Talous http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132397/all Mon, 20 Nov 2017 16:21:43 +0200 fi Hallituksen talouskuri pettää http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246352-hallituksen-talouskuri-pettaa <p>Helsingin Sanomat julkaisi tänään <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005456137.html">artikkelin</a>, jossa ilmaistaan hyvin se huoli, jota itse olen kantanut siitä lähtien kun ensi kerran annettiin ymmärtää, että Suomen talous on kääntynyt nousuun. Suomessa ei vieläkään ymmärretä mitään suhdannepolitiikasta tai Keynesiläisyydestä. Suomessa leikataan ja kiristetään verotusta kun talous kaipaisi elvytystä. Sitten kun talouskasvu alkaa, uusia menoja ja veroastetta aletaan rukata sen mukaisiin puihin muistamatta, että se mikä menee ylös, tulee aina joskus myös alas.</p> <p>Hallitus on nyt kritisoinut Vihreiden ja SDP:n vaihtoehtobudjetteja verotuksen kiristämisestä. Samaan aikaan sen oma politiikka lepää osittain tyhjän päällä: alkoholilain uudistus uhkaa venähtää ja samaa tietä alkoholiveron nosto, mutta 100 miljoonan lisäverokertymä on jo laskettu budjetin tulopuolelle. Myös kertaalleen päätetty kiinteistöveron alarajan nosto kumitettiin pois valtion tasetta paikkaamasta. Epäsuosittua ehkä, mutta niin pitäisi olla velkaantumisen jatkamisenkin.</p> <p>Valtion velanoton piti loppua viimein vuonna 2021, mutta tästä tavoitteesta hallitus on jo kokonaan luopunut. Velkaantuminen jatkuu pitkälle 2020-luvulle, vaikka talouskasvuennusteet eivät pysy toteuman perässä. Kysymys kuuluukin, kauanko tätä herkkua jatkuu? Väestön ikääntymisestä ja työikäisen väestön vähenemisestä emme pääse mihinkään, näistä syistä julkiset menot ja tulojen tarve tulevat jatkossakin kasvamaan vaikka työttömyyttä saataisiinkin vähennettyä. Suomen rakenteellinen alijäämä ei ole oikenemassa mihinkään.</p> <p><strong>Opposition verolinja</strong></p> <p>Vihreiden halukkuus energiaverotuksen kiristämiseen ja verovähennysten karsimiseen on yleisesti tunnettua, mutta SDP itse asiassa on esittänyt pääasiassa hallituksen esittämien veronalennusten perumista, siis verotuksen pitämistä nykyisellä tasolla. Vasemmistoliitto menee tässä asiassa täysin omia latujaan ja haluaa ainoana kiristää verotusta rankasti.</p> <p>Joitain uusia veroja ja veroluokkia demareillakin on, mutta myös veronalennuksia: tuloveroja kevennettäisiin kaikilta paitsi eniten tienaavilta ja yritysten ALV-rajaa nostettaisiin 30 000 euroon. Näiden vaikutukset ovat käytännössä +/- 0, tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta omistamisen verotukseen. Työn verotus on Suomessa kansainvälisesti verraten todella kireää, mutta sen sijaan omistamista ja sen tuottoja verotetaan kevyemmin kuin verrokkimaissa. Tästä kärsii eniten keskiluokka ja hyötyy rikas vähemmistö. Startup-yrittäjän arviosta siitä, miten demareiden vaihtoehtobudjetti vaikuttaisi yrittäjiin voi lukea lisää <a href="https://oranssiutopia.wordpress.com/2017/11/16/verkkouutiset-sdpn-vaihtoehtobudjetti-ja-yrittajan-etu/">täältä</a>.</p> <p>Joitain menolisäyksiäkin on pakko tehdä, koska palkankorotusten myötä hintataso tulee nousemaan. Pienimpiin eläkkeisiin, perusturvaan ja opintorahaan tarvitaan elinkustannusindeksin mukaiset korotukset ja lisäksi takuueläkkeeseen on saatava maltillinen tasokorotus, jotta eläkeläiset saadaan pois leipäjonoista.</p> <p><strong>Talouskuria on jatkettava erityisesti nousukaudella</strong></p> <p>&quot;Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä&quot;, sanoi aikanaan <strong>Raimo Sailas</strong> (sd.). Lausumassa on vinha perä, sillä ainoastaan hyvin taloutensa hoitanut valtio voi tiukassa tilanteessa velkaantua ja keventää verotusta, maksaa työttömyyskorvauksia ja käynnistää ylimääräisiä investointeja elvyttääkseen taloutta ja turvatakseen tavallisten perheiden normaalin elämän jatkumisen.</p> <p>Kun julkiset menot on mitoitettu maksukyvyn mukaan, niillä ihmisille tarjottava tuki ja turva on myös luotettavammalla pohjalla. Jos kaikki mitä tulee, pannaan sitä myöten haisemaan voidaan odottaa että pää jää vetävän käteen, kun seuraavan kerran talouskäyrät nyökkäävät. Rakenteelliseen alijäämään tunnutaan nyt suhtautuvan hallituksessa täysin holtittomasti kun talouskasvu näyttää tilapäisesti hyvältä. Kai sitä ajatellaan, että kyllä rikkaat ja hyvätuloiset pärjäävät, vaikka valtiontalous sotkettaisiin suohon.</p> <p>Valtiontalouteen on tehtävä sellaisia reformeja, joiden avulla orastava talouskasvu näkyy mahdollisimman monen elämässä uusina työpaikkoina. Samalla on nyt mahdollisuus toteuttaa joitakin infrahankkeita, joilla olisi myönteinen vaikutus talouteen pitkällä aikavälillä. Muuten talouden suhteen pitäisi jatkaa tiukkaa kuria.</p> <p>Oppositiolta toivoisikin nyt valppautta ja kykyä vastustaa kiusauksia populistiseen tarjoushuutokauppaan. Suomalaisilla on onneksi pääsääntöisesti terveen talonpoikainen taloudellinen moraali. Jos talouskasvun tilapäisyyttä ja pidemmän aikavälin talousnäkymien huolestauttavuutta pidetään esillä, se tekee hallituksellekin hankalaksi tehdä kovin vastuuttomia vaalibudjetteja Keskustan ja Sinisten kannatuksen pelastamiseksi kansan kustannuksella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat julkaisi tänään artikkelin, jossa ilmaistaan hyvin se huoli, jota itse olen kantanut siitä lähtien kun ensi kerran annettiin ymmärtää, että Suomen talous on kääntynyt nousuun. Suomessa ei vieläkään ymmärretä mitään suhdannepolitiikasta tai Keynesiläisyydestä. Suomessa leikataan ja kiristetään verotusta kun talous kaipaisi elvytystä. Sitten kun talouskasvu alkaa, uusia menoja ja veroastetta aletaan rukata sen mukaisiin puihin muistamatta, että se mikä menee ylös, tulee aina joskus myös alas.

Hallitus on nyt kritisoinut Vihreiden ja SDP:n vaihtoehtobudjetteja verotuksen kiristämisestä. Samaan aikaan sen oma politiikka lepää osittain tyhjän päällä: alkoholilain uudistus uhkaa venähtää ja samaa tietä alkoholiveron nosto, mutta 100 miljoonan lisäverokertymä on jo laskettu budjetin tulopuolelle. Myös kertaalleen päätetty kiinteistöveron alarajan nosto kumitettiin pois valtion tasetta paikkaamasta. Epäsuosittua ehkä, mutta niin pitäisi olla velkaantumisen jatkamisenkin.

Valtion velanoton piti loppua viimein vuonna 2021, mutta tästä tavoitteesta hallitus on jo kokonaan luopunut. Velkaantuminen jatkuu pitkälle 2020-luvulle, vaikka talouskasvuennusteet eivät pysy toteuman perässä. Kysymys kuuluukin, kauanko tätä herkkua jatkuu? Väestön ikääntymisestä ja työikäisen väestön vähenemisestä emme pääse mihinkään, näistä syistä julkiset menot ja tulojen tarve tulevat jatkossakin kasvamaan vaikka työttömyyttä saataisiinkin vähennettyä. Suomen rakenteellinen alijäämä ei ole oikenemassa mihinkään.

Opposition verolinja

Vihreiden halukkuus energiaverotuksen kiristämiseen ja verovähennysten karsimiseen on yleisesti tunnettua, mutta SDP itse asiassa on esittänyt pääasiassa hallituksen esittämien veronalennusten perumista, siis verotuksen pitämistä nykyisellä tasolla. Vasemmistoliitto menee tässä asiassa täysin omia latujaan ja haluaa ainoana kiristää verotusta rankasti.

Joitain uusia veroja ja veroluokkia demareillakin on, mutta myös veronalennuksia: tuloveroja kevennettäisiin kaikilta paitsi eniten tienaavilta ja yritysten ALV-rajaa nostettaisiin 30 000 euroon. Näiden vaikutukset ovat käytännössä +/- 0, tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta omistamisen verotukseen. Työn verotus on Suomessa kansainvälisesti verraten todella kireää, mutta sen sijaan omistamista ja sen tuottoja verotetaan kevyemmin kuin verrokkimaissa. Tästä kärsii eniten keskiluokka ja hyötyy rikas vähemmistö. Startup-yrittäjän arviosta siitä, miten demareiden vaihtoehtobudjetti vaikuttaisi yrittäjiin voi lukea lisää täältä.

Joitain menolisäyksiäkin on pakko tehdä, koska palkankorotusten myötä hintataso tulee nousemaan. Pienimpiin eläkkeisiin, perusturvaan ja opintorahaan tarvitaan elinkustannusindeksin mukaiset korotukset ja lisäksi takuueläkkeeseen on saatava maltillinen tasokorotus, jotta eläkeläiset saadaan pois leipäjonoista.

Talouskuria on jatkettava erityisesti nousukaudella

"Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä", sanoi aikanaan Raimo Sailas (sd.). Lausumassa on vinha perä, sillä ainoastaan hyvin taloutensa hoitanut valtio voi tiukassa tilanteessa velkaantua ja keventää verotusta, maksaa työttömyyskorvauksia ja käynnistää ylimääräisiä investointeja elvyttääkseen taloutta ja turvatakseen tavallisten perheiden normaalin elämän jatkumisen.

Kun julkiset menot on mitoitettu maksukyvyn mukaan, niillä ihmisille tarjottava tuki ja turva on myös luotettavammalla pohjalla. Jos kaikki mitä tulee, pannaan sitä myöten haisemaan voidaan odottaa että pää jää vetävän käteen, kun seuraavan kerran talouskäyrät nyökkäävät. Rakenteelliseen alijäämään tunnutaan nyt suhtautuvan hallituksessa täysin holtittomasti kun talouskasvu näyttää tilapäisesti hyvältä. Kai sitä ajatellaan, että kyllä rikkaat ja hyvätuloiset pärjäävät, vaikka valtiontalous sotkettaisiin suohon.

Valtiontalouteen on tehtävä sellaisia reformeja, joiden avulla orastava talouskasvu näkyy mahdollisimman monen elämässä uusina työpaikkoina. Samalla on nyt mahdollisuus toteuttaa joitakin infrahankkeita, joilla olisi myönteinen vaikutus talouteen pitkällä aikavälillä. Muuten talouden suhteen pitäisi jatkaa tiukkaa kuria.

Oppositiolta toivoisikin nyt valppautta ja kykyä vastustaa kiusauksia populistiseen tarjoushuutokauppaan. Suomalaisilla on onneksi pääsääntöisesti terveen talonpoikainen taloudellinen moraali. Jos talouskasvun tilapäisyyttä ja pidemmän aikavälin talousnäkymien huolestauttavuutta pidetään esillä, se tekee hallituksellekin hankalaksi tehdä kovin vastuuttomia vaalibudjetteja Keskustan ja Sinisten kannatuksen pelastamiseksi kansan kustannuksella.

]]>
8 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246352-hallituksen-talouskuri-pettaa#comments Budjetti hallitus Talous Talouskasvu Talouskuri Mon, 20 Nov 2017 14:21:43 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246352-hallituksen-talouskuri-pettaa
Vartiaisen teesit palvelevat kokoomuksen taustapiirien agendaa http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246347-vartiaisen-teesit-palvelevat-kokoomuksen-taustapiirien-agendaa <p>Kokoomuksen kansanedustaja <strong>Juhana Vartiainen </strong>esitti lauantaina 18.11. Helsingin Sanomissa näkemyksen, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.<br /><br /><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html</a><br /><br />Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa.<br /><br />Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.<br /><br />Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy.<br /><br />Vartiainen myös katsoo, että työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää. Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita.<br /><br />Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen esitti lauantaina 18.11. Helsingin Sanomissa näkemyksen, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html

Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa.

Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.

Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy.

Vartiainen myös katsoo, että työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää. Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita.

Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun.

 

]]>
1 http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246347-vartiaisen-teesit-palvelevat-kokoomuksen-taustapiirien-agendaa#comments Kokoomus Perussuomalaiset Saatavuusharkinta Talous Työttömyys Mon, 20 Nov 2017 13:22:40 +0000 Sami Savio http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246347-vartiaisen-teesit-palvelevat-kokoomuksen-taustapiirien-agendaa
Aalto ja vihreä budjettikupla http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246330-aalto-ja-vihrea-budjettikupla <p>Vihreät julkaisivat viime viikolla vaihtoehtobudjettinsa. On hienoa, että näin päästään keskustelemaan puolueiden välisistä eroista. Tämä on reilua äänestäjien kannalta.</p><p>Touko Aalto kirjoitti (KSML 18.11.) kauniisti johtamansa vihreiden vaihtoehdosta menemättä kuitenkaan sen tarkemmin yksityiskohtiin. Tätä en ihmettele. Monesta hyvästä tavoitteesta huolimatta varsinkaan budjetin rahoitus ei kestä tarkempaa tarkastelua. Esimerkiksi harmaasta taloudesta vihreät lupaavat 8 miljoonan euron panostuksella 130 miljoonan euron tuoton. Uskoo ken tahtoo.</p><p>Toisaalta vihreät kertovat rehellisesti korottavansa palkansaajien, teollisuuden ja erityisesti yrittäjien verotusta. Vihreiden tuore vaihtoehtobudjetti onkin karua luettavaa. Erityisen pettynyt olin siihen, että meitä ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvia rangaistaisiin vihreiden mallissa oikein urakalla.</p><p>Aalto on aiemmin luvannut autoiluun halvempia ajokilometrejä maaseudulle. Hänen mukaansa pitkien etäisyyksien maakunnissa autoilusta tulisi saada halvempaa kuin ruuhkaisissa kaupungeissa. Tämä vaihtoehtobudjetti näyttää kuitenkin hapanta naamaa kehä kolmosen ulkopuolelle.</p><p>Vihreiden vaihtoehtobudjetti esittää polttoaineen hintaa ylös ja kilometrikorvauksia sekä työmatkavähennyksiä alas. Tässä mallissa työssäkäynnin kustannukset ja kannustinloukut kasvaisivat entisestään. Esitys vaikuttaa suorastaan absurdilta, kun aiemmin Aalto lupasi syrjäseuduilla asuville halvempia ajokilometrejä vihreitä äänestämällä!</p><p>Raitiovaunuilla ja metroilla ei vielä täällä Keski-Suomessa pitkälle pääse.</p><p>Onneksi Kirri-Tikkakoski &ndash;moottoritiehanke päätettiin lopulta käynnistää. Tarvittiinkin keskustavetoinen hallitus, että maakuntien hankkeet etenivät.</p><p>Nykyhallituksen onnistumiset talouskasvussa ja työllisyyden lisäämisessä haihtuisivat savuna ilmaan, mikäli vihreiden esitys energiaveron korotuksista toteutuisi. Tämä siirtäisi työpaikkoja muualle Eurooppaan ja saisi tulevat investoinnit vakavaan uudelleen tarkasteluun. Tuskinpa Äänekoskellakaan tällaisesta esityksestä riemuitaan.</p><p>Yrittäjien verotusta kiristämällä ja esimerkiksi työkonepolttoaineiden verotukea pienentämällä tuskin helpotetaan pienyrittäjien asemaa saati kannustetaan laajentamaan toimintoja.</p><p>Monelta kohdin vihreiden esityksessä näkyykin helsinkiläisten kädenjälki, jossa keskisuomalainen puheenjohtaja on unohtanut oman maakuntansa tykkänään.</p><p>Näyttääkin siltä, että vihreillä on Helsingissä virallinen linja, joka ei kestä maakunnissa ilman, että luvataan halvempia ajokilometrejä vailla realismia.</p><p><a href="http://www.joonaskontta.fi">www.joonaskontta.fi</a></p> Vihreät julkaisivat viime viikolla vaihtoehtobudjettinsa. On hienoa, että näin päästään keskustelemaan puolueiden välisistä eroista. Tämä on reilua äänestäjien kannalta.

Touko Aalto kirjoitti (KSML 18.11.) kauniisti johtamansa vihreiden vaihtoehdosta menemättä kuitenkaan sen tarkemmin yksityiskohtiin. Tätä en ihmettele. Monesta hyvästä tavoitteesta huolimatta varsinkaan budjetin rahoitus ei kestä tarkempaa tarkastelua. Esimerkiksi harmaasta taloudesta vihreät lupaavat 8 miljoonan euron panostuksella 130 miljoonan euron tuoton. Uskoo ken tahtoo.

Toisaalta vihreät kertovat rehellisesti korottavansa palkansaajien, teollisuuden ja erityisesti yrittäjien verotusta. Vihreiden tuore vaihtoehtobudjetti onkin karua luettavaa. Erityisen pettynyt olin siihen, että meitä ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvia rangaistaisiin vihreiden mallissa oikein urakalla.

Aalto on aiemmin luvannut autoiluun halvempia ajokilometrejä maaseudulle. Hänen mukaansa pitkien etäisyyksien maakunnissa autoilusta tulisi saada halvempaa kuin ruuhkaisissa kaupungeissa. Tämä vaihtoehtobudjetti näyttää kuitenkin hapanta naamaa kehä kolmosen ulkopuolelle.

Vihreiden vaihtoehtobudjetti esittää polttoaineen hintaa ylös ja kilometrikorvauksia sekä työmatkavähennyksiä alas. Tässä mallissa työssäkäynnin kustannukset ja kannustinloukut kasvaisivat entisestään. Esitys vaikuttaa suorastaan absurdilta, kun aiemmin Aalto lupasi syrjäseuduilla asuville halvempia ajokilometrejä vihreitä äänestämällä!

Raitiovaunuilla ja metroilla ei vielä täällä Keski-Suomessa pitkälle pääse.

Onneksi Kirri-Tikkakoski –moottoritiehanke päätettiin lopulta käynnistää. Tarvittiinkin keskustavetoinen hallitus, että maakuntien hankkeet etenivät.

Nykyhallituksen onnistumiset talouskasvussa ja työllisyyden lisäämisessä haihtuisivat savuna ilmaan, mikäli vihreiden esitys energiaveron korotuksista toteutuisi. Tämä siirtäisi työpaikkoja muualle Eurooppaan ja saisi tulevat investoinnit vakavaan uudelleen tarkasteluun. Tuskinpa Äänekoskellakaan tällaisesta esityksestä riemuitaan.

Yrittäjien verotusta kiristämällä ja esimerkiksi työkonepolttoaineiden verotukea pienentämällä tuskin helpotetaan pienyrittäjien asemaa saati kannustetaan laajentamaan toimintoja.

Monelta kohdin vihreiden esityksessä näkyykin helsinkiläisten kädenjälki, jossa keskisuomalainen puheenjohtaja on unohtanut oman maakuntansa tykkänään.

Näyttääkin siltä, että vihreillä on Helsingissä virallinen linja, joka ei kestä maakunnissa ilman, että luvataan halvempia ajokilometrejä vailla realismia.

www.joonaskontta.fi

]]>
7 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246330-aalto-ja-vihrea-budjettikupla#comments Kotimaa Budjetti Politiikka Talous Touko Aalto Vihreät Mon, 20 Nov 2017 07:53:40 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246330-aalto-ja-vihrea-budjettikupla
BITCOININ OLEMUS http://kailinko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246233-bitcoinin-olemus <p>Olen vuoden ajan lukenut lähes päivittäiin Bitcoinista kirjoitettuja artikkeleita seka muutaman kirjan. Näihin perustuen olen kirjoittanut oman näkemykseni Bitcoinin luonteesta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.</p><p>Valuutat voidaan jakaa raaka-ainepohjaisiin (esim kulta- tai kuparikolikko) ja fiat-typpisiin, joilla ei ole omaa arvoa. Valuuttaa, jota ei voi vaihtaa esim. kultaan (kuten aikoinaan esim dollari ja markka), on &quot;fiat currency&quot;. Sen arvo perustuu ainoastaan luottamukseen, jonka lukkona pidetään liikkeelle laskeneen valtion verotusoikeutta. Luovuttaessa käteisestä rahasta yhä enemmän, valuutoista tulee yhä abstraktimpia; numerosarjoja tietokoneella - kuten Bitcoin.</p><p>Bitcoin ei tuota voittoa tai osinkoa eikä sille makseta korkoa. Sitä on luonnehdittu, mielestäni osuvasti, määritelmällä &quot;digitaalinen kulta&quot;. Ostamalla Bitcoinin et saa osaketta yhtiössä nimeltä Bitcoin, vaan osuuden digitaalivaluutasta, jonka voit vaihtaa halutessasi takaisin esim euroiksi (tai toiseksi kryptovaluutaksi). Voit myös käyttää Bitcoinejasi maksuvälineenä vaikka se ei vielä ole kovinkaan yleistä. B on hyväksytty virallisesti valuutaksi käsittääkseni vain Japanissa. Aatteellisena taustana on libertarismi, täysin vapaat markkinat.</p><p>Bitcoinia on arvosteltu sillä perusteella, että sekin on fiat, vailla omaa arvoa. Totta on, että B on abstraktio - kuten dollari tai eurokin. B ei ole paperirahaa huonompi tässä suhteessa mutta sillä on ominaisuuksia, joita perinteisillä valuutoilla ei ole. Sen arvo perustuu juuri näihin ominaisuuksiin:</p><p>- Käteistä ja luottorahaa voidaa keskuspankin toimesta periaatteessa taikoa tyhjästä miten paljon hyvänsä. Tällöin olemassa olevan rahan arvo laimenee, devalvoituu. Esim dollari on menettänyt ostovoimastaan noi 90% 70 vuodessa eikä loppua näy. Mutta Bitcoineja voidaan lisätä vain tietty, rajoitettu määrä. (Tätä kutsutaan louhinnaksi, joka on raskas ja kallis tietokoneprosessi.) Bitