nauttia eläkkeestään kuin hetken.

Kovin lempeästi Venäjän hallinto ei ole suhtautunut näihin oppositiopolitiikko Aleksei Navalnin koolle kutsumiin mielenosoituksiin suhtautunut. Parissa päivässä on pidätetty yli tuhat mielenosoittajaa ja lähes puolet heistä Pietarissa. Pidätettyjen joukossa oli myös vanhuksia ja lapsia. Navalni itse istuu vankilassa kärsimässä hänelle määrättyä 30 päivän vankeusrangaistusta.

https://yle.fi/uutiset/3-10396264

https://yle.fi/uutiset/3-10395092

]]>
33 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260759-venajan-elakemielenosoitukset#comments Eläkeuudistus Mielenosoitukset Venäjä Vladimir Putin Mon, 10 Sep 2018 15:02:08 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260759-venajan-elakemielenosoitukset
Kansantasavallan johtaja räjäytettiin http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260651-kansantasavallan-johtaja-rajaytettiin <p>&rdquo;Donetskin kansantasavallan&rdquo; johtaja Aleksandr Zahartšenko kuoli pommi-iskussa kahvilaan Donetskin keskustassa elokuun viimeisenä päivänä. Johtajien väkivaltaiset kuolemat ovat kansantasavalloissa tavallisia, mutta niiden olosuhteet ja logiikka vaihtelevat.</p><p>Vuonna 2015 tapettiin sotaherroja, joiden sukset menivät ristiin ylimmän johdon kanssa, kuten Aleksandr &rdquo;Batman&rdquo; Bednov, Aleksei Mozgovoi ja kasakkajohtaja Pavel Drjomov. Vuosina 2016&ndash;2017 räjäytetyillä Arseni &rdquo;Motorola&rdquo; Pavlovilla ja Mihail &rdquo;Givi&rdquo; Tolstyhilla taas ei ollut mitään näkyvää konfliktia kansantasavaltojen päälliköiden kanssa.</p><p>Ennen Zahartšenkon murhaa kansantasavaltojen ylimpien johtajien oli annettu lähteä Venäjälle, mikäli Kreml oli heihin kyllästynyt. Sinne passitettiin esimerkiksi Luhanskin kansantasavallan johtaja Igor Plotnitski viime marraskuussa.</p><p>Mikäli Moskovassa haluttiin vaihtaa Zahartšenko, miksi hänen ei olisi annettu säilyttää henkeään?</p><p><em>(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä:&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3956185-kansantasavallan-johtaja-rajaytettiin">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3956185-kansantasavallan-johtaja-rajaytettiin</a>)</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Donetskin kansantasavallan” johtaja Aleksandr Zahartšenko kuoli pommi-iskussa kahvilaan Donetskin keskustassa elokuun viimeisenä päivänä. Johtajien väkivaltaiset kuolemat ovat kansantasavalloissa tavallisia, mutta niiden olosuhteet ja logiikka vaihtelevat.

Vuonna 2015 tapettiin sotaherroja, joiden sukset menivät ristiin ylimmän johdon kanssa, kuten Aleksandr ”Batman” Bednov, Aleksei Mozgovoi ja kasakkajohtaja Pavel Drjomov. Vuosina 2016–2017 räjäytetyillä Arseni ”Motorola” Pavlovilla ja Mihail ”Givi” Tolstyhilla taas ei ollut mitään näkyvää konfliktia kansantasavaltojen päälliköiden kanssa.

Ennen Zahartšenkon murhaa kansantasavaltojen ylimpien johtajien oli annettu lähteä Venäjälle, mikäli Kreml oli heihin kyllästynyt. Sinne passitettiin esimerkiksi Luhanskin kansantasavallan johtaja Igor Plotnitski viime marraskuussa.

Mikäli Moskovassa haluttiin vaihtaa Zahartšenko, miksi hänen ei olisi annettu säilyttää henkeään?

(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3956185-kansantasavallan-johtaja-rajaytettiin)

]]>
6 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260651-kansantasavallan-johtaja-rajaytettiin#comments Aleksandr Zahartšenko Itä-Ukrainan sota Ukraina Venäjä Sat, 08 Sep 2018 13:04:03 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260651-kansantasavallan-johtaja-rajaytettiin
Kasakat ovat vanha lääke uuden Venäjän haasteisiin http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260343-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin <p>Toukokuun 5. päivänä, kaksi päivää ennen&nbsp;<strong>Vladimir Putinin</strong>&nbsp;uusimman kauden virkaanastujaisia, järjestettiin Moskovassa suuri mielenosoitus, jonka tapahtumat toivat kaikuja sadan vuoden takaa: kasakat pieksivät mielenosoittajia nahkaisilla nagaika-piiskoilla.</p><p>Venäjällä tämä oli skandaali. Oppositiohenkinen, nykyään lähinnä internetissä toimiva Dožd-televisiokanava paljasti, että yksi järjestyksenvalvontaan osallistuneista kasakkajärjestöistä, &rdquo;Keskinen kasakka-armeija&rdquo;, oli saanut vuonna 2016 kolme miljoonaa ruplaa (noin 40&thinsp;000 euroa) Venäjän kulttuuriministeriön tukea. Järjestöä johtaa entinen FSB-upseeri&nbsp;<strong>Ivan Mironov</strong>.</p><p>Samalla paljastettiin, että vuodesta 2016 lähtien järjestö oli saanut Moskovan kaupungin tukea 36 miljoonaa ruplaa. Osatuesta oli maksettu joukkotapahtumien järjestyksenvalvonnan koulutukseen eli kasakoiden käyttämistä mielenosoitusten kontrollointiin oli valmisteltu useamman vuoden ajan.<br /><br /><em>Loput kirjoituksesta luettavissa täällä:&nbsp;</em><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3952947-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin​">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3952947-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toukokuun 5. päivänä, kaksi päivää ennen Vladimir Putinin uusimman kauden virkaanastujaisia, järjestettiin Moskovassa suuri mielenosoitus, jonka tapahtumat toivat kaikuja sadan vuoden takaa: kasakat pieksivät mielenosoittajia nahkaisilla nagaika-piiskoilla.

Venäjällä tämä oli skandaali. Oppositiohenkinen, nykyään lähinnä internetissä toimiva Dožd-televisiokanava paljasti, että yksi järjestyksenvalvontaan osallistuneista kasakkajärjestöistä, ”Keskinen kasakka-armeija”, oli saanut vuonna 2016 kolme miljoonaa ruplaa (noin 40 000 euroa) Venäjän kulttuuriministeriön tukea. Järjestöä johtaa entinen FSB-upseeri Ivan Mironov.

Samalla paljastettiin, että vuodesta 2016 lähtien järjestö oli saanut Moskovan kaupungin tukea 36 miljoonaa ruplaa. Osatuesta oli maksettu joukkotapahtumien järjestyksenvalvonnan koulutukseen eli kasakoiden käyttämistä mielenosoitusten kontrollointiin oli valmisteltu useamman vuoden ajan.

Loput kirjoituksesta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3952947-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin

]]>
9 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260343-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin#comments Itä-Ukrainan sota Kasakat Ukraina Venäjä Vladimir Putin Sat, 01 Sep 2018 19:17:13 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260343-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin
Poliittisesti motivoituja kaivauksia – historian uudelleenkirjoitusta Venäjällä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260131-poliittisesti-motivoituja-kaivauksia-historian-uudelleenkirjoitusta-venajalla <p><em>Poliittisesti motivoituja kaivauksia &ndash; historian uudelleenkirjoitusta Venäjällä</em></p><p>*</p><p><strong>Venäjä kääntyy menneisyyden puoleen</strong> ja käynnistää poliittisesti motivoidut kaivaukset, jotta Neuvostoliiton 1930-luvun jälkipuoliskon historiakirjoitusta saadaan muokatuksi halutun kaltaiseksi, kirjoittaa <strong>Halya Counash, t</strong>oimittaja, pedagogi, kääntäjä ja julkaisija.&nbsp; <a href="https://krytyka.com/en/users/halya-coynash?type=3"><u>https://krytyka.com/en/users/halya-coynash?type=3</u></a></p><p>Uusin yritys kirjoittaa Neuvostoliiton harjoittaman terrorin historiaa näyttää olevan käynnissä Venäjällä.&nbsp;</p><p>Tämä toimenpiteen eräs toimintalinja liittyy siihen pidätys- ja tutkintakierteeseen, jonka kohteeksi kansainvälisesti tunnettu tutkija ja ihmisoikeusaktivisti <strong>Juri Dmitrijevin </strong>on joutunut. &nbsp;Dmitrijevillä ja hänen Memorial &ndash;kollegoillaan oli keskeinen rooli Karjalan tasavallan joukkohautojen paljastamisessa ja niihin haudattujen terrorin uhrien tunnistamisessa.&nbsp; Tunnetuin salainen tuhopaikka sijaitsee Karhumäen piirin Sandarmohissa.</p><p>*</p><p><strong>Parisen vuotta sitten tuotettiin </strong>venäläistaholta julkisuuteen käsitys, jonka mukaan huomattava osa Sandarmohin uhreista, - jopa &rdquo;tuhansia&rdquo;, &nbsp;olisi Suomen armeijan jatkosodan vuosina 1941-1944 Karjalan rintamalla sotavankeina olleita puna-armeijan sotilaita.</p><p>Suomessa tällaiset näkemykset on päättäväisesti torjuttu ja nähty täysin perättömiksi.</p><p>Huolimatta siitä, että väitteiden tueksi ei ole mitään todisteita, ja välittämättä terroriuhrien lasten ja omaisten vetoomuksista hautarauhan säilyttämiseksi, Sandarmohin metsähautausmailla on nyt <strong>Venäjän Sotahistoriallinen Seura</strong> (<em>Российскому военно-историческому обществу (РВИО - RVIO</em><em>), </em><em>Russia&acute;s Military History Society</em>) alkanut kaivaa paikalla.</p><p>*</p><p><a href="https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10156621793179935&amp;set=p.10156621793179935&amp;type=3&amp;hc_location=ufi" target="_blank"><u>https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10156621793179935&amp;set=p.10156621793179935&amp;type=3&amp;theater&amp;ifg=1</u></a></p><p>*</p><p><strong>Venäjän Sotahistoriallinen Seura</strong> on perustettu presidentti <strong>Vladimir Putinin</strong> joulukuussa 2012 huomiota herättäneen ukaasin pohjalta.&nbsp; Tuossa päätöksessään presidentti linjasi, että Venäjän &rdquo;<em>valtion ja yhteiskunnan voimia lujitetaan Venäjän armeijan historiallisen menneisyyden tutkimuksessa ja siihen liittyvien vääristymien torjunnassa</em>&rdquo;.&nbsp; Järjestön johdossa on Venäjän kulttuuriministeri <strong>Vladimir Medinsky</strong>, ja hän on käynnistänyt huomiota herättäneitä hankkeita, kuten Stalinin museon ja monumentin perustamisen Khoroshevoon, Tverin alueella.&nbsp; <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Medinsky"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Medinsky</u></a></p><p>Kulttuuriministerin panos on osa Putinin hallinnon voimistuvaa pyrkimystä pestä tämän joukkomurhaajan maine, ja osittain sen tuloksena ennätysmäinen osuus, peräti 46 % venäläisistä kertoi tammikuussa 2017 näkevänsä generalissimus Stalinin positiivisessa valossa.&nbsp;</p><p>Permin 36-alueen museo, joka on yksi myöhäisen Neuvostoliiton tunnetuimmista poliittisista työ- ja ojennusleireistä on muuttunut katkeraksi parodiaksi, kun siitä pyritään poistamaan kaikki maininnat ja muistumat repression aikaan, ja siitä aiemmin huolehtinut kansalaisjärjestö on puolestaan lisätty Venäjän &rdquo;<em>ulkomaisten agenttien luetteloon</em>&rdquo;.</p><p>*</p><p><em>&rdquo;Medinsky nimitettiin kulttuuriministeriksi toukokuussa 2012, kun presidentti Vladimir Putin aloitti kuuden vuoden presidenttikauden, jonka aikana hän on vahvistanut vallankäyttöään vallitsevalla politiikalla ja vastakkainasettelulla länsimaihin nähden<br />Medinskyn nimitys kulttuuriministeriksi pöyhi höyheniä eri tahoilla - liberaalien älymystön vähemmistö kopioi hänelle nimikkeet &quot;propagandaministeri&quot; tai &quot;kulttuuripoliisi&quot;.<br />Medinsky on Venäjän Sotahistoriallisen Seuran puheenjohtaja, joka äskettäin herätti Moskovaan kiistanalaisia tunteita pystyttämällä patsaan ruhtinas <strong>Vladimir Suurelle</strong> ja toisen AK-47-hyökkäyskiväärin keksijälle <strong>Mikhail Kalashnikoville</strong>. Jälkimmäinen muistomerkki tuli verkkovitsailun kohde, kun kotkankatseinen historioitsija havaitsi että kivääri, joka oli kuvattu veistoksessa, ei ollut AK-47 vaan pikemminkin natsien kehittämä saksalainen toisen maailmansodan ase</em>.&rdquo; <a href="https://www.rferl.org/a/russia-medinsky-culture-ministry-thesis-scandal/28771952.html"><u>https://www.rferl.org/a/russia-medinsky-culture-ministry-thesis-scandal/28771952.html</u></a></p><p><em>Myös Kulttuuriministerin opinnoista on käyty debattia:</em> <a href="https://themoscowtimes.com/news/russias-mnister-of-culture-vladimir-medinsky-keeps-phd-59326"><u>https://themoscowtimes.com/news/russias-mnister-of-culture-vladimir-medinsky-keeps-phd-59326</u></a> &nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Sandarmohin salaisella teloituspaikalla</strong> pyritään nyt huomioimaan &rdquo;<em>uusia näkökohtia historiasta&rdquo;.&nbsp; </em></p><p>Sen jälkeen kun yhteensä 236 joukkohautaa löydettiin alueelta vuonna 1997, Sandarmohista on muodostunut pyhiinvaelluspaikka, jossa on löydön muistopäivänä 5. elokuuta vuosittain vietetty Kansainvälistä terrorin uhrin Muistopäivää.&nbsp; Aivan viime aikoihin saakka tapahtumalla on ollut Karjalan viranomaisten täysi tuki, ja jopa turvapalvelu FSB:tä myöten.&nbsp; Mutta parina viime vuonna virallistahot ovat loistaneet poissaolollaan, ja nyt elokuussa 2018 jopa paikallisen museon johto, joka on työskennellyt tiiviisti yhteistyössä Memorialin kanssa, pidättäytyi saapumasta paikalle.</p><p>Näkyvä käänne tapahtui kesäkuussa 2016, puoli vuotta ennen tutkija Dmitrijevin ensimmäistä pidätystä, kaksi Petroskoin yliopiston tutkijan nimissä esitettiin arvio, että jatkosodan aikana Suomen armeijan ylläpitämillä keskitysleireillä surmattiin ja haudattiin sotavankeja, ja Sandarmoh olisi yksi hautapaikoista.&nbsp; Vaikka Suomessakin esitetyissä näkemyksissä ei mainittu Memorial yhdistystä, kremlinsukainen Izvestia tarttui nopeasti aiheeseen, väittäen, että haudat, joiden katsotaan olevan Stalinin vainojen uhreja, &rdquo;voivatkin osoittautua Neuvostoliiton armeijan sotilaiksi, jotka murhattiin Suomen ylläpitämillä keskitysleireillä.&rdquo;&nbsp; TV Zvezda, joka on Venäjän puolustusministeriötä lähellä oleva kanava pisti vielä lisää kierroksia julkaisemalla väitteen, jonka mukaan &rdquo;tuhansia&rdquo; Neuvostoliiton sotavankeja on saatettu haudata Sandarmohissa&rdquo;, ja esitti salausluokiteltuja asiakirjoja, jotka FSB toimitti kanavalle.</p><p>Joissain lähteissä todetaan, että Sandarmohin juuri alkaneiden kaivausten tarkoituksena on osoittaa että 2000 tai jopa 3000 Sandarmohin vainouhrien metsähautausmaahan haudatuista on suomalaisten surmaamia puna-armeijan vankeja.&nbsp; Maanantaina sanotaan löydetyn 3 ihmisen jäänteet &ndash; kolme metriä syvältä mullasta.&nbsp; Kaivajilla oli teoria hallussa.&nbsp; Kyseessä on heidän mielestään suomalaisten pitämä vanki, sillä suomalaiset sonnustivat vankinsa nyt löydetyksi ilmoitettujen englantilaisin vihreisiin mantteleihin ja &ndash; syystä että teloitetut oli &rdquo;ammuttu teräsvaippaluodeilal&rdquo;, jollaisia suomalaisvalloittajat käyttivät.&nbsp; Kaivauksia sanotaan tekevän Venäjän armeijarakenteeseen kuuluva 90. Etsintäpataljoona.&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Uudelleen kirjoitettava Sandarmoh</strong></p><p>Petroskoilainen toimittaja <strong>Anna Jarova</strong> julkaisi viime joulukuussa laajan artikkelin, jonka otsikko oli &rdquo;Uudesti kirjoitettu Sandarmoh&rdquo;, jossa hän pohdiskeli tapaukseen liittyviä ristiriitoja ja erityisyyksiä, muun muassa FSB:ltä löytynyttä &rdquo;äkillistä&rdquo; näyttöä, jonka he kiireesti toimittivat televisiokanavalle.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Aiheen pöydälle nostaneet tutkijat eivät kiistäneet poliittisten uhrien olemassaoloa, mutta totesivat summaarisesti, että &rdquo;se on kuin Katyn.&nbsp; Siellä oli ensin NKVD, joka teki teloituksia, myöhemmin saksalaiset.&nbsp; Samassa paikassa.&rdquo;&nbsp; Tällä viitattiin tunnettuihin Katynin puolalaisupseerien teloituksiin huhtikuussa 1940, kohta Talvisodan päätyttyä.&nbsp; Neuvostoliitto kiisti osuutensa 22.000 puolalaisen murhiin, väittäen että saksalaiset olivat syyllistyneet julmuuksiin.&nbsp; Sittemmin myös Venäjän on virallisesti virallisesi tunnustanut roolinsa asiassa, joka kansainvälisen tutkimuskomission toimenpitein selvitettiin jo sodan aikana.&nbsp; Katynissä ei ole natsien uhreja.&nbsp;</p><p>Sekä venäläiset että suomalaiset historioitsijat, joihin Jarova otti yhteyttä, hylkäävät uuden hypoteesin poliittisesti motivoituneeksi väitteeksi, joka ei perustu uskottaviin todisteisiin.&nbsp;</p><p>Kaikkiaankin väite on jyrkässä ristiriidassa terrorin uhrien hautojen todisteiden kanssa.&nbsp; Esimerkiksi tiedetään, että NKVD teloitti 27.6.-4.11.1937 yhteensä 1.111 Valkoisen meren Solovetskin keskityslerillä pidettyä vankia, joiden joukossa mm. 239 ukrainalaista kirjailijaa, tiedemiestä ja muita ns. älymystön&nbsp; jäsentä.</p><p>*</p><p><strong>Elokuun lopussa 2018 alkaneet kaivaukset</strong> herättivät suurta huolta Sandarmohin tunnistettujen uhrien omaisten keskuudessa.&nbsp; Joukko sukulaisia jätti avoimen vetoomuksen, jonka otsikkona on &rdquo;Jättäkää haudat rauhaan!&rdquo;.&nbsp;</p><p>Vetoomus on osoitettu kulttuuriministeriölle, Karjalan tasavallan hallituksen historiallisten aiheiden suojelukomissiolle, Karjalan tasavallan kulttuuriperinnon kuntahallinnolle, Karhumäen piirikunnalle, Venäjän armeijan historialliselle yhteiskuntajaostolle, Venäjän Sotahistoriallisen Seuran alueosastolle, sekä kaivausten johtajana toimivalle Oleg Titberiylle, vaatimuksin kaivausten peruuttamisesta.&nbsp; Perusteluna esitetään, että kaivauksille ei ole perusteita, ei yhtään uutta dokumenttia, jotka kumoaisivat vuodesta 1997 lukien tehtyjen surmattuja koskevien identifiointiselvitysten tulokset.&nbsp;</p><p>&rdquo;Älkää häiritkö omaistemme hautojen rauhaa.&nbsp; Älkää tuhotko tätä muistoaluetta.&nbsp; Kutsumme kaikki Sandarmohissa surmattujen viattomien uhrien sukulaiset kautta maailman liittymään tähän vetoomukseen&rdquo;, he kirjoittavat.</p><p>*</p><p><strong>Sorron uhrien muistomerkki</strong>,</p><p>Karjalan tasavalta, Karhumäen alue,</p><p>Sandarmohin hautausmaa</p><p><a href="https://dmitrievaffair.com/2018/08/27/politically-motivated-excavations/"><u>https://dmitrievaffair.com/2018/08/27/politically-motivated-excavations/</u></a></p><p>*</p><p><strong><em>&rdquo;Ihmiset älkää tappako toisianne&rdquo;</em></strong></p><p>&nbsp;</p><p>Muistokivessä aiemmin ollut pronssinen <em>figuuri on nyttemmin siitä poistettu</em>.&nbsp; Tiedossani ei ole kenen toimesta.</p><p>Vertaa:</p><p><a href="http://gulag.memorial.de/photo.php?ph=1157"><u>http://gulag.memorial.de/photo.php?ph=1157</u></a></p><p>*</p><p>*</p><p><em>Lähteitä: </em></p><p>Politically-motivated excavations, 27.8.2018, <a href="https://dmitrievaffair.com/2018/08/27/politically-motivated-excavations/"><u>https://dmitrievaffair.com/2018/08/27/politically-motivated-excavations/</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Novaja Gazeta, 24.8.2018; <a href="https://www.novayagazeta.ru/articles/2018/08/24/77592-ne-trevozhte-mogily-otkrytoe-pismo"><u>https://www.novayagazeta.ru/articles/2018/08/24/77592-ne-trevozhte-mogily-otkrytoe-pismo</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/groups/delo.dmitrieva/?hc_location=ufi"><u>https://www.facebook.com/groups/delo.dmitrieva/?hc_location=ufi</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://semnasem.ru/sandarmokh/"><u>https://semnasem.ru/sandarmokh/</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://therussianreader.com/tag/yuri-kilin/"><u>https://therussianreader.com/tag/yuri-kilin/</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.novayagazeta.ru/articles/2018/08/24/77592-ne-trevozhte-mogily-otkrytoe-pismo" target="_blank"><u>https://www.novayagazeta.ru/.../77592-ne-trevozhte-mogily...</u></a></p><p>*</p><p><strong><em>Toteamus</em></strong></p><p>Kurzinfo</p><p>Karhumäenpiiri.</p><p><strong>Das Krankenlager Medweschjegorsk</strong> bestand von <strong>Oktober 1946 bis August 1947</strong>, seine Verwaltung befand sich in der Stadt Medweschjegorsk. Die Gefangenen, deren Zahl bis zu <strong>4.800 Personen</strong> betrug, wurden in der Landwirtschaft eingesetzt.</p><p><strong>Zuordnung</strong></p><p>Lagerverwaltungen und Lagerabteilungen unter Zentralverwaltung</p><p><strong>Dauer</strong></p><p>eingerichtet am 19.10.46 [1] (1);<br />geschlossen am 29.08.47 [2]2.</p><p><strong>Zuständigkeit</strong></p><p>GULAG [1, 2].</p><p><strong>Standort</strong></p><p>Karelo-Finnische SSR, Medweschjegorsk {17}.</p><p><strong>Wirtschaftstätigkeit</strong></p><p>Arbeiten in der Landwirtschaft (Viehzucht), Bereitstellung von Arbeitskräften für Schneidereien, Schustereien und andere Werkstätten, Vertragsarbeiten [3, 4].</p><p><strong>Insassenzahlen</strong></p><p>01.01.47 &mdash; 3.958, 10.47 &mdash; 4.716 (3) (Erfassungs- und Verteilungsabteilung des GULAG - URO).</p><p><strong>Leiter</strong></p><p>Leiter: Oberstleutnant A. G. FLORINSKI, 19.10.46 - 29.08.47 [1, 2];<br />Stellvertreter: W. P. GUDKOW, 19.10.46 - ? [1].</p><p><strong>Archiv</strong></p><p>In der Abteilung für Besserungsarbeitskolonien (OITK) des MWD der Karelischen ASSR: 657 Personalakten von Häftlingen {1}.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=239"><u>http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=239</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Kurzinfo</strong></p><p>Das ITL bei der Hauptverwaltung für Verteidigungsbauten bestand von <strong>September bis Oktober 1941</strong>, seine Verwaltung befand sich in der Stadt Medweschjegorsk. Die Gefangenen, deren Zahl bis zu <strong>50.000 Personen</strong> betrug, wurden beim <strong>Bau von Verteidigungsanlagen eingesetzt</strong>.</p><p><strong>Zuordnung</strong></p><p>Lagerverwaltungen und Lagerabteilungen unter Zentralverwaltung</p><p><strong>Dauer</strong></p><p>eingerichtet am 08.09.41 [1] (1);<br />geschlossen am 15.10.41 [2] (2).</p><p><strong>Zuständigkeit</strong></p><p>GUOBR ab 08.09.41 [1].</p><p><strong>Standort</strong></p><p>Karelo-Finnische SSR, ? [1].</p><p><strong>Wirtschaftstätigkeit</strong></p><p>Bau von Verteidigungsanlagen [1].</p><p><strong>Insassenzahlen</strong></p><p>k.A.</p><p><strong>Leiter</strong></p><p>Major der Staatssicherheit I. T. SERGEJEW, 08.09.41 &mdash; ? [1].</p><p><strong>Archiv</strong></p><p>14. Abteilung der Verwaltung für Sonderbauten des Verteidigungsministeriums der UdSSR (Moskau) und Archiv des Verteidigungsministeriums der UdSSR (Podolsk, Gebiet Moskau) {1}.</p><p><strong>Fußnote(n)</strong></p><p>(1) Derselbe Befehl sah die Einrichtung der Karelo-Finnischen Verwaltung für Verteidigungsbauten des NKWD vor, der sämtliche Ressourcen des Weißmeer-Ostsee-ITL des NKWD zur Verfügung gestellt wurden.<br />(2) Derselbe Befehl sah die Verlegung des gesamten Personals aus der Hauptverwaltung für Verteidigungsarbeiten (GUOBR) des NKWD an die GUOBR des Volkskommissariats für Verteidigung vor.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=170"><u>http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=170</u></a></p><p>*</p><p><strong>Kurzinfo</strong></p><p>Das Wjartsilja-ITL bestand von <strong>August 1946 bis April 1953</strong>, seine Verwaltung befand sich in der Siedlung <strong>Wjartsilja (Karelische ASSR</strong>). Im <strong>Lager waren bis zu 2.300 Personen</strong> inhaftiert, die in der Metallurgie sowie in der Stacheldrahtproduktion für die Lager und Kolonien der Hauptverwaltung der Lager (GULAG) eingesetzt wurden.</p><p><strong>Zuordnung</strong></p><p>Lagerverwaltungen und Lagerabteilungen unter Zentralverwaltung</p><p><strong>Dauer</strong></p><p>eingerichtet am 07.08.46 [1] (1);<br />geschlossen am 29.04.53 (Übergabe an die UITLK der Karelo-Finnischen SSR) {35}.</p><p><strong>Zuständigkeit</strong></p><p>GULGMP ab 07.08.46 [1], {29};<br />GULAG des MJu ab 02.04.53 {33}.</p><p><strong>Standort</strong></p><p>Karelo-Finnische SSR, Bezirk Sortalawski, Siedlung Wjartsilja {17, 19, 29}.</p><p><a href="http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=74"><u>http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=74</u></a></p><p>*</p><p><strong>Kurzinfo</strong></p><p>Das <strong>WEISSMEER-OSTSEE-ITL</strong> bestand vom <strong>November 1931 bis September 1941,</strong> seine Verwaltung befand sich zunächst in der Stadt Medweschjegorsk, von Juli 1933 bis September 1935 im Dorf Nadwoizy und anschließend wieder in Medweschjegorsk. <strong>Im Lager waren bis zu 108.000 Personen inhaftiert</strong>, die zunächst beim Bau des Weißmeer-Ostsee-Kanals und später auch im laufenden Betrieb eingesetzt wurden. Außerdem arbeiteten die Gefangenen in der Holzgewinnung, im Wasser-, Verkehrswege- und Industriebau.</p><p><strong>Biographien</strong></p><p><a href="http://gulag.memorial.de/person.php?pers=27"><u>Dawid Dawidowitsch Gerzen</u></a><br /><a href="http://gulag.memorial.de/person.php?pers=28"><u>Dawid Genrichowitsch Gerzen</u></a><br /><a href="http://gulag.memorial.de/person.php?pers=66"><u>Elwira Gertsch</u></a><br /><a href="http://gulag.memorial.de/person.php?pers=177"><u>Juri Reschetnikow</u></a><br /><a href="http://gulag.memorial.de/person.php?pers=228"><u>Konstantin Karlowitsch Winkler</u></a><br /><a href="http://gulag.memorial.de/person.php?pers=121"><u>Pawel Alexandrowitsch Florenski</u></a><br /><a href="http://gulag.memorial.de/person.php?pers=30"><u>Wassili Wassiljewitsch Efa</u></a></p><p><strong>Zuordnung</strong></p><p>Lagerverwaltungen und Lagerabteilungen unter Zentralverwaltung</p><p><strong>Dauer</strong></p><p>eingerichtet am 16.11.31 auf der Basis des SOLOWEZKI-ITL des OGPU [1];<br />geschlossen 18.09.41 [2] (1).</p><p><a href="http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=32"><u>http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=32</u></a></p><p>*</p><p>Gulag</p><p><a href="http://gulag.memorial.de/maps/map1.html"><u>http://gulag.memorial.de/maps/map1.html</u></a></p><p>*</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliittisesti motivoituja kaivauksia – historian uudelleenkirjoitusta Venäjällä

*

Venäjä kääntyy menneisyyden puoleen ja käynnistää poliittisesti motivoidut kaivaukset, jotta Neuvostoliiton 1930-luvun jälkipuoliskon historiakirjoitusta saadaan muokatuksi halutun kaltaiseksi, kirjoittaa Halya Counash, toimittaja, pedagogi, kääntäjä ja julkaisija.  https://krytyka.com/en/users/halya-coynash?type=3

Uusin yritys kirjoittaa Neuvostoliiton harjoittaman terrorin historiaa näyttää olevan käynnissä Venäjällä. 

Tämä toimenpiteen eräs toimintalinja liittyy siihen pidätys- ja tutkintakierteeseen, jonka kohteeksi kansainvälisesti tunnettu tutkija ja ihmisoikeusaktivisti Juri Dmitrijevin on joutunut.  Dmitrijevillä ja hänen Memorial –kollegoillaan oli keskeinen rooli Karjalan tasavallan joukkohautojen paljastamisessa ja niihin haudattujen terrorin uhrien tunnistamisessa.  Tunnetuin salainen tuhopaikka sijaitsee Karhumäen piirin Sandarmohissa.

*

Parisen vuotta sitten tuotettiin venäläistaholta julkisuuteen käsitys, jonka mukaan huomattava osa Sandarmohin uhreista, - jopa ”tuhansia”,  olisi Suomen armeijan jatkosodan vuosina 1941-1944 Karjalan rintamalla sotavankeina olleita puna-armeijan sotilaita.

Suomessa tällaiset näkemykset on päättäväisesti torjuttu ja nähty täysin perättömiksi.

Huolimatta siitä, että väitteiden tueksi ei ole mitään todisteita, ja välittämättä terroriuhrien lasten ja omaisten vetoomuksista hautarauhan säilyttämiseksi, Sandarmohin metsähautausmailla on nyt Venäjän Sotahistoriallinen Seura (Российскому военно-историческому обществу (РВИО - RVIO), Russia´s Military History Society) alkanut kaivaa paikalla.

*

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10156621793179935&set=p.10156621793179935&type=3&theater&ifg=1

*

Venäjän Sotahistoriallinen Seura on perustettu presidentti Vladimir Putinin joulukuussa 2012 huomiota herättäneen ukaasin pohjalta.  Tuossa päätöksessään presidentti linjasi, että Venäjän ”valtion ja yhteiskunnan voimia lujitetaan Venäjän armeijan historiallisen menneisyyden tutkimuksessa ja siihen liittyvien vääristymien torjunnassa”.  Järjestön johdossa on Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinsky, ja hän on käynnistänyt huomiota herättäneitä hankkeita, kuten Stalinin museon ja monumentin perustamisen Khoroshevoon, Tverin alueella.  https://en.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Medinsky

Kulttuuriministerin panos on osa Putinin hallinnon voimistuvaa pyrkimystä pestä tämän joukkomurhaajan maine, ja osittain sen tuloksena ennätysmäinen osuus, peräti 46 % venäläisistä kertoi tammikuussa 2017 näkevänsä generalissimus Stalinin positiivisessa valossa. 

Permin 36-alueen museo, joka on yksi myöhäisen Neuvostoliiton tunnetuimmista poliittisista työ- ja ojennusleireistä on muuttunut katkeraksi parodiaksi, kun siitä pyritään poistamaan kaikki maininnat ja muistumat repression aikaan, ja siitä aiemmin huolehtinut kansalaisjärjestö on puolestaan lisätty Venäjän ”ulkomaisten agenttien luetteloon”.

*

”Medinsky nimitettiin kulttuuriministeriksi toukokuussa 2012, kun presidentti Vladimir Putin aloitti kuuden vuoden presidenttikauden, jonka aikana hän on vahvistanut vallankäyttöään vallitsevalla politiikalla ja vastakkainasettelulla länsimaihin nähden
Medinskyn nimitys kulttuuriministeriksi pöyhi höyheniä eri tahoilla - liberaalien älymystön vähemmistö kopioi hänelle nimikkeet "propagandaministeri" tai "kulttuuripoliisi".
Medinsky on Venäjän Sotahistoriallisen Seuran puheenjohtaja, joka äskettäin herätti Moskovaan kiistanalaisia tunteita pystyttämällä patsaan ruhtinas Vladimir Suurelle ja toisen AK-47-hyökkäyskiväärin keksijälle Mikhail Kalashnikoville. Jälkimmäinen muistomerkki tuli verkkovitsailun kohde, kun kotkankatseinen historioitsija havaitsi että kivääri, joka oli kuvattu veistoksessa, ei ollut AK-47 vaan pikemminkin natsien kehittämä saksalainen toisen maailmansodan ase
.” https://www.rferl.org/a/russia-medinsky-culture-ministry-thesis-scandal/28771952.html

Myös Kulttuuriministerin opinnoista on käyty debattia: https://themoscowtimes.com/news/russias-mnister-of-culture-vladimir-medinsky-keeps-phd-59326  

*

Sandarmohin salaisella teloituspaikalla pyritään nyt huomioimaan ”uusia näkökohtia historiasta”. 

Sen jälkeen kun yhteensä 236 joukkohautaa löydettiin alueelta vuonna 1997, Sandarmohista on muodostunut pyhiinvaelluspaikka, jossa on löydön muistopäivänä 5. elokuuta vuosittain vietetty Kansainvälistä terrorin uhrin Muistopäivää.  Aivan viime aikoihin saakka tapahtumalla on ollut Karjalan viranomaisten täysi tuki, ja jopa turvapalvelu FSB:tä myöten.  Mutta parina viime vuonna virallistahot ovat loistaneet poissaolollaan, ja nyt elokuussa 2018 jopa paikallisen museon johto, joka on työskennellyt tiiviisti yhteistyössä Memorialin kanssa, pidättäytyi saapumasta paikalle.

Näkyvä käänne tapahtui kesäkuussa 2016, puoli vuotta ennen tutkija Dmitrijevin ensimmäistä pidätystä, kaksi Petroskoin yliopiston tutkijan nimissä esitettiin arvio, että jatkosodan aikana Suomen armeijan ylläpitämillä keskitysleireillä surmattiin ja haudattiin sotavankeja, ja Sandarmoh olisi yksi hautapaikoista.  Vaikka Suomessakin esitetyissä näkemyksissä ei mainittu Memorial yhdistystä, kremlinsukainen Izvestia tarttui nopeasti aiheeseen, väittäen, että haudat, joiden katsotaan olevan Stalinin vainojen uhreja, ”voivatkin osoittautua Neuvostoliiton armeijan sotilaiksi, jotka murhattiin Suomen ylläpitämillä keskitysleireillä.”  TV Zvezda, joka on Venäjän puolustusministeriötä lähellä oleva kanava pisti vielä lisää kierroksia julkaisemalla väitteen, jonka mukaan ”tuhansia” Neuvostoliiton sotavankeja on saatettu haudata Sandarmohissa”, ja esitti salausluokiteltuja asiakirjoja, jotka FSB toimitti kanavalle.

Joissain lähteissä todetaan, että Sandarmohin juuri alkaneiden kaivausten tarkoituksena on osoittaa että 2000 tai jopa 3000 Sandarmohin vainouhrien metsähautausmaahan haudatuista on suomalaisten surmaamia puna-armeijan vankeja.  Maanantaina sanotaan löydetyn 3 ihmisen jäänteet – kolme metriä syvältä mullasta.  Kaivajilla oli teoria hallussa.  Kyseessä on heidän mielestään suomalaisten pitämä vanki, sillä suomalaiset sonnustivat vankinsa nyt löydetyksi ilmoitettujen englantilaisin vihreisiin mantteleihin ja – syystä että teloitetut oli ”ammuttu teräsvaippaluodeilal”, jollaisia suomalaisvalloittajat käyttivät.  Kaivauksia sanotaan tekevän Venäjän armeijarakenteeseen kuuluva 90. Etsintäpataljoona. 

*

Uudelleen kirjoitettava Sandarmoh

Petroskoilainen toimittaja Anna Jarova julkaisi viime joulukuussa laajan artikkelin, jonka otsikko oli ”Uudesti kirjoitettu Sandarmoh”, jossa hän pohdiskeli tapaukseen liittyviä ristiriitoja ja erityisyyksiä, muun muassa FSB:ltä löytynyttä ”äkillistä” näyttöä, jonka he kiireesti toimittivat televisiokanavalle. 

 

Aiheen pöydälle nostaneet tutkijat eivät kiistäneet poliittisten uhrien olemassaoloa, mutta totesivat summaarisesti, että ”se on kuin Katyn.  Siellä oli ensin NKVD, joka teki teloituksia, myöhemmin saksalaiset.  Samassa paikassa.”  Tällä viitattiin tunnettuihin Katynin puolalaisupseerien teloituksiin huhtikuussa 1940, kohta Talvisodan päätyttyä.  Neuvostoliitto kiisti osuutensa 22.000 puolalaisen murhiin, väittäen että saksalaiset olivat syyllistyneet julmuuksiin.  Sittemmin myös Venäjän on virallisesti virallisesi tunnustanut roolinsa asiassa, joka kansainvälisen tutkimuskomission toimenpitein selvitettiin jo sodan aikana.  Katynissä ei ole natsien uhreja. 

Sekä venäläiset että suomalaiset historioitsijat, joihin Jarova otti yhteyttä, hylkäävät uuden hypoteesin poliittisesti motivoituneeksi väitteeksi, joka ei perustu uskottaviin todisteisiin. 

Kaikkiaankin väite on jyrkässä ristiriidassa terrorin uhrien hautojen todisteiden kanssa.  Esimerkiksi tiedetään, että NKVD teloitti 27.6.-4.11.1937 yhteensä 1.111 Valkoisen meren Solovetskin keskityslerillä pidettyä vankia, joiden joukossa mm. 239 ukrainalaista kirjailijaa, tiedemiestä ja muita ns. älymystön  jäsentä.

*

Elokuun lopussa 2018 alkaneet kaivaukset herättivät suurta huolta Sandarmohin tunnistettujen uhrien omaisten keskuudessa.  Joukko sukulaisia jätti avoimen vetoomuksen, jonka otsikkona on ”Jättäkää haudat rauhaan!”. 

Vetoomus on osoitettu kulttuuriministeriölle, Karjalan tasavallan hallituksen historiallisten aiheiden suojelukomissiolle, Karjalan tasavallan kulttuuriperinnon kuntahallinnolle, Karhumäen piirikunnalle, Venäjän armeijan historialliselle yhteiskuntajaostolle, Venäjän Sotahistoriallisen Seuran alueosastolle, sekä kaivausten johtajana toimivalle Oleg Titberiylle, vaatimuksin kaivausten peruuttamisesta.  Perusteluna esitetään, että kaivauksille ei ole perusteita, ei yhtään uutta dokumenttia, jotka kumoaisivat vuodesta 1997 lukien tehtyjen surmattuja koskevien identifiointiselvitysten tulokset. 

”Älkää häiritkö omaistemme hautojen rauhaa.  Älkää tuhotko tätä muistoaluetta.  Kutsumme kaikki Sandarmohissa surmattujen viattomien uhrien sukulaiset kautta maailman liittymään tähän vetoomukseen”, he kirjoittavat.

*

Sorron uhrien muistomerkki,

Karjalan tasavalta, Karhumäen alue,

Sandarmohin hautausmaa

https://dmitrievaffair.com/2018/08/27/politically-motivated-excavations/

*

”Ihmiset älkää tappako toisianne”

 

Muistokivessä aiemmin ollut pronssinen figuuri on nyttemmin siitä poistettu.  Tiedossani ei ole kenen toimesta.

Vertaa:

http://gulag.memorial.de/photo.php?ph=1157

*

*

Lähteitä:

Politically-motivated excavations, 27.8.2018, https://dmitrievaffair.com/2018/08/27/politically-motivated-excavations/

 

Novaja Gazeta, 24.8.2018; https://www.novayagazeta.ru/articles/2018/08/24/77592-ne-trevozhte-mogily-otkrytoe-pismo

 

https://www.facebook.com/groups/delo.dmitrieva/?hc_location=ufi

 

https://semnasem.ru/sandarmokh/

 

https://therussianreader.com/tag/yuri-kilin/

 

https://www.novayagazeta.ru/.../77592-ne-trevozhte-mogily...

*

Toteamus

Kurzinfo

Karhumäenpiiri.

Das Krankenlager Medweschjegorsk bestand von Oktober 1946 bis August 1947, seine Verwaltung befand sich in der Stadt Medweschjegorsk. Die Gefangenen, deren Zahl bis zu 4.800 Personen betrug, wurden in der Landwirtschaft eingesetzt.

Zuordnung

Lagerverwaltungen und Lagerabteilungen unter Zentralverwaltung

Dauer

eingerichtet am 19.10.46 [1] (1);
geschlossen am 29.08.47 [2]2.

Zuständigkeit

GULAG [1, 2].

Standort

Karelo-Finnische SSR, Medweschjegorsk {17}.

Wirtschaftstätigkeit

Arbeiten in der Landwirtschaft (Viehzucht), Bereitstellung von Arbeitskräften für Schneidereien, Schustereien und andere Werkstätten, Vertragsarbeiten [3, 4].

Insassenzahlen

01.01.47 — 3.958, 10.47 — 4.716 (3) (Erfassungs- und Verteilungsabteilung des GULAG - URO).

Leiter

Leiter: Oberstleutnant A. G. FLORINSKI, 19.10.46 - 29.08.47 [1, 2];
Stellvertreter: W. P. GUDKOW, 19.10.46 - ? [1].

Archiv

In der Abteilung für Besserungsarbeitskolonien (OITK) des MWD der Karelischen ASSR: 657 Personalakten von Häftlingen {1}.

 

http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=239

 

*

Kurzinfo

Das ITL bei der Hauptverwaltung für Verteidigungsbauten bestand von September bis Oktober 1941, seine Verwaltung befand sich in der Stadt Medweschjegorsk. Die Gefangenen, deren Zahl bis zu 50.000 Personen betrug, wurden beim Bau von Verteidigungsanlagen eingesetzt.

Zuordnung

Lagerverwaltungen und Lagerabteilungen unter Zentralverwaltung

Dauer

eingerichtet am 08.09.41 [1] (1);
geschlossen am 15.10.41 [2] (2).

Zuständigkeit

GUOBR ab 08.09.41 [1].

Standort

Karelo-Finnische SSR, ? [1].

Wirtschaftstätigkeit

Bau von Verteidigungsanlagen [1].

Insassenzahlen

k.A.

Leiter

Major der Staatssicherheit I. T. SERGEJEW, 08.09.41 — ? [1].

Archiv

14. Abteilung der Verwaltung für Sonderbauten des Verteidigungsministeriums der UdSSR (Moskau) und Archiv des Verteidigungsministeriums der UdSSR (Podolsk, Gebiet Moskau) {1}.

Fußnote(n)

(1) Derselbe Befehl sah die Einrichtung der Karelo-Finnischen Verwaltung für Verteidigungsbauten des NKWD vor, der sämtliche Ressourcen des Weißmeer-Ostsee-ITL des NKWD zur Verfügung gestellt wurden.
(2) Derselbe Befehl sah die Verlegung des gesamten Personals aus der Hauptverwaltung für Verteidigungsarbeiten (GUOBR) des NKWD an die GUOBR des Volkskommissariats für Verteidigung vor.

 

http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=170

*

Kurzinfo

Das Wjartsilja-ITL bestand von August 1946 bis April 1953, seine Verwaltung befand sich in der Siedlung Wjartsilja (Karelische ASSR). Im Lager waren bis zu 2.300 Personen inhaftiert, die in der Metallurgie sowie in der Stacheldrahtproduktion für die Lager und Kolonien der Hauptverwaltung der Lager (GULAG) eingesetzt wurden.

Zuordnung

Lagerverwaltungen und Lagerabteilungen unter Zentralverwaltung

Dauer

eingerichtet am 07.08.46 [1] (1);
geschlossen am 29.04.53 (Übergabe an die UITLK der Karelo-Finnischen SSR) {35}.

Zuständigkeit

GULGMP ab 07.08.46 [1], {29};
GULAG des MJu ab 02.04.53 {33}.

Standort

Karelo-Finnische SSR, Bezirk Sortalawski, Siedlung Wjartsilja {17, 19, 29}.

http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=74

*

Kurzinfo

Das WEISSMEER-OSTSEE-ITL bestand vom November 1931 bis September 1941, seine Verwaltung befand sich zunächst in der Stadt Medweschjegorsk, von Juli 1933 bis September 1935 im Dorf Nadwoizy und anschließend wieder in Medweschjegorsk. Im Lager waren bis zu 108.000 Personen inhaftiert, die zunächst beim Bau des Weißmeer-Ostsee-Kanals und später auch im laufenden Betrieb eingesetzt wurden. Außerdem arbeiteten die Gefangenen in der Holzgewinnung, im Wasser-, Verkehrswege- und Industriebau.

Biographien

Dawid Dawidowitsch Gerzen
Dawid Genrichowitsch Gerzen
Elwira Gertsch
Juri Reschetnikow
Konstantin Karlowitsch Winkler
Pawel Alexandrowitsch Florenski
Wassili Wassiljewitsch Efa

Zuordnung

Lagerverwaltungen und Lagerabteilungen unter Zentralverwaltung

Dauer

eingerichtet am 16.11.31 auf der Basis des SOLOWEZKI-ITL des OGPU [1];
geschlossen 18.09.41 [2] (1).

http://gulag.memorial.de/lager.php?lag=32

*

Gulag

http://gulag.memorial.de/maps/map1.html

*

 

]]>
27 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260131-poliittisesti-motivoituja-kaivauksia-historian-uudelleenkirjoitusta-venajalla#comments Sandarmoh Stalinin terrori Suomi Venäjä Tue, 28 Aug 2018 17:11:55 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260131-poliittisesti-motivoituja-kaivauksia-historian-uudelleenkirjoitusta-venajalla
Neuvostototalitarismi palaa hiljakseen Venäjällä http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260090-neuvostototalitarismi-palaa-hiljakseen-venajalla <p>Venäläistä Eduard Nikitiniä uhkaa 5-6 vuoden vankaustuomio oheisen kuvan levittämisen takia. Myös psykiatrista pakkohoitoa on vaadittu. Asianajajansa mukaan Venäjän oikeuslaitoksen historiassa tällaista ei ole nähty sitten&nbsp;Nikita Hruštšovin aikojen.</p><p>Venäjällä on käynnistynyt jo tovi sitten kampanja, jossa ihmisten some-käyttäytymistä laitetaan kuriin. Se perustuu ennen kaikkea varoittaville esimerkeille ja mielivallalla eroten Neuvostoliitosta siten, että siellä sentään viimeisten vuosikymmenien aikana ihmiset tiesivät pelisäännöt. Nyt etsitään varoittavia esimerkkejä ja toimitaan usein tavalla, jossa tärkeintä on ensin löytää rikollinen - rikos kyllä sitten keksitään tarpeen mukaan. Samalla metodilla Putin hallinto on ottanut myös talouselämän kontrolliinsa.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kremlin ote Internetistä kiristyy, mutta tällaisilla toimilla tuppaa olemaan sellainen seuraus, että ne vieraannuttavat kansaa hallinnosta. Venäjää hallitaan enenevässä määrin pelon ja mielivallan avulla pakkokeinoja käyttäen. Se ei lupaa hyvää tulevaisuudessa, vaikka nyt Kremliäkin myöten on havahduttu siihen, että tiukka lainsäädäntö on aiheuttanut paikallishallinnon innokkaiden virkamiesvatnikkien tahoilta innokkaita toimia, jotka kääntyvät sitä itseään vastaan. Ehkä lainsäädäntöä tai sen soveltamista mietitään uudelleen nyt, kun viesti on lähetetty. Ehkäpä vielä tässä vaiheessa Vladimir Putin onnistuu vielä kerran nousemaan isällisenä hahmona puolustamaan hallintoalamaisiaan inhottavia byrokraatteja vastaan.&nbsp;</p><p>Tästä huolimatta <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196573-venaja-ei-ole-neuvostoliitto"><em>Venäjä ei kuitenkaan ole Neuvostoliitto </em></a>ja&nbsp; <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233673-venajan-kukkoilu-on-tulossa-tiensa-paahan"><em>Venäjän kukkoilu on tulossa tiensä päähän</em></a>. Joskus Venäjä on taas vapaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLs0kPPyCWaPg0tuFIqqU6Hqsekra8iuAe" target="_blank">YouTube-kanava löytyy myöskin</a>, mutta siellä ei ole vielä mitään näihin Kitinä-blogin aiheisiin liittyen. Yhtä sun toista muuta toki.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.paypal.me/vpleivo" target="_blank">Linkki</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäläistä Eduard Nikitiniä uhkaa 5-6 vuoden vankaustuomio oheisen kuvan levittämisen takia. Myös psykiatrista pakkohoitoa on vaadittu. Asianajajansa mukaan Venäjän oikeuslaitoksen historiassa tällaista ei ole nähty sitten Nikita Hruštšovin aikojen.

Venäjällä on käynnistynyt jo tovi sitten kampanja, jossa ihmisten some-käyttäytymistä laitetaan kuriin. Se perustuu ennen kaikkea varoittaville esimerkeille ja mielivallalla eroten Neuvostoliitosta siten, että siellä sentään viimeisten vuosikymmenien aikana ihmiset tiesivät pelisäännöt. Nyt etsitään varoittavia esimerkkejä ja toimitaan usein tavalla, jossa tärkeintä on ensin löytää rikollinen - rikos kyllä sitten keksitään tarpeen mukaan. Samalla metodilla Putin hallinto on ottanut myös talouselämän kontrolliinsa.  

Kremlin ote Internetistä kiristyy, mutta tällaisilla toimilla tuppaa olemaan sellainen seuraus, että ne vieraannuttavat kansaa hallinnosta. Venäjää hallitaan enenevässä määrin pelon ja mielivallan avulla pakkokeinoja käyttäen. Se ei lupaa hyvää tulevaisuudessa, vaikka nyt Kremliäkin myöten on havahduttu siihen, että tiukka lainsäädäntö on aiheuttanut paikallishallinnon innokkaiden virkamiesvatnikkien tahoilta innokkaita toimia, jotka kääntyvät sitä itseään vastaan. Ehkä lainsäädäntöä tai sen soveltamista mietitään uudelleen nyt, kun viesti on lähetetty. Ehkäpä vielä tässä vaiheessa Vladimir Putin onnistuu vielä kerran nousemaan isällisenä hahmona puolustamaan hallintoalamaisiaan inhottavia byrokraatteja vastaan. 

Tästä huolimatta Venäjä ei kuitenkaan ole Neuvostoliitto ja  Venäjän kukkoilu on tulossa tiensä päähän. Joskus Venäjä on taas vapaa.

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

YouTube-kanava löytyy myöskin, mutta siellä ei ole vielä mitään näihin Kitinä-blogin aiheisiin liittyen. Yhtä sun toista muuta toki.

 

Linkki.

]]>
5 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260090-neuvostototalitarismi-palaa-hiljakseen-venajalla#comments Internet Kremlin saatanallinen pahuus Sananvapaus Venäjä Vladimir Putin Tue, 28 Aug 2018 03:00:40 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260090-neuvostototalitarismi-palaa-hiljakseen-venajalla
Venäjä-pakotteet maksaneet miljardin - korvauksina saatu vain 1 % http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260031-venaja-pakotteet-maksaneet-miljardin-korvauksina-saatu-vain-1 <p>Kansalaispuolueen puheenjohtaja ja EU:n maitoryhmän varapuheenjohtajana Brysselissä 2012-14 toiminut Sami Kilpeläinen arvostelee kovin sanoin Suomen toimintaa Venäjä-pakotteissa. Suomalainen elintarviketeollisuus ja erityisesti maanviljelijät ovat kärsineet Venäjä-pakoitteista ja vastapakotteista Suomessa jo yli miljardi euroa.</p><p>- Suomi sai pakoitteisiin EU:lta kertakorvauksena vain noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2014 - siis vain yhden prosentin jo nyt aiheutuneista menetyksistä -&nbsp; vaikka vahingot ovat jo yli miljardi euroa, toteaa Sami Kilpeläinen.</p><p>Suomen maitotiloille joka vuosi menetys on yli 200 miljoonaa euroa ja lihatiloille kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Neljässä vuodessa summa kohoaa jo yli miljardin euron.</p><p>Esimerkiksi maitotiloilla hintavaikutukset ja tulonmenetykset ovat olleet 8-10 senttiä maitolitraa kohden. Vuositasolla tämä tarkoittaa useimmille maitotiloille vähintään 30 000 euron tulonmenetystä.</p><p>- Suomen on vakavasti harkittava brittien tapaan irrottautumista Euroopan unionista. Viimeisin osoitus unionin sopimattomuudesta suomalaisille oli EU:n komission päätös olla tukematta pohjoisten jäsenmaiden viljelijöitä kuivuuskriisisissä, muistuttaa Kilpeläinen.</p><p>Kilpeläisen mukaan EU toimii vain Keski- ja Etelä-Euroopan etua ajatellen. Reuna-alueet ovat mopen asemassa.</p><p>- Jos Suomen hallitus ei löydä elokuun budjettiriihessä sadan miljoonan pakettia kuivuuden ja tilojen talouskriisin apuun tukina, tai vaikkapa markkinoille osoitettavalla lainsäädännöllä, osoittaa se täyttä välinpitämättömyyttä suomalaista elintarviketuotantoa kohtaan.</p><p>- Katse suuntautuu pääministeri Juha Sipilän ja keskustan ohella entiseen maatalousministeriin, nykyiseen valtiovarainministeri Petteri Orpoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansalaispuolueen puheenjohtaja ja EU:n maitoryhmän varapuheenjohtajana Brysselissä 2012-14 toiminut Sami Kilpeläinen arvostelee kovin sanoin Suomen toimintaa Venäjä-pakotteissa. Suomalainen elintarviketeollisuus ja erityisesti maanviljelijät ovat kärsineet Venäjä-pakoitteista ja vastapakotteista Suomessa jo yli miljardi euroa.

- Suomi sai pakoitteisiin EU:lta kertakorvauksena vain noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2014 - siis vain yhden prosentin jo nyt aiheutuneista menetyksistä -  vaikka vahingot ovat jo yli miljardi euroa, toteaa Sami Kilpeläinen.

Suomen maitotiloille joka vuosi menetys on yli 200 miljoonaa euroa ja lihatiloille kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Neljässä vuodessa summa kohoaa jo yli miljardin euron.

Esimerkiksi maitotiloilla hintavaikutukset ja tulonmenetykset ovat olleet 8-10 senttiä maitolitraa kohden. Vuositasolla tämä tarkoittaa useimmille maitotiloille vähintään 30 000 euron tulonmenetystä.

- Suomen on vakavasti harkittava brittien tapaan irrottautumista Euroopan unionista. Viimeisin osoitus unionin sopimattomuudesta suomalaisille oli EU:n komission päätös olla tukematta pohjoisten jäsenmaiden viljelijöitä kuivuuskriisisissä, muistuttaa Kilpeläinen.

Kilpeläisen mukaan EU toimii vain Keski- ja Etelä-Euroopan etua ajatellen. Reuna-alueet ovat mopen asemassa.

- Jos Suomen hallitus ei löydä elokuun budjettiriihessä sadan miljoonan pakettia kuivuuden ja tilojen talouskriisin apuun tukina, tai vaikkapa markkinoille osoitettavalla lainsäädännöllä, osoittaa se täyttä välinpitämättömyyttä suomalaista elintarviketuotantoa kohtaan.

- Katse suuntautuu pääministeri Juha Sipilän ja keskustan ohella entiseen maatalousministeriin, nykyiseen valtiovarainministeri Petteri Orpoon.

]]>
46 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260031-venaja-pakotteet-maksaneet-miljardin-korvauksina-saatu-vain-1#comments EU Maaseutu maatalous Politiikka Venäjä Sun, 26 Aug 2018 10:46:49 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260031-venaja-pakotteet-maksaneet-miljardin-korvauksina-saatu-vain-1
Puolustusministerin virhe http://suburbian.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259963-puolustusministerin-virhe Jussi Niinistö on antanut selvän signaalin Venäjälle että Suomen Puolustusministeriä voi ohjata nettiöyhötyksellä. Jussi Niinistö antaa myös signaalin että epäluottamusta armeijan eri hallintoportaiden ja puolustusministerin välille voi aiheuttaa triviaalia kähinää vain öyhöttämällä netissä. Oikeistopopulisteista on kaikkialla vain harmia.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 32 http://suburbian.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259963-puolustusministerin-virhe#comments Jussi Niinistö Öyhötys Venäjä Fri, 24 Aug 2018 15:22:30 +0000 Sini Lappalainen http://suburbian.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259963-puolustusministerin-virhe Länsi ja Venäjä: Puskuristako rauhan pohja? http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259868-lansi-ja-venaja-puskuristako-rauhan-pohja <p>Lännen ja Venäjän huonontuneet välit ovat yksi kohtalaisen suuri uhka rauhalle ja sivilisaation säilymiselle.</p><p>Venäläisessä sielunmaisemassa uhka on tullut aina lännestä. On ollut Napoleon ja sitten Saksa pariinkin otteeseen. Sitten kylmä sota. Olemassaolo on perustunut siihen, että raja länsivaltoihin on ollut kaukana Moskovasta.</p><p>Jos ajattelee venäläisestä näkökulmasta, niin olisiko Venäjällä ollut vähemmän laajentumistahtoa, jos Baltia- ja Itä-Euroopan maita ei olisi lipsunut Natoon? Gorbatsovhan teki merkittäviä myönnytyksiä lännelle, kun salli Saksojen yhdentymisen. Hänelle luvattiin (suullisesti), ettei Nato laajenisi senttiäkään itään Saksasta.&nbsp;</p><p>Nato kuitenkin laajeni lähes Pietarin porteille asti. Suurinpiirtein sama kuin jos historia olisi mennyt ikään kuin päinvastoin ja Varsovan liitto olisi laajentunut koko Karibialle ja Meksikoon tai Kanadaan.</p><p>Putinin haave Neuvostoliiton palauttamisesta voi olla venäläistä kunnianhimoa ja herrakansa-ajattelua. Tuon kunnianhimon takana saattaa kuitenkin piillä pohjimmiltaan tuhoutumisen pelko.</p><p>Mikä neuvoksi tässä tilanteessa?</p><p>Pohdin tässä ääneen, voisiko vanha idea toimia, että lännen ja Venäjän välillä olisi taas puskurivyöhyke? Puskurivyöhykkeen tarkoituksena olisi vähentää painetta ja riskiä lännen ja Venäjän väliseen yhteenottoon.&nbsp;Tällä kertaa tosin puskurivyöhykkeen valtiot olisivat todennäköiseti länteen kallellaan, kun Neuvostoliiton aikana itäblokin maat olivat Neuvostoliiton vasalleja.</p><p>Kaiken kaikkiaan tavoitteena olisi a) minimoida yhteenotto ja jopa ydinsodasta johtuva sivilisaation massatuho, b) parantaa läntisen yhteisön ja Venäjän välejä, joka johtaisi parempaan poliittiseen yhteistyöhön ja lisäisi kauppaa.&nbsp;</p><p>Kumpi vaihtoehto todennäköisemmin auttaisi saavuttamaan tavoitteet? Se että Natolla ja Venäjällä on mahdollisimman pitkä yhteinen raja, vai että niiden rajat olisivat mahdollisimman kaukana toisistaan?</p><p>Jos puskurialue olisi, tällöin pitäisi olla jokin mekanismi, millä molemmille osapuolille puskurivaltioon luvaton astuminen laukaisisi mekanismin, jolla olisi hyvin kalliit seuraukset.</p><p>Olisiko se puskurivaltioiden puolustusvoimien aseistaminen yhtä voimmakkaiksi kuin Israelilla? Vai sanaton sopimus, että jos toinen rikkoo puskurivaltion koskemattomuutta, niin siitä alkaa välittömästi suurvaltojen sotilaallinen kilpajuoksu vallata mahdollisimman paljon puskurivaltioiden alaa, jonka seurauksena myös niiden aseellisen yhteenoton riski kasvaisi. Toinen asetelma olisi, että (halukkaat) puskurimaat kuuluisivat Natoon, mutta rauhan aikana niissä ei olisi Nato-joukkoja lainkaan.</p><p>Moni saattaa kysyä toki, että mikä olisi puskurivaltioiden kansalaisten oma tahto näissä vaihtoehdoissa kuten esim. Viron ja Suomen kohdalla. Jos he haluaisivat kuulua vaikkapa läntiseen yhteisöön, eikö heillä tulisi olla oikeutta tähän?</p><p>Tässäkin voidaan ajatella, että tangoon tarvitaan kaksi. Ei läntisen yhteisön velvollisuus ole ottaa maita yhteisöönsä, vaikka maat niihin haluaisivatkin. Onhan Turkkikin halunnut EU:hun, mutta sitä ei ole otettu.</p><p>Mikä muukaan tässä voisi pitkällä tähtäimellä viedä lännen ja Venäjän välejä parempaan suuntaan? Vaikka länsi ajaisi miten paljon ohi taloudessa ja sotilasteknologiassa, niin Venäjällä on aina ne ydinohjukset.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lännen ja Venäjän huonontuneet välit ovat yksi kohtalaisen suuri uhka rauhalle ja sivilisaation säilymiselle.

Venäläisessä sielunmaisemassa uhka on tullut aina lännestä. On ollut Napoleon ja sitten Saksa pariinkin otteeseen. Sitten kylmä sota. Olemassaolo on perustunut siihen, että raja länsivaltoihin on ollut kaukana Moskovasta.

Jos ajattelee venäläisestä näkökulmasta, niin olisiko Venäjällä ollut vähemmän laajentumistahtoa, jos Baltia- ja Itä-Euroopan maita ei olisi lipsunut Natoon? Gorbatsovhan teki merkittäviä myönnytyksiä lännelle, kun salli Saksojen yhdentymisen. Hänelle luvattiin (suullisesti), ettei Nato laajenisi senttiäkään itään Saksasta. 

Nato kuitenkin laajeni lähes Pietarin porteille asti. Suurinpiirtein sama kuin jos historia olisi mennyt ikään kuin päinvastoin ja Varsovan liitto olisi laajentunut koko Karibialle ja Meksikoon tai Kanadaan.

Putinin haave Neuvostoliiton palauttamisesta voi olla venäläistä kunnianhimoa ja herrakansa-ajattelua. Tuon kunnianhimon takana saattaa kuitenkin piillä pohjimmiltaan tuhoutumisen pelko.

Mikä neuvoksi tässä tilanteessa?

Pohdin tässä ääneen, voisiko vanha idea toimia, että lännen ja Venäjän välillä olisi taas puskurivyöhyke? Puskurivyöhykkeen tarkoituksena olisi vähentää painetta ja riskiä lännen ja Venäjän väliseen yhteenottoon. Tällä kertaa tosin puskurivyöhykkeen valtiot olisivat todennäköiseti länteen kallellaan, kun Neuvostoliiton aikana itäblokin maat olivat Neuvostoliiton vasalleja.

Kaiken kaikkiaan tavoitteena olisi a) minimoida yhteenotto ja jopa ydinsodasta johtuva sivilisaation massatuho, b) parantaa läntisen yhteisön ja Venäjän välejä, joka johtaisi parempaan poliittiseen yhteistyöhön ja lisäisi kauppaa. 

Kumpi vaihtoehto todennäköisemmin auttaisi saavuttamaan tavoitteet? Se että Natolla ja Venäjällä on mahdollisimman pitkä yhteinen raja, vai että niiden rajat olisivat mahdollisimman kaukana toisistaan?

Jos puskurialue olisi, tällöin pitäisi olla jokin mekanismi, millä molemmille osapuolille puskurivaltioon luvaton astuminen laukaisisi mekanismin, jolla olisi hyvin kalliit seuraukset.

Olisiko se puskurivaltioiden puolustusvoimien aseistaminen yhtä voimmakkaiksi kuin Israelilla? Vai sanaton sopimus, että jos toinen rikkoo puskurivaltion koskemattomuutta, niin siitä alkaa välittömästi suurvaltojen sotilaallinen kilpajuoksu vallata mahdollisimman paljon puskurivaltioiden alaa, jonka seurauksena myös niiden aseellisen yhteenoton riski kasvaisi. Toinen asetelma olisi, että (halukkaat) puskurimaat kuuluisivat Natoon, mutta rauhan aikana niissä ei olisi Nato-joukkoja lainkaan.

Moni saattaa kysyä toki, että mikä olisi puskurivaltioiden kansalaisten oma tahto näissä vaihtoehdoissa kuten esim. Viron ja Suomen kohdalla. Jos he haluaisivat kuulua vaikkapa läntiseen yhteisöön, eikö heillä tulisi olla oikeutta tähän?

Tässäkin voidaan ajatella, että tangoon tarvitaan kaksi. Ei läntisen yhteisön velvollisuus ole ottaa maita yhteisöönsä, vaikka maat niihin haluaisivatkin. Onhan Turkkikin halunnut EU:hun, mutta sitä ei ole otettu.

Mikä muukaan tässä voisi pitkällä tähtäimellä viedä lännen ja Venäjän välejä parempaan suuntaan? Vaikka länsi ajaisi miten paljon ohi taloudessa ja sotilasteknologiassa, niin Venäjällä on aina ne ydinohjukset.

]]>
39 http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259868-lansi-ja-venaja-puskuristako-rauhan-pohja#comments Geopolitiikka Venäjä Wed, 22 Aug 2018 19:56:54 +0000 Pekka Lampelto http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259868-lansi-ja-venaja-puskuristako-rauhan-pohja
Trumpin loppu on enää ajan kysymys http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys <p>&nbsp;</p><p>Kuten anglosaksidegeneraattia puhuva rapakontakainen toteaisi, Trump heitti entisen asianajajansa Michael Cohenin tovi sitten bussin alle ja käytännössä <a href="https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1032256443985084417">asettui puolustamaan </a>tuomittua rikollista Paul Manafortia, koska tämä ei ryhtynyt yhteistyöhön maan oikeusjärjestelmän kanssa.&nbsp;</p><p>Tuollainen tempaus on uskomaton rimanalitus miltä tahansa edes demokratiaa teeskentelevän valtion johtajalta. puhumattakaan Yhdysvaltojen presidentistä. Trumpin kyvyttömyys toimia järkevällä tavalla on kuitenkin ilmeistä. Vielä hetki sitten Cohenin tapaus näytti vain pieneltä askeleelta kohti umpikujaa, mutta Trumpin hyökkäyksen myötä&nbsp;<a href="https://nordic.businessinsider.com/lanny-davis-cohen-flipped-on-trump-has-evidence-of-russia-conspiracy-2018-8?r=US&amp;IR=T">Michael Cohen teki sen, mitä kunnia ja järki vaativa</a>t: asianajajansa Lanny Davisin kautta Trumpin pitkäaikainen henkilökohtainen asianajaja ilmoitti, että hän tiesi Donald Trump ja Venäjän salaliittosta ja hän aikoo paljastaa tietonsa Rober Muellerin tutkintatiimille.&nbsp;</p><p>Tämän päivän käänteiden myötä on ilmeistä, että en eilen arvaillut turhaan, että&nbsp;<a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259820-trumpin-korttitalo-on-romahtamassa"><em>Trumpin korttitalo on romahtamassa.&nbsp;</em></a>Yhdysvaltain tasavaltalainen järjestelmä on vähitellen saamassa itsensä kokoon ja hulluudelle ollaan laittamassa stoppi. Vaalit ovat tulossa, mutta nyt tilanne on paljon vakavampi Trumpin kannalta kuin vain tunteja sitten. Loppu on lähellä. Pitää vain toivoa, että hän ei yritä mitään radikaalia kiinnittääksen huomion toisaalla. Parasta olisi kun mies ymmärtäisi itse erota, mutta niin tuskin tapahtuu.</p><p>Jos Trump ryhtyy todella vaarallisiin toimiin, pitää toivoa että tasavaltalainen järjestelmä ja sen toimijat ovat kyllin vahvoja estämään pahimman. Kriisi ulkomailla on ennenkin ollut toimiva keino luoda savuverhoa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLs0kPPyCWaPg0tuFIqqU6Hqsekra8iuAe" target="_blank">YouTube-kanava löytyy myöskin</a>, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.</p><p><a href="https://www.paypal.me/vpleivo" target="_blank">Linkki</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kuten anglosaksidegeneraattia puhuva rapakontakainen toteaisi, Trump heitti entisen asianajajansa Michael Cohenin tovi sitten bussin alle ja käytännössä asettui puolustamaan tuomittua rikollista Paul Manafortia, koska tämä ei ryhtynyt yhteistyöhön maan oikeusjärjestelmän kanssa. 

Tuollainen tempaus on uskomaton rimanalitus miltä tahansa edes demokratiaa teeskentelevän valtion johtajalta. puhumattakaan Yhdysvaltojen presidentistä. Trumpin kyvyttömyys toimia järkevällä tavalla on kuitenkin ilmeistä. Vielä hetki sitten Cohenin tapaus näytti vain pieneltä askeleelta kohti umpikujaa, mutta Trumpin hyökkäyksen myötä Michael Cohen teki sen, mitä kunnia ja järki vaativat: asianajajansa Lanny Davisin kautta Trumpin pitkäaikainen henkilökohtainen asianajaja ilmoitti, että hän tiesi Donald Trump ja Venäjän salaliittosta ja hän aikoo paljastaa tietonsa Rober Muellerin tutkintatiimille. 

Tämän päivän käänteiden myötä on ilmeistä, että en eilen arvaillut turhaan, että Trumpin korttitalo on romahtamassa. Yhdysvaltain tasavaltalainen järjestelmä on vähitellen saamassa itsensä kokoon ja hulluudelle ollaan laittamassa stoppi. Vaalit ovat tulossa, mutta nyt tilanne on paljon vakavampi Trumpin kannalta kuin vain tunteja sitten. Loppu on lähellä. Pitää vain toivoa, että hän ei yritä mitään radikaalia kiinnittääksen huomion toisaalla. Parasta olisi kun mies ymmärtäisi itse erota, mutta niin tuskin tapahtuu.

Jos Trump ryhtyy todella vaarallisiin toimiin, pitää toivoa että tasavaltalainen järjestelmä ja sen toimijat ovat kyllin vahvoja estämään pahimman. Kriisi ulkomailla on ennenkin ollut toimiva keino luoda savuverhoa. 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

YouTube-kanava löytyy myöskin, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.

Linkki.

]]>
63 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys#comments Donald Trump USA Venäjä Vladimir Putin Yhdysvallat Wed, 22 Aug 2018 19:11:39 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys
Kolhoosien puolustus http://leomirala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259746-kolhoosien-puolustus <p>Kun seison vanhan rajan takana olevan Rajakonnun kolhoosin perunakellarissa, tulee surullinen olo. Vaikka kolhoosit olivat tehottomia ja huonosti tuottavia ne silti tuottivat maalle elintarvikkeita, perunoita, viljaa, maitoa, voita ja lihaa. Miljoonat asuivat ja saivat toimeentulonsa maalla.<br /><br />Kun oligarkit ja mafiosot ottivat vallan Venäjällä, kolhoosit hetkessä lopetettiin, kaikki koneet varastettiin. Raaka kapitalismi pääsi valloilleen. Vieläkin näkee sementtitiilestä tehtyjen navetoiden raunioita kaikkialla Venäjällä, pellot ovat metsittyneet. Venäjän sadasta miljoonasta peltohehtaarista suurin osa on kesannolla, salaojat tukkeutuneet, pellot kasvavat pajua. Mutta öljymiljoonilla saadaan maailman markkinoilta halvalla ruokaa.<br /><br />Peltojen uudelleen käyttöönotto tulee maksamaan tähtitieteellisiä summia, siihen ei nykyinen johto pysty koskaan eikä halua koska pitää valmistautua uusiin sotiin.&nbsp; Eikä auta paljoakaan uusien alueiden valloitus, siitä tulee vain&nbsp; uusia riitoja naapurimaiden kanssa.<br /><br />Putinistisen propagandan&nbsp; avulla rosvokopla pysyy vallassa koska kansa pelkää että Nato tulee ja valloittaa heidän maansa. Ehkä alitajuisesti toivovat että tulisi joku viisas joka alkaisi järkevästi hoitaa maata. Ihan kuten aikoinaan viikinkejä kutsuivat organisoimaan valtiota.<br /><br />Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta olisi aivan riittävästi ongelmia tulevan ekokatastrofin kohtaamisessa, ei siinä tarvittaisi lisäongelmana että Venäjä kiusaa alamaisiaan ja naapureitaan.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/MATKAKUVIA/Rajakontu-2015/Rajakontu-2015X.htm">http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/MATKAKUVIA/Rajakontu-2015/Rajakontu-2015X.htm</a><br /><br /><br /><a href="http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Mantsinsaari/Sovhoosi/SovhoosiX.html">http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Mantsinsaari/Sovhoosi/SovhoosiX.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun seison vanhan rajan takana olevan Rajakonnun kolhoosin perunakellarissa, tulee surullinen olo. Vaikka kolhoosit olivat tehottomia ja huonosti tuottavia ne silti tuottivat maalle elintarvikkeita, perunoita, viljaa, maitoa, voita ja lihaa. Miljoonat asuivat ja saivat toimeentulonsa maalla.

Kun oligarkit ja mafiosot ottivat vallan Venäjällä, kolhoosit hetkessä lopetettiin, kaikki koneet varastettiin. Raaka kapitalismi pääsi valloilleen. Vieläkin näkee sementtitiilestä tehtyjen navetoiden raunioita kaikkialla Venäjällä, pellot ovat metsittyneet. Venäjän sadasta miljoonasta peltohehtaarista suurin osa on kesannolla, salaojat tukkeutuneet, pellot kasvavat pajua. Mutta öljymiljoonilla saadaan maailman markkinoilta halvalla ruokaa.

Peltojen uudelleen käyttöönotto tulee maksamaan tähtitieteellisiä summia, siihen ei nykyinen johto pysty koskaan eikä halua koska pitää valmistautua uusiin sotiin.  Eikä auta paljoakaan uusien alueiden valloitus, siitä tulee vain  uusia riitoja naapurimaiden kanssa.

Putinistisen propagandan  avulla rosvokopla pysyy vallassa koska kansa pelkää että Nato tulee ja valloittaa heidän maansa. Ehkä alitajuisesti toivovat että tulisi joku viisas joka alkaisi järkevästi hoitaa maata. Ihan kuten aikoinaan viikinkejä kutsuivat organisoimaan valtiota.

Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta olisi aivan riittävästi ongelmia tulevan ekokatastrofin kohtaamisessa, ei siinä tarvittaisi lisäongelmana että Venäjä kiusaa alamaisiaan ja naapureitaan.

 

http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/MATKAKUVIA/Rajakontu-2015/Rajakontu-2015X.htm


http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Mantsinsaari/Sovhoosi/SovhoosiX.html

]]>
12 http://leomirala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259746-kolhoosien-puolustus#comments Kolhoosit Venäjä Mon, 20 Aug 2018 17:20:57 +0000 Leo Mirala http://leomirala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259746-kolhoosien-puolustus
Suomi, Venäjä – luottamus ja ehkä turvallisuus http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259560-suomi-venaja-luottamus-ja-ehka-turvallisuus <p><em><strong>Suomi, Venäjä &ndash; luottamus ja ehkä turvallisuus</strong></em></p><p>*</p><p><strong>Kun puhumme Suomen ja Venäjän historiallisista suhteista</strong>, kannattaa keskittyä olennaiseen.</p><p>Mikä sitten on olennaista?</p><p>Kaksi erottuu selvästi; <strong><em>Itämeri meritienä ja sotilasstrategisena altaana, sekä Pietarin merkitys ja sen turvaaminen</em></strong>, - Venäjän kannalta, tietysti.&nbsp;</p><p>Suomalaisia huolettaa nykyisin Itämeren vesien pilaantuminen ja niiden suojelu; mutta mitä olemme tehneet sen eteen, ettei ilmeisin kertauhka, öljytankkerien törmäys Suomenlahdella toteutuisi?</p><p>*</p><p>Jos ymmärrämme asiat siten kuin ne on yllä kirjoitettu, ei tarvitse edes vilkaista karttaa, kun ymmärrämme, että Itämeri meriväylänä ja Pietari (Venäjälle) elintärkeänä kaupunkina liittyvät toisiinsa kohtalonyhteyden kaltaisin sidoksin.</p><p>Professori <strong>Matti Klinge</strong> kirjoitti päiväkirjassaan 24.11.2016 monelle hieman arvoituksellisesti:</p><p>&rdquo;&hellip;<em>korostin, että sittemmin &rdquo;marsalkka <strong>Stalin</strong>&rdquo; aina vetosi <strong>Pietari Suuren</strong> rajaan.&nbsp; Venäjä ei koskaan ole ollut kiinnostunut Suomesta, muta hyvin paljon Suomenlahdesta.&nbsp; Sen kummallekin rannikolle rakennettiin vuosisatojen aikana useita tärkeitä linnoituksia kontrolloimaan tätä kaupallisesti ja siis sotilaallisesti ensiarvoista reittiä &ndash; eikä siis Suomen alueen takia.&nbsp; Sisä-Suomi oli harvaan asuttua, köyhää ja hedelmätöntä, ei kiinnostavaa</em>&rdquo;.</p><p>Klinge luettelee Suomenlahden rantojen linnoituksia;</p><p>Viipuri, Narvan ja Tallinnan linnat, Raasepori, Kronstadt, Haminan ja Loviisan linnakkeet, Viapori, Hankoniemi ja vielä Bomarsund, sekä Ruotsinsalmen (Kotkan) Kyminlinna.</p><p>*</p><p><strong>Kiven ja raudan</strong> lisäksi on tietysti henki, mieliala ja tahto.&nbsp; Näistä sotkemalla soveliaassa sekoitussuhteessa &ndash; syntyy teräsbetonin kaltainen kokonaisuus, vaikea murtaa, vaikea ohittaa.</p><p>Mietin mitä minulle jäi voimakkaimmin mieleen ns. suomettuneisuuden ajalta, sanotaan 1970-luvulta?&nbsp; Kekkonen oli realiteetti, ohittamaton, mutta ei suinkaan oma, siksi en siitä muista paljon, muuta kuin joitain vihaisia puheita ja keskusteluja.&nbsp; Silloin kun Kekkonen puhui radiossa, taisi olla YYA:n 30-vuotisjuhla, en ehdi kaivaa nyt kesä ja vielä tarkemmin lausuttuna #ampiaiskesä2018.</p><p>Mutta kun siis kuulin suorana, miten Kekkonen sanoi selkokielellä, että se oli Suomen syy kun Talvisota syttyi, silloin minä protestoin äänekkäästi.</p><p>Niiltä vuosilta muistan &rdquo;<strong><em>Korpilammen hengen</em></strong>&rdquo;, olen sen tiimoilta, sitä sivuten, istunut monta saunailtaa, ja sain kutakuinkin tuoreeltaan selonteon siitä, miten <strong>Sorsa</strong> arvioi tilanteen uudelleen, ja Jyväskylän jälkeiset paperit pistettiin naftaliiniin, ja alettiin istua ja neuvotella.&nbsp; <em>Konsensus</em> tuli paljon myöhemmin, monen istunnon ja monen saunan ja monen grogin jälkeen.&nbsp;</p><p>Nyt <strong>Klinge</strong> kirjoittaa (1.1.2017) päiväkirjassaan: (siitä miten muotoutuu käsitys 1970-luvusta, ja miten se voi muuttua);</p><p><em>&rdquo;Tähän (käsitysten muutokseen) vaikutti ehkä argumentointini (siis Klingen) &rdquo;<strong>suomettumiskoulukuntaa</strong>&rdquo; vastaan ja kuvaus konsensuspolitiikan synnystä: </em></p><p><em>Presidentinvaaleja ei päästetty sekoittamaan poliittista ilmastoa, jottei russofobiasta ja kateuden lietsonnasta olisi päässyt nousemaan kovin näkyvää.&nbsp; Liittyminen EEC:hen ja ETYK:in saaminen Helsinkiin olivat pääasioita, joita oli koko ajan pidettävä mielessä.&nbsp; Sen teki Kekkonen</em>&rdquo;.&nbsp;</p><p>Näin siis Matti Klinge.&nbsp;</p><p>Myönnän, että ymmärrän tämän (ja Muistelmat III:n) jälkeen ainakin sitä &rdquo;isoa kuvaa&rdquo;, jota Kekkosen sanotaan pitäneen seinällä, sehän muotoutui ajan kanssa.&nbsp;</p><p>Kekkosen syviä elämyksiä olivat;</p><p>1964 Hrustshovin nujertaminen,</p><p>1968 Presidentinvaalit ja Vennamo-Virkkunen &ndash;rintaman 99 valitsijamiestä,</p><p>1968 Tshekkoslovakian miehitys,</p><p>1975 Nobelin saamattajääminen.&nbsp;</p><p>Erityisen rasittava oli vuosi 1968, joka oli <em>toivon ja nousun aikaa</em>, mutta blaskasi pahasti, niin sisällä kuin ulkona, siitä oli vaikea mennä yli.</p><p>*</p><p><em>&rdquo; &rdquo;<strong>Suometumiskoulukunnan</strong>&rdquo; pääargumentti on niin sanottu &rdquo;rähmälläänolo&rdquo; suhteessa Neuvostoliittoon.&nbsp; Varmaankin voidaan puhua &rdquo;liiallisesta&rdquo; neuvostoliittomyönteisyydestä liehittelystä ja nöyristelystä, vaikka onkin vaikea määritellä, milloin kohteliaisuus ja ystävällisyys muuttuvat &rdquo;liiallisiksi&rdquo;,</em> Klinge arvioi.</p><p><em>&rdquo;Mutta koko liiallisuutta täytyisi mielestäni verrata siihen, miten suhtauduttiin muihin maihin</em>&rdquo;, sanoo Klinge, ja jatkaa:</p><p><em>&rdquo;Aikaisemmin oli menty varsin pitkälle <strong>saksalaismielisyydessä</strong> &ndash; &rdquo;menty&rdquo;, siis jotkut olivat menneet, niin kuin suhteessa Neuvostoliittoonkin.</em></p><p><em>Sitten tuli <strong>amerikkalaisten</strong> liehittely, puhumattakaan ruotsalaisista.&nbsp; Ruotsin lähettiläälle kerrottiin &rdquo;luottamuksellisesti&rdquo; aivan kaikki, siitä lähettiläs <strong>Ingemar Hägglöf</strong> muistelmissaan antaa varsin vakuuttavan kuvan.</em></p><p><em>Itse olin kerran kutsuttuna Amerikan lähetystöön varhain aamulla katsomaan televisiosta presidentinvaalien (USAn) tuloksia. Vieraita oli talo tulvillaan, ja aivan oikein joku huomautti, että kyse oli suurin piirtein samoista ihmisistä, joita tapaasi Neuvostoliiton vallankumouspäivän vastaanotolla</em> (silloin kun juhlittavaa vielä oli, vh).&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>Virallisen ystävyyspolitiikan kauhtanan takana</strong>, suhteessa Neuvostoliittoon, esiintyi paljon hyvin kielteistä suhtautumista, - minkä ymmärtäminen ei ollut vaikeaa.&nbsp; 420.000 ihmisen kodit, 95.000 kuollutta.&nbsp; Siinä syytä nahkeuteen ja epäluuloon.</p><p>&rdquo;()<em>Neuvostoliitossa suhtauduttiin hyvin kielteisesti, ja (aiheellisesti) Suomen poliittisiin pilapiirtäjiin ja pakinoitsijoihin.&nbsp; Aiheellisesti (Klingen mielestä), sillä näin murennettiin maamme presidentin linjan arvovaltaa ja lietsottiin varsin halpahintaista populismia.</em></p><p><em>Ei siinä auta, jos toinen osapuoli vakuuttelee, että &rdquo;eihän tämä ole vakavaa&rdquo;, &rdquo;täytyy nyt pilailua sietää&rdquo; jne., jos toinen osapuoli kokee tyylin, varsinkin pitkään jatkuvan nöyryyttävänä, vakavaa yhteistyötä häiritsevänä ja estävänä.&nbsp; </em></p><p><em>Meillä ei suhtauduttu asiallisesti Neuvostoliiton reaktioihin, mielialoihin kohdistuvaa kritiikkiä pidettiin toisarvoisena ja arvuuteltiin muita tekijöitä</em>&rdquo;.</p><p>*</p><p>&rdquo;<strong><em>Aikoinaan jo keisarit seurasivat hyvin tarkkaan&nbsp; Suomen</em></strong><em> ylioppilaiden mielipiteitä. Niiden perusteella ratkaistiin tärkeältä osalta, voitiinko Suomea ja suomalaisia pitää lojaaleina.&nbsp; Ulkopoliittinen lojaalisuus oli kuitenkin keisariaikana kaikkien etujen ja suosion ehto.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Kaikki suurvallat ovat huolissaan sellaisista ryhmistä joiden voi sodan tullen kuvitella siirtyvän vihollisen puolelle.&nbsp; Tämä oli sekä Neuvostoliiton että Saksan juutalaisvainojen taustalla.</em></p><p><em>Ja aikanaan vaikkapa Ranskan hugenottien vainoamisen taustalla.&nbsp; Ja aikanaan vaikkapa Ranskan hugenottien vainoamisen taustalla 1500-100 &ndash;luvulla.</em></p><p><em>Eikä suomalaisia kutsuttu aseisiin Maailmansodan sytyttyä 1914.&rdquo;</em>&nbsp; (Klinge: Emt. 11.1.2017.</p><p>*</p><p><strong>Historian ymmärtämisestä</strong></p><p>&rdquo;<em>On toistettava, että <strong>Marx</strong> ja kaikki muut sosiologisesti ajattelevat tutkijat toivat paljon tärkeää ja uutta menneisyyden ymmärtämiseen, mutta yhtä lailla tärkeää on käsittää, että <strong>yksilöt eivät toimi vain rakenteiden puitteissa, vaan muokkaavat niitä</strong> ja saavat aikaan <strong>melkein sattumanvaraisia</strong> suuria tapauksia.</em></p><p><em>Sellaisia ovat viime aikoina erityisesti puhuttu Ensimmäisen maailmansodan, sekä sen puhkeamisen että rauhanteon yhteydessä.&nbsp; &rdquo;<strong>Very nearly everything in history very nearly did not happen</strong>&rdquo; &ndash; sattumanvaraiset tekijät panevat alkuun rakenteellisten olojen muutoksia.&nbsp; Ne voivat voimia sytyttiminä, denonaation aikaansaajina</em>&rdquo;. professori Matti Klinge kirjoittaa 19.10.2016, - enkä voi olla yhtymättä näkemyksiin.&nbsp; Pienestä kiinni, että tunnettu historia kaikkineen olisi jäänyt toteutumatta.</p><p>*</p><p><strong>Venäjä 1991 &ndash; 2018</strong></p><p>Välillä tuntuu, että elämme ja ajattelemme sirkusteltan tapahtumissa, hengitämme ja imemme itseemme hikisten hevosten vaahtoisten kupeitten hajua, komentojen kajahtelut, kiroamiset ja mätkähdykset.&nbsp; <strong>Elämme hetkessä ja tilanteessa</strong>, kun terveellistä olisi mennä teltan ovelle ja katsoa laajempaa maisemaa.</p><p>Lukemattoman monet kritisoivat ja dementoivat <strong>Putinin </strong>roolin ja työn.&nbsp; Miten vahvasti toivotaankaan Venäjää ja aikaa &rdquo;<em>ilman Putinia</em>&rdquo;, - <em>Russian without Putin</em>.</p><p>Mutta mitä me tiedämme taaksepäin, nykyhetkeen ja ennen kaikkea tulevaisuuteen siinä toistaiseksi kuvitteellisessa olosuhteessa, jossa Venäjä ilman Putinia olisi realismia?&nbsp;</p><p><strong>Minkälainen Venäjä2018 olisi, jos Putinia ei</strong> olisi, ei ollut, eikä tullut?&nbsp;</p><p>Kuka osaa sen vakuuttavasti sanoa ja kuvailla?&nbsp;</p><p>Mihin sellainen varma tieto ja näkemys perustuu?&nbsp;</p><p>Minkälaisen historialliseen tietoon ja historian muotoutumisen arvaamattomien risteävien polkujen kulkemiseen, historiakäsitykseen?&nbsp;</p><p>Varminta tietoa tässä asetelmassa on se, mikä on kohtalaisen selvää historiantutkijalle, mutta ei välttämättä maallikolle ja kriitikolle: Emme tiedä, minkälainen Venäjä olisi 2018 tuossa tapauksessa, että Putinia ja hänen regimiään ei olisi.&nbsp;</p><p>Tämä ei ole mielipide, vaan yksinkertainen tosiasia.&nbsp;</p><p>Emmehän tiedä, kuka olisi hänen sijastaan noussut Venäjän johtoon toisen vuosituhannen päättyessä, miten pitkään, millaisin hallitsijatoimin hän olisi istunut ja johtanut; kuka ja mitä olisi häntä seurannut.</p><p>*</p><p><strong>Uskottavaa on että kukaan muu kuin putinilainen elinikäiseksi tsaariksi</strong> muotoutunut hallitsija ei olisi 1999-2018 istunut ja hallinnut, vaan joku, tai oletettavammin, jotkut olisivat häntä seuranneet, ja heidän jälkensä valtakunnan johdossa olisi ollut kulloinenkin, heistä ja monesta muusta tekijästä riippuvainen, muuttuvaisten tekijäin ja &ndash; kuten Klinge edellä sanoi &ndash; rakenteellisten olojen muutoksista ja sattumanvaraisista suurista tapauksista (myös pienistä) ja muutoksista eteenpäin muotoutuvana elämänvirtana etenevä, meille täysin arvaamattomaksi jäävä historia.</p><p>Pelkistäen, yksinkertainen kysymys:</p><p>näemmekö Venäjän2018 huonoimpana mahdollisena Venäjänä, vai &ndash; vaihtoehtoisesti &ndash; parhaana mahdollisena Venäjänä?&nbsp;</p><p>Mikä on realististen vaihtoehtojen kirjo, ja miten tämä toteutunut suhteutuu tuohon skaalaan?&nbsp; Ja sitten, ne odottamattomat, ennakoimattomissa olevat toteutumavaihtoehdot, joista emme tiedä mitään?</p><p>*</p><p><strong>de Gaulle, Kekkonen, Willy Brandt&hellip;</strong></p><p>Vaihtoehtoisen Venäjän vaihtoehtoisesta, mutta tietomme ulkopuolelle jäävästä <em>kontrafaktuaalisest</em>a vaihtoehdosta voimme johtua näkemyksiin, joissa suhteuttaen tarkastellaan valtiojohtajan, tässä tapauksessa <strong>V.V. Putinin</strong>, kautta joidenkin muiden valtioiden johtajiin.&nbsp;</p><p>Siten voimme ainakin joltain osin ymmärtää ja hyväksyä näkökulman, jonka Klinge esittää 20.0.2016;</p><p><em>&rdquo;Tässä saa melkein joka päivä, kadulla ja kokouksissa, toistaa kertosäettään presidentti <strong>Putinin </strong>vertautumisesta kenraali <strong>de Gaulleen</strong> ja presidentti <strong>Kekkoseen</strong>, <strong>maidensa pelastajiin ja nostajiin rappiotilasta</strong> menestykseen ja kunniaan &ndash; joihin eräs kuulija lisäsi perustellusti <strong>Willy Brandtin</strong></em>.&rdquo;</p><p>Kyse on siis valtiojohtajan elämäntyöstä, suuresta kutsumuksesta, ja sen tuloksista, joilla oli ilmiselvää vaikutusta kansakunnan historiaan.</p><p>Klinge tarkastelee kotoista esimerkkiä, presidentti Kekkosen saavutusta, sitä suurinta:</p><p>&rdquo;<em>On siis syytä muistuttaa myös Kekkosesta.&nbsp; Millainen oli se Suomi, jonka johtoon hän tuli 1956?&nbsp; Repiviä puolueriitoja, koko ajan lakkoja, inflaatiota ja devalvaatioita, monta vuotta negatiivista talouskasvua.&nbsp; Ja sitten maaltapako ja maastapako 1960-luvulla.</em></p><p><em>Kekkonen onnistui pakottamaan maaseudun ja kaupunkien edustajat, puolueet ja ammattiliitot yhteistoimintaan suurempien päämäärien hyväksi hyvin nopean ja kivuliaan industrialisoimisen ja urbanisoimisen haittavaikutusten leimaamana aikana.&nbsp; Eikä vähiten siksi, että Suomen oli ulkopoliittisesti oltava vahva ja johdonmukainen</em>&rdquo;.&nbsp;</p><p>Näin siis Klinge vetää pitkän kehityskaaren, jossa yhteinen muuttuja oli UKK:n elämäntyö ja Suomen suuri tarina.</p><p>*</p><p><strong>Jos historian tutkimuksesta</strong> jotain olen oppinut, se olkoon sen ymmärtäminen, että kahden toisistaan riippumattoman henkilön, asian tai ilmiön esiintyminen yhtä aikaa, ei sinänsä todista mitään niiden välisestä kausaalisuhteesta.&nbsp;</p><p>Asiaa on tarkasteltava muistakin ulottuvuuksista kuin ajasta ja sen yhdenaikaisuudesta käsin.&nbsp; Mutta, melkein yhtä tärkeää on myöskin oivaltaa, ettei tästä säännöstä johdu mitään, mikä sinänsä todistaisi jotain yhdenaikaisten esiintymisten toisistaan riippumattomuuden ja täyden kausaalikatkoksen olemassaolosta.</p><p>Tähän kohtaan lainaan jälleen Klingeä:</p><p><em>&rdquo;&hellip;eräs vanha Kekkos-vihan edustaja halusi sanoa, että <strong>Fagerholm</strong> olisi varmaankin yhtä hyvin hoitanut nämä asiat.&nbsp; Olisi, olisi, sitä ei koskaan kokeiltu.&nbsp; Mutta tuskin Fagerholm olisi onnistunut. <strong>Hrushtshvin</strong> luottamusta hän ei ainakaan ollut saavuttanut: </em></p><p><em>&rdquo;Herra Fagerholmilla on leveä selkä&rdquo;, &rdquo;<strong>u gaspodina Faerholma shirokaja spina</strong>.&rdquo;&nbsp; </em></p><p><em>Jonka takana, <strong>Nikita Sergejevitsh</strong> tarkoitti, piilottelivat <strong>Leskinen</strong> ja muut sapelinkalistajat</em>&rdquo;.</p><p>Tulemme toteutumattoman historian aavan meren rannalle, jossa emme tiedä, mutta muistamme toki joitakin tosiasioita, ja voimme niiden perusteella tehdä johonkin mittaan päteviä perusteltuja skenarioita.</p><p>Joudumme kysymään myös, neuvostosuhteiden ja niihin elimellisesti kytkeytyvien luottamuksen, ulkopolitiikan, taloussuhteiden, idänkaupan kannattavuuden etc. seikkojen ohella:</p><p>olisiko Fagerholmista, - tai hänen todennäköisestä seuraajastaan, kuka hän sitten ikinä olisi ollut, - ollut Korpilammen hengen rakentajaksi, tulopolitiikan takuumieheksi, vakautuspolitiikan ja ulkoisen puolueettomuuspolitiikan taikuriksi?&nbsp; Tuskin, ehkä ei.</p><p>*</p><p><strong>Hyvin monet merkittävät valtiomiehet</strong> ovat olleet syvällisiä historian tuntijoita, historiasta voi oppia, vaikka se vaatii menneisyyden ymmärtämistä &ndash; ei karkeaa kopiointia.</p><p>&rdquo;<em>Paasikivi oli historian ekspertti, &rdquo;ammattilainen&rdquo;, Kekkonen ja Koivisto lukivat paljon historiaa.&nbsp; Historiallisiin argumentteihin vetosi myös jatkuvasti &ndash; ehkä yllättävän oppinut &ndash; Stalin</em>&rdquo;, sanoo Klinge.</p><p><em>&rdquo;Suomen rajan hän vaati vedettäväksi <strong>Pietari Suuren</strong> suunnitelman ja toteutuksen (1710/1721) mukaan.&nbsp; Kun <strong>Molotov</strong> oli ratkaisevan tärkeissä neuvottelussa Berliinissä marraskuussa 1940,hänoli jatkuvassa sähkeidenvaihdossa Moskovaan ja pyysi ohjeita Stalinilta.&nbsp; Stalin korosti sähkeessään (13.11.1940 kello 11) erityisesti Mustanmeren ja Krimin merkitystä, että Neuvostoliiton kannalta kyseessä oli tarkoitus estää Ison-Britannian ja muiden hyökkäykset Neuvostoliiton rannikkoja vastaan historiallisin argumentein sähkeessäkin</em>:</p><p><strong><em>&rdquo;Every development from the Crimean war in last century on to foreign troops landing in the Crimea and Odessa in 1918 and 1919 bear testimony that the security of the USSR Black Sea cannot be assured unless the Straits question is settled.&nbsp; Therefore the USSR interest in the Black Sea is (related to] the defence of the USSR coast and assuring its security.&rdquo; </em></strong></p><p><strong><em>(International Affairs 1991/8.)</em></strong></p><p>Siten Krim nykyäänkin on Venäjälle keskeisen tärkeä, ja kyllähän tämä sotasatama-alue myös oli Krimin lyhyehkönä Ukrainan-aikana vuokrattuna Venäjälle. &nbsp;Pitää osata katsoa myös vastarannalle.&rdquo;</p><p>Meillä kieltäydytään päättäväisesti näkemästä Krimin-kysymystä konkreettisena &rdquo;<em>kilpapurjehduksena Sevastopoliin</em>&rdquo;, jota se mitä suurimmassa käytännössä oli.&nbsp;</p><p>Länsi on tämän ulottuvuuden kieltänyt, ja me haluamme olla osa Länttä, joten koko kysymystä ei meille ole, ja senjälkeen kun Putin kultaisen huoneen puheessaan kääri tämän näkökohdan auki, lukittui asetelma niin lopullisesti, että kysymyksen vakava, historiallinen, avaaminen muodostuu kuin bakteeripussin avaamiseksi.&nbsp;</p><p>Suomalaisten täytyy ottaa vakavasti se pietarilaisten pelko, että suomalaiset hyökkäävät taas, niin kuin 1941&hellip;</p><p>Pelon pitkä laahus.&nbsp;</p><p>Ja Putin on nimenomaisesti pietarilainen.</p><p>*</p><p><strong>Nato</strong></p><p><em>&rdquo;Perusasiana pysyy kuitenkin se, että Venäjä pitää NATOa vihamielisenä organisaationa, eivätkä sitä meikäläisten toistelemat todistelut voi muuttaa miksikään.&nbsp; Suomalaisilla ei ole mitään mahdollisuuksia eikä mitään syytä yrittää venäläisten mielipiteitä.&nbsp; Suomelle ne ovat suurvaltanaapurin näkemyksiä, jotka on otettava huomioon.&rdquo;</em> (Klinge, 27.10.2016.)</p><p>*</p><p><strong>Laillisuusyhteiskunta</strong></p><p>Suomi ja suomalaiset vetoavat alvariinsa &rdquo;<strong><em>Läntisen arvoyhteisön</em></strong>&rdquo; arvoihin, niiden yhteisyyteen ja pysyvyyteen. &nbsp;</p><p>Demokratia, liberaalit arvot, ihmisoikeudet &ndash; sekä laillisuusperusteinen yhteiskunta.&nbsp;</p><p>Mutta &rdquo;<em>meillä ei yleisesti ymmärretä, että anglosaksisessa maailmassa vallitsee aivan toisenlainen oikeusajattelu kuin Euroopan mannermaalla</em>&rdquo;.</p><p>Miten voi kannattaa ja aidosti elää joidenkin mainittujen &rdquo;arvojen&rdquo; mukaisessa yhteisössä, jos ei edes tunne samaistumiskohteen järjestelmää ja sen toimintaperiaatteita?</p><p>Tämä on tietysti mysteeri mutta sen käsitteleminen jääköön toiseen yhteyteen, niin komplisoitu ja säikeinen asia se vain on.</p><p>Lainaan nyt kohtalaisen pitkään, kenties kohtuuttomankin pitkään, professori <strong>Matti Klingeä</strong>, hänen päiväkirjastaan, pvm 12.1.2017:</p><p><em>&rdquo;Me noudatamme roomalaista tai roomalais-saksalaista oikeutta, jossa tuomiot sidotaan kodifioituun lakiin (ei rangaistusta ilman lakia: <strong>nulla poena sine lege</strong>), anglosaksisessa kulttuurissa taas valamiesjärjestelmään ja etenkin viittauksiin aikaisempiin oikeustapauksiin, ja sen seurauksena asianajajien keskeiseen merkitykseen itse prosessissa.</em></p><p><em>Anglosaksinen oikeuskulttuuri on tullut laajasti tunnetuksi elokuvien ansiosta &ndash; kun taas meikäläinen ei, eikä se olekaan yhtä näkyvän dramaattista.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>&rdquo;Kohdistuessaan ratkaisujen tai vireillä olevien juttujen juridis-teknisiin näkökohtiin julkinen keskustelu on tullut väistäneeksi TTIP-hankkeen <strong>historiallisesti, valtiosääntö-oikeudellisesti ja poliittisesti tärkeimmän ongelman.</strong>&nbsp; <strong>Investointisuojalla luodaan Eurooppaan (ja Yhdysvaltoihin) uusi, kansallisen ja EU-oikeuden ulkopuolinen oikeusjärjestys, joka on avoinna vain toisen osapuolen sijoittajille.&rdquo;</strong></em></p><p><em>Professori <strong>Martti Koskenniemen</strong> nyt (tammi 2017) julkaistu Tiedeseuran esitelmä oli hyvin valaiseva ja järkyttävä, jo kun kuulin sen toukokuussa (2016), ja nyt luen sen <strong>Sphinx-vuosikirjassa</strong>.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Koskenniemi analysoi käsitettä &rdquo;<strong>reilu peli&rdquo; (fair and equitable treatment</strong>).&nbsp; Meillä oletetaan käsite itsestään selväksi.&nbsp; </em></p><p><em>&rdquo;Siinä ilmenee puutteellinen ymmärrys (amerikkalaisen) oikeusjärjestelmän, erityisesti sen taloudellisen osan toiminnasta.&nbsp; Moderni asianajotoiminta ei (siellä] pyri siihen, että tuomioistuimet ratkaisisivat sisältökysymyksiä.&nbsp; Kanteita nostetaan neuvottelujen vauhdittamiseksi ja toisen osapuolen painostamiseksi oman asiakkaan kannalta hyödylliseen ratkaisuun.&nbsp; - - </em></p><p><em>Amerikkalaisessa käytännössä edellytetään asianajajan toimivan aggressiivisesti asiakaan edun ajamiseksi. -&nbsp; -&nbsp; Reilua on se, mihin päädytään.&nbsp; Normeja käytetään strategisina neuvotteluvälineinä.&rdquo;</em></p><p><em>Suomalaisten lainkuuliaisuus ja virkamiesten luotettavuus eivät siis päde kaikkialla.</em></p><p><em>Siinäkö syy siihen, että suomalaiset yritykset ovat usein epäonnistuneet ulkomailla?&rdquo;</em></p><p>Lähde: Matti Klinge: Päiväkirjastani 2016-2017, s. 198-200. (vahv. VH)</p><p>*</p><p><strong>Klinge ja hänen siteeraamansa Martti Koskenniemi</strong> avaavat oivalla tavalla &rdquo;<em>Läntisen arvoyhteisön</em>&rdquo; keskeisen valtion, Yhdysvaltain, oikeusjärjestystä ja sen toimintaperiaatteita.&nbsp; Ei hyvä. En mitenkään, hyvällä tai parhaalla tahdollanikaan, pysty samaistumaan siihen!&nbsp; En halua, en pysty, ehkä koskaan tule samaistumaan, saati &rdquo;integroitumaan&rdquo;.</p><p>*</p><p>Epämukavia kysymyksiä demokratiasta, liberalismista, populismista etc</p><p>Jatkan <strong>Klingen</strong> siteeraamista:</p><p>&rdquo;<em>Populismi on nyt &rdquo;vuoden teema&rdquo; &ndash; ja lehdistö puolustaa ahkerasti &rdquo;länsimaista demokratiaa&rdquo;.</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Mutta mikä on Peppe Grillon ja Silvio Berlusconin ero</em></strong><em>? Paitsi omaisuus, jonka avulla jälkimmäinen pääsi pitkäaikaiseksi pääministeriksi ja mediamogulina dominoimaan mielipiteitä?&nbsp; Miten miljoonat oli hankittu?</em></p><p><em>Ja mitä demokratiaa Yhdysvaltojen kilpailevat miljonäärit edustavat?&nbsp; He ovat itse raha-aristokratiaa, erona se, että rouva <strong>Clinton edusti ancien règimeä</strong>, sen traditiota ja piirejä.&nbsp; <strong>Trump taas nojautuu massoihin bonapartistisessa hengessä</strong>.&nbsp; Hävittyään Mme Clinton myönsikin, ettei hän ollut tuntenut Amerikkaa</em>.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong><em>Pär Stenbäckillä</em></strong><em> on rohkeutta kirjoittaa &rdquo;<strong>meistä liberaaleista&rdquo;, jotka emme ole vuosikymmeniin suostuneet myöntämän kansallisuusaatteelle, uskonnolle, ihmisten kollektiivisille tunteille ja kertomuksille mitään arvoa</strong>, eikä, voisi lisätä: historialliselle ajattelulle.</em></p><p><em>Usko &rdquo;järkeen&rdquo; johti &rdquo;uusliberalismin&rdquo; vaihtoehdottomaan dogmatiikkaan ja äärimmillään thatcherismiin.</em></p><p><em>Itse olen <strong>kritisoinut individualismin kalvinistisperäistä, kielteistä suhtautumista valtioon, kirkkoon, kaikkiin auktoriteetteihin ja instituutioihin</strong> &ndash; mikä on erityisesti näkynyt kouluihin ja yliopistoihin kohdistuneena tolkuttoman &rdquo;moderniuden&rdquo; aatteena ja systemaattisena haluna korvata ihminen koneilla.&rdquo;</em></p><p>*</p><p><strong>Summa</strong></p><p>Suomessa on nähtävissä, miten ne liberaaleimmiksi asemoituneet ja sellaisina pidetyt ovat ohjelmallisesti tai ainakin käytännössä <strong>ensimmäisinä murtamassa legalismin perustaa</strong>, laillisuusyhteiskunnan legitimiteettiä ja säädöspohjaisen yhteiskunnan perustan, eli <em>säädösten, universaalia noudattamisvelvoitetta.&nbsp; </em></p><p>Heillä oikeus ja mahdollisuus toteuttaa itseään ja mielteitään, on arvoista parhain.&nbsp;</p><p>Mutta samalla, salliessaan itselleen tämän <strong><em>laajennetun vapauden alueen</em></strong>, he ovat ensimmäisiä myöskin tuomitsemaan ja asettamaan lakitupaan ne, jotka näkevät maailman ja ihmisen toisin, ja ilmaisevat sen tahollaan.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi, Venäjä – luottamus ja ehkä turvallisuus

*

Kun puhumme Suomen ja Venäjän historiallisista suhteista, kannattaa keskittyä olennaiseen.

Mikä sitten on olennaista?

Kaksi erottuu selvästi; Itämeri meritienä ja sotilasstrategisena altaana, sekä Pietarin merkitys ja sen turvaaminen, - Venäjän kannalta, tietysti. 

Suomalaisia huolettaa nykyisin Itämeren vesien pilaantuminen ja niiden suojelu; mutta mitä olemme tehneet sen eteen, ettei ilmeisin kertauhka, öljytankkerien törmäys Suomenlahdella toteutuisi?

*

Jos ymmärrämme asiat siten kuin ne on yllä kirjoitettu, ei tarvitse edes vilkaista karttaa, kun ymmärrämme, että Itämeri meriväylänä ja Pietari (Venäjälle) elintärkeänä kaupunkina liittyvät toisiinsa kohtalonyhteyden kaltaisin sidoksin.

Professori Matti Klinge kirjoitti päiväkirjassaan 24.11.2016 monelle hieman arvoituksellisesti:

”…korostin, että sittemmin ”marsalkka Stalin” aina vetosi Pietari Suuren rajaan.  Venäjä ei koskaan ole ollut kiinnostunut Suomesta, muta hyvin paljon Suomenlahdesta.  Sen kummallekin rannikolle rakennettiin vuosisatojen aikana useita tärkeitä linnoituksia kontrolloimaan tätä kaupallisesti ja siis sotilaallisesti ensiarvoista reittiä – eikä siis Suomen alueen takia.  Sisä-Suomi oli harvaan asuttua, köyhää ja hedelmätöntä, ei kiinnostavaa”.

Klinge luettelee Suomenlahden rantojen linnoituksia;

Viipuri, Narvan ja Tallinnan linnat, Raasepori, Kronstadt, Haminan ja Loviisan linnakkeet, Viapori, Hankoniemi ja vielä Bomarsund, sekä Ruotsinsalmen (Kotkan) Kyminlinna.

*

Kiven ja raudan lisäksi on tietysti henki, mieliala ja tahto.  Näistä sotkemalla soveliaassa sekoitussuhteessa – syntyy teräsbetonin kaltainen kokonaisuus, vaikea murtaa, vaikea ohittaa.

Mietin mitä minulle jäi voimakkaimmin mieleen ns. suomettuneisuuden ajalta, sanotaan 1970-luvulta?  Kekkonen oli realiteetti, ohittamaton, mutta ei suinkaan oma, siksi en siitä muista paljon, muuta kuin joitain vihaisia puheita ja keskusteluja.  Silloin kun Kekkonen puhui radiossa, taisi olla YYA:n 30-vuotisjuhla, en ehdi kaivaa nyt kesä ja vielä tarkemmin lausuttuna #ampiaiskesä2018.

Mutta kun siis kuulin suorana, miten Kekkonen sanoi selkokielellä, että se oli Suomen syy kun Talvisota syttyi, silloin minä protestoin äänekkäästi.

Niiltä vuosilta muistan ”Korpilammen hengen”, olen sen tiimoilta, sitä sivuten, istunut monta saunailtaa, ja sain kutakuinkin tuoreeltaan selonteon siitä, miten Sorsa arvioi tilanteen uudelleen, ja Jyväskylän jälkeiset paperit pistettiin naftaliiniin, ja alettiin istua ja neuvotella.  Konsensus tuli paljon myöhemmin, monen istunnon ja monen saunan ja monen grogin jälkeen. 

Nyt Klinge kirjoittaa (1.1.2017) päiväkirjassaan: (siitä miten muotoutuu käsitys 1970-luvusta, ja miten se voi muuttua);

”Tähän (käsitysten muutokseen) vaikutti ehkä argumentointini (siis Klingen) ”suomettumiskoulukuntaa” vastaan ja kuvaus konsensuspolitiikan synnystä:

Presidentinvaaleja ei päästetty sekoittamaan poliittista ilmastoa, jottei russofobiasta ja kateuden lietsonnasta olisi päässyt nousemaan kovin näkyvää.  Liittyminen EEC:hen ja ETYK:in saaminen Helsinkiin olivat pääasioita, joita oli koko ajan pidettävä mielessä.  Sen teki Kekkonen”. 

Näin siis Matti Klinge. 

Myönnän, että ymmärrän tämän (ja Muistelmat III:n) jälkeen ainakin sitä ”isoa kuvaa”, jota Kekkosen sanotaan pitäneen seinällä, sehän muotoutui ajan kanssa. 

Kekkosen syviä elämyksiä olivat;

1964 Hrustshovin nujertaminen,

1968 Presidentinvaalit ja Vennamo-Virkkunen –rintaman 99 valitsijamiestä,

1968 Tshekkoslovakian miehitys,

1975 Nobelin saamattajääminen. 

Erityisen rasittava oli vuosi 1968, joka oli toivon ja nousun aikaa, mutta blaskasi pahasti, niin sisällä kuin ulkona, siitä oli vaikea mennä yli.

*

” ”Suometumiskoulukunnan” pääargumentti on niin sanottu ”rähmälläänolo” suhteessa Neuvostoliittoon.  Varmaankin voidaan puhua ”liiallisesta” neuvostoliittomyönteisyydestä liehittelystä ja nöyristelystä, vaikka onkin vaikea määritellä, milloin kohteliaisuus ja ystävällisyys muuttuvat ”liiallisiksi”, Klinge arvioi.

”Mutta koko liiallisuutta täytyisi mielestäni verrata siihen, miten suhtauduttiin muihin maihin”, sanoo Klinge, ja jatkaa:

”Aikaisemmin oli menty varsin pitkälle saksalaismielisyydessä – ”menty”, siis jotkut olivat menneet, niin kuin suhteessa Neuvostoliittoonkin.

Sitten tuli amerikkalaisten liehittely, puhumattakaan ruotsalaisista.  Ruotsin lähettiläälle kerrottiin ”luottamuksellisesti” aivan kaikki, siitä lähettiläs Ingemar Hägglöf muistelmissaan antaa varsin vakuuttavan kuvan.

Itse olin kerran kutsuttuna Amerikan lähetystöön varhain aamulla katsomaan televisiosta presidentinvaalien (USAn) tuloksia. Vieraita oli talo tulvillaan, ja aivan oikein joku huomautti, että kyse oli suurin piirtein samoista ihmisistä, joita tapaasi Neuvostoliiton vallankumouspäivän vastaanotolla (silloin kun juhlittavaa vielä oli, vh).”

*

Virallisen ystävyyspolitiikan kauhtanan takana, suhteessa Neuvostoliittoon, esiintyi paljon hyvin kielteistä suhtautumista, - minkä ymmärtäminen ei ollut vaikeaa.  420.000 ihmisen kodit, 95.000 kuollutta.  Siinä syytä nahkeuteen ja epäluuloon.

”()Neuvostoliitossa suhtauduttiin hyvin kielteisesti, ja (aiheellisesti) Suomen poliittisiin pilapiirtäjiin ja pakinoitsijoihin.  Aiheellisesti (Klingen mielestä), sillä näin murennettiin maamme presidentin linjan arvovaltaa ja lietsottiin varsin halpahintaista populismia.

Ei siinä auta, jos toinen osapuoli vakuuttelee, että ”eihän tämä ole vakavaa”, ”täytyy nyt pilailua sietää” jne., jos toinen osapuoli kokee tyylin, varsinkin pitkään jatkuvan nöyryyttävänä, vakavaa yhteistyötä häiritsevänä ja estävänä. 

Meillä ei suhtauduttu asiallisesti Neuvostoliiton reaktioihin, mielialoihin kohdistuvaa kritiikkiä pidettiin toisarvoisena ja arvuuteltiin muita tekijöitä”.

*

Aikoinaan jo keisarit seurasivat hyvin tarkkaan  Suomen ylioppilaiden mielipiteitä. Niiden perusteella ratkaistiin tärkeältä osalta, voitiinko Suomea ja suomalaisia pitää lojaaleina.  Ulkopoliittinen lojaalisuus oli kuitenkin keisariaikana kaikkien etujen ja suosion ehto.

 

Kaikki suurvallat ovat huolissaan sellaisista ryhmistä joiden voi sodan tullen kuvitella siirtyvän vihollisen puolelle.  Tämä oli sekä Neuvostoliiton että Saksan juutalaisvainojen taustalla.

Ja aikanaan vaikkapa Ranskan hugenottien vainoamisen taustalla.  Ja aikanaan vaikkapa Ranskan hugenottien vainoamisen taustalla 1500-100 –luvulla.

Eikä suomalaisia kutsuttu aseisiin Maailmansodan sytyttyä 1914.”  (Klinge: Emt. 11.1.2017.

*

Historian ymmärtämisestä

On toistettava, että Marx ja kaikki muut sosiologisesti ajattelevat tutkijat toivat paljon tärkeää ja uutta menneisyyden ymmärtämiseen, mutta yhtä lailla tärkeää on käsittää, että yksilöt eivät toimi vain rakenteiden puitteissa, vaan muokkaavat niitä ja saavat aikaan melkein sattumanvaraisia suuria tapauksia.

Sellaisia ovat viime aikoina erityisesti puhuttu Ensimmäisen maailmansodan, sekä sen puhkeamisen että rauhanteon yhteydessä.  ”Very nearly everything in history very nearly did not happen” – sattumanvaraiset tekijät panevat alkuun rakenteellisten olojen muutoksia.  Ne voivat voimia sytyttiminä, denonaation aikaansaajina”. professori Matti Klinge kirjoittaa 19.10.2016, - enkä voi olla yhtymättä näkemyksiin.  Pienestä kiinni, että tunnettu historia kaikkineen olisi jäänyt toteutumatta.

*

Venäjä 1991 – 2018

Välillä tuntuu, että elämme ja ajattelemme sirkusteltan tapahtumissa, hengitämme ja imemme itseemme hikisten hevosten vaahtoisten kupeitten hajua, komentojen kajahtelut, kiroamiset ja mätkähdykset.  Elämme hetkessä ja tilanteessa, kun terveellistä olisi mennä teltan ovelle ja katsoa laajempaa maisemaa.

Lukemattoman monet kritisoivat ja dementoivat Putinin roolin ja työn.  Miten vahvasti toivotaankaan Venäjää ja aikaa ”ilman Putinia”, - Russian without Putin.

Mutta mitä me tiedämme taaksepäin, nykyhetkeen ja ennen kaikkea tulevaisuuteen siinä toistaiseksi kuvitteellisessa olosuhteessa, jossa Venäjä ilman Putinia olisi realismia? 

Minkälainen Venäjä2018 olisi, jos Putinia ei olisi, ei ollut, eikä tullut? 

Kuka osaa sen vakuuttavasti sanoa ja kuvailla? 

Mihin sellainen varma tieto ja näkemys perustuu? 

Minkälaisen historialliseen tietoon ja historian muotoutumisen arvaamattomien risteävien polkujen kulkemiseen, historiakäsitykseen? 

Varminta tietoa tässä asetelmassa on se, mikä on kohtalaisen selvää historiantutkijalle, mutta ei välttämättä maallikolle ja kriitikolle: Emme tiedä, minkälainen Venäjä olisi 2018 tuossa tapauksessa, että Putinia ja hänen regimiään ei olisi. 

Tämä ei ole mielipide, vaan yksinkertainen tosiasia. 

Emmehän tiedä, kuka olisi hänen sijastaan noussut Venäjän johtoon toisen vuosituhannen päättyessä, miten pitkään, millaisin hallitsijatoimin hän olisi istunut ja johtanut; kuka ja mitä olisi häntä seurannut.

*

Uskottavaa on että kukaan muu kuin putinilainen elinikäiseksi tsaariksi muotoutunut hallitsija ei olisi 1999-2018 istunut ja hallinnut, vaan joku, tai oletettavammin, jotkut olisivat häntä seuranneet, ja heidän jälkensä valtakunnan johdossa olisi ollut kulloinenkin, heistä ja monesta muusta tekijästä riippuvainen, muuttuvaisten tekijäin ja – kuten Klinge edellä sanoi – rakenteellisten olojen muutoksista ja sattumanvaraisista suurista tapauksista (myös pienistä) ja muutoksista eteenpäin muotoutuvana elämänvirtana etenevä, meille täysin arvaamattomaksi jäävä historia.

Pelkistäen, yksinkertainen kysymys:

näemmekö Venäjän2018 huonoimpana mahdollisena Venäjänä, vai – vaihtoehtoisesti – parhaana mahdollisena Venäjänä? 

Mikä on realististen vaihtoehtojen kirjo, ja miten tämä toteutunut suhteutuu tuohon skaalaan?  Ja sitten, ne odottamattomat, ennakoimattomissa olevat toteutumavaihtoehdot, joista emme tiedä mitään?

*

de Gaulle, Kekkonen, Willy Brandt…

Vaihtoehtoisen Venäjän vaihtoehtoisesta, mutta tietomme ulkopuolelle jäävästä kontrafaktuaalisesta vaihtoehdosta voimme johtua näkemyksiin, joissa suhteuttaen tarkastellaan valtiojohtajan, tässä tapauksessa V.V. Putinin, kautta joidenkin muiden valtioiden johtajiin. 

Siten voimme ainakin joltain osin ymmärtää ja hyväksyä näkökulman, jonka Klinge esittää 20.0.2016;

”Tässä saa melkein joka päivä, kadulla ja kokouksissa, toistaa kertosäettään presidentti Putinin vertautumisesta kenraali de Gaulleen ja presidentti Kekkoseen, maidensa pelastajiin ja nostajiin rappiotilasta menestykseen ja kunniaan – joihin eräs kuulija lisäsi perustellusti Willy Brandtin.”

Kyse on siis valtiojohtajan elämäntyöstä, suuresta kutsumuksesta, ja sen tuloksista, joilla oli ilmiselvää vaikutusta kansakunnan historiaan.

Klinge tarkastelee kotoista esimerkkiä, presidentti Kekkosen saavutusta, sitä suurinta:

On siis syytä muistuttaa myös Kekkosesta.  Millainen oli se Suomi, jonka johtoon hän tuli 1956?  Repiviä puolueriitoja, koko ajan lakkoja, inflaatiota ja devalvaatioita, monta vuotta negatiivista talouskasvua.  Ja sitten maaltapako ja maastapako 1960-luvulla.

Kekkonen onnistui pakottamaan maaseudun ja kaupunkien edustajat, puolueet ja ammattiliitot yhteistoimintaan suurempien päämäärien hyväksi hyvin nopean ja kivuliaan industrialisoimisen ja urbanisoimisen haittavaikutusten leimaamana aikana.  Eikä vähiten siksi, että Suomen oli ulkopoliittisesti oltava vahva ja johdonmukainen”. 

Näin siis Klinge vetää pitkän kehityskaaren, jossa yhteinen muuttuja oli UKK:n elämäntyö ja Suomen suuri tarina.

*

Jos historian tutkimuksesta jotain olen oppinut, se olkoon sen ymmärtäminen, että kahden toisistaan riippumattoman henkilön, asian tai ilmiön esiintyminen yhtä aikaa, ei sinänsä todista mitään niiden välisestä kausaalisuhteesta. 

Asiaa on tarkasteltava muistakin ulottuvuuksista kuin ajasta ja sen yhdenaikaisuudesta käsin.  Mutta, melkein yhtä tärkeää on myöskin oivaltaa, ettei tästä säännöstä johdu mitään, mikä sinänsä todistaisi jotain yhdenaikaisten esiintymisten toisistaan riippumattomuuden ja täyden kausaalikatkoksen olemassaolosta.

Tähän kohtaan lainaan jälleen Klingeä:

”…eräs vanha Kekkos-vihan edustaja halusi sanoa, että Fagerholm olisi varmaankin yhtä hyvin hoitanut nämä asiat.  Olisi, olisi, sitä ei koskaan kokeiltu.  Mutta tuskin Fagerholm olisi onnistunut. Hrushtshvin luottamusta hän ei ainakaan ollut saavuttanut:

”Herra Fagerholmilla on leveä selkä”, ”u gaspodina Faerholma shirokaja spina.” 

Jonka takana, Nikita Sergejevitsh tarkoitti, piilottelivat Leskinen ja muut sapelinkalistajat”.

Tulemme toteutumattoman historian aavan meren rannalle, jossa emme tiedä, mutta muistamme toki joitakin tosiasioita, ja voimme niiden perusteella tehdä johonkin mittaan päteviä perusteltuja skenarioita.

Joudumme kysymään myös, neuvostosuhteiden ja niihin elimellisesti kytkeytyvien luottamuksen, ulkopolitiikan, taloussuhteiden, idänkaupan kannattavuuden etc. seikkojen ohella:

olisiko Fagerholmista, - tai hänen todennäköisestä seuraajastaan, kuka hän sitten ikinä olisi ollut, - ollut Korpilammen hengen rakentajaksi, tulopolitiikan takuumieheksi, vakautuspolitiikan ja ulkoisen puolueettomuuspolitiikan taikuriksi?  Tuskin, ehkä ei.

*

Hyvin monet merkittävät valtiomiehet ovat olleet syvällisiä historian tuntijoita, historiasta voi oppia, vaikka se vaatii menneisyyden ymmärtämistä – ei karkeaa kopiointia.

Paasikivi oli historian ekspertti, ”ammattilainen”, Kekkonen ja Koivisto lukivat paljon historiaa.  Historiallisiin argumentteihin vetosi myös jatkuvasti – ehkä yllättävän oppinut – Stalin”, sanoo Klinge.

”Suomen rajan hän vaati vedettäväksi Pietari Suuren suunnitelman ja toteutuksen (1710/1721) mukaan.  Kun Molotov oli ratkaisevan tärkeissä neuvottelussa Berliinissä marraskuussa 1940,hänoli jatkuvassa sähkeidenvaihdossa Moskovaan ja pyysi ohjeita Stalinilta.  Stalin korosti sähkeessään (13.11.1940 kello 11) erityisesti Mustanmeren ja Krimin merkitystä, että Neuvostoliiton kannalta kyseessä oli tarkoitus estää Ison-Britannian ja muiden hyökkäykset Neuvostoliiton rannikkoja vastaan historiallisin argumentein sähkeessäkin:

”Every development from the Crimean war in last century on to foreign troops landing in the Crimea and Odessa in 1918 and 1919 bear testimony that the security of the USSR Black Sea cannot be assured unless the Straits question is settled.  Therefore the USSR interest in the Black Sea is (related to] the defence of the USSR coast and assuring its security.”

(International Affairs 1991/8.)

Siten Krim nykyäänkin on Venäjälle keskeisen tärkeä, ja kyllähän tämä sotasatama-alue myös oli Krimin lyhyehkönä Ukrainan-aikana vuokrattuna Venäjälle.  Pitää osata katsoa myös vastarannalle.”

Meillä kieltäydytään päättäväisesti näkemästä Krimin-kysymystä konkreettisena ”kilpapurjehduksena Sevastopoliin”, jota se mitä suurimmassa käytännössä oli. 

Länsi on tämän ulottuvuuden kieltänyt, ja me haluamme olla osa Länttä, joten koko kysymystä ei meille ole, ja senjälkeen kun Putin kultaisen huoneen puheessaan kääri tämän näkökohdan auki, lukittui asetelma niin lopullisesti, että kysymyksen vakava, historiallinen, avaaminen muodostuu kuin bakteeripussin avaamiseksi. 

Suomalaisten täytyy ottaa vakavasti se pietarilaisten pelko, että suomalaiset hyökkäävät taas, niin kuin 1941…

Pelon pitkä laahus. 

Ja Putin on nimenomaisesti pietarilainen.

*

Nato

”Perusasiana pysyy kuitenkin se, että Venäjä pitää NATOa vihamielisenä organisaationa, eivätkä sitä meikäläisten toistelemat todistelut voi muuttaa miksikään.  Suomalaisilla ei ole mitään mahdollisuuksia eikä mitään syytä yrittää venäläisten mielipiteitä.  Suomelle ne ovat suurvaltanaapurin näkemyksiä, jotka on otettava huomioon.” (Klinge, 27.10.2016.)

*

Laillisuusyhteiskunta

Suomi ja suomalaiset vetoavat alvariinsa ”Läntisen arvoyhteisön” arvoihin, niiden yhteisyyteen ja pysyvyyteen.  

Demokratia, liberaalit arvot, ihmisoikeudet – sekä laillisuusperusteinen yhteiskunta. 

Mutta ”meillä ei yleisesti ymmärretä, että anglosaksisessa maailmassa vallitsee aivan toisenlainen oikeusajattelu kuin Euroopan mannermaalla”.

Miten voi kannattaa ja aidosti elää joidenkin mainittujen ”arvojen” mukaisessa yhteisössä, jos ei edes tunne samaistumiskohteen järjestelmää ja sen toimintaperiaatteita?

Tämä on tietysti mysteeri mutta sen käsitteleminen jääköön toiseen yhteyteen, niin komplisoitu ja säikeinen asia se vain on.

Lainaan nyt kohtalaisen pitkään, kenties kohtuuttomankin pitkään, professori Matti Klingeä, hänen päiväkirjastaan, pvm 12.1.2017:

”Me noudatamme roomalaista tai roomalais-saksalaista oikeutta, jossa tuomiot sidotaan kodifioituun lakiin (ei rangaistusta ilman lakia: nulla poena sine lege), anglosaksisessa kulttuurissa taas valamiesjärjestelmään ja etenkin viittauksiin aikaisempiin oikeustapauksiin, ja sen seurauksena asianajajien keskeiseen merkitykseen itse prosessissa.

Anglosaksinen oikeuskulttuuri on tullut laajasti tunnetuksi elokuvien ansiosta – kun taas meikäläinen ei, eikä se olekaan yhtä näkyvän dramaattista.

 

”Kohdistuessaan ratkaisujen tai vireillä olevien juttujen juridis-teknisiin näkökohtiin julkinen keskustelu on tullut väistäneeksi TTIP-hankkeen historiallisesti, valtiosääntö-oikeudellisesti ja poliittisesti tärkeimmän ongelman.  Investointisuojalla luodaan Eurooppaan (ja Yhdysvaltoihin) uusi, kansallisen ja EU-oikeuden ulkopuolinen oikeusjärjestys, joka on avoinna vain toisen osapuolen sijoittajille.”

Professori Martti Koskenniemen nyt (tammi 2017) julkaistu Tiedeseuran esitelmä oli hyvin valaiseva ja järkyttävä, jo kun kuulin sen toukokuussa (2016), ja nyt luen sen Sphinx-vuosikirjassa.

 

Koskenniemi analysoi käsitettä ”reilu peli” (fair and equitable treatment).  Meillä oletetaan käsite itsestään selväksi. 

”Siinä ilmenee puutteellinen ymmärrys (amerikkalaisen) oikeusjärjestelmän, erityisesti sen taloudellisen osan toiminnasta.  Moderni asianajotoiminta ei (siellä] pyri siihen, että tuomioistuimet ratkaisisivat sisältökysymyksiä.  Kanteita nostetaan neuvottelujen vauhdittamiseksi ja toisen osapuolen painostamiseksi oman asiakkaan kannalta hyödylliseen ratkaisuun.  - -

Amerikkalaisessa käytännössä edellytetään asianajajan toimivan aggressiivisesti asiakaan edun ajamiseksi. -  -  Reilua on se, mihin päädytään.  Normeja käytetään strategisina neuvotteluvälineinä.”

Suomalaisten lainkuuliaisuus ja virkamiesten luotettavuus eivät siis päde kaikkialla.

Siinäkö syy siihen, että suomalaiset yritykset ovat usein epäonnistuneet ulkomailla?”

Lähde: Matti Klinge: Päiväkirjastani 2016-2017, s. 198-200. (vahv. VH)

*

Klinge ja hänen siteeraamansa Martti Koskenniemi avaavat oivalla tavalla ”Läntisen arvoyhteisön” keskeisen valtion, Yhdysvaltain, oikeusjärjestystä ja sen toimintaperiaatteita.  Ei hyvä. En mitenkään, hyvällä tai parhaalla tahdollanikaan, pysty samaistumaan siihen!  En halua, en pysty, ehkä koskaan tule samaistumaan, saati ”integroitumaan”.

*

Epämukavia kysymyksiä demokratiasta, liberalismista, populismista etc

Jatkan Klingen siteeraamista:

Populismi on nyt ”vuoden teema” – ja lehdistö puolustaa ahkerasti ”länsimaista demokratiaa”.

 

Mutta mikä on Peppe Grillon ja Silvio Berlusconin ero? Paitsi omaisuus, jonka avulla jälkimmäinen pääsi pitkäaikaiseksi pääministeriksi ja mediamogulina dominoimaan mielipiteitä?  Miten miljoonat oli hankittu?

Ja mitä demokratiaa Yhdysvaltojen kilpailevat miljonäärit edustavat?  He ovat itse raha-aristokratiaa, erona se, että rouva Clinton edusti ancien règimeä, sen traditiota ja piirejä.  Trump taas nojautuu massoihin bonapartistisessa hengessä.  Hävittyään Mme Clinton myönsikin, ettei hän ollut tuntenut Amerikkaa.”

*

Pär Stenbäckillä on rohkeutta kirjoittaa ”meistä liberaaleista”, jotka emme ole vuosikymmeniin suostuneet myöntämän kansallisuusaatteelle, uskonnolle, ihmisten kollektiivisille tunteille ja kertomuksille mitään arvoa, eikä, voisi lisätä: historialliselle ajattelulle.

Usko ”järkeen” johti ”uusliberalismin” vaihtoehdottomaan dogmatiikkaan ja äärimmillään thatcherismiin.

Itse olen kritisoinut individualismin kalvinistisperäistä, kielteistä suhtautumista valtioon, kirkkoon, kaikkiin auktoriteetteihin ja instituutioihin – mikä on erityisesti näkynyt kouluihin ja yliopistoihin kohdistuneena tolkuttoman ”moderniuden” aatteena ja systemaattisena haluna korvata ihminen koneilla.”

*

Summa

Suomessa on nähtävissä, miten ne liberaaleimmiksi asemoituneet ja sellaisina pidetyt ovat ohjelmallisesti tai ainakin käytännössä ensimmäisinä murtamassa legalismin perustaa, laillisuusyhteiskunnan legitimiteettiä ja säädöspohjaisen yhteiskunnan perustan, eli säädösten, universaalia noudattamisvelvoitetta. 

Heillä oikeus ja mahdollisuus toteuttaa itseään ja mielteitään, on arvoista parhain. 

Mutta samalla, salliessaan itselleen tämän laajennetun vapauden alueen, he ovat ensimmäisiä myöskin tuomitsemaan ja asettamaan lakitupaan ne, jotka näkevät maailman ja ihmisen toisin, ja ilmaisevat sen tahollaan.

*

]]>
8 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259560-suomi-venaja-luottamus-ja-ehka-turvallisuus#comments Matti Klinge Pietarin turvallisuus Suomi Turvallisuuspolitiikka Venäjä Sat, 18 Aug 2018 03:12:00 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259560-suomi-venaja-luottamus-ja-ehka-turvallisuus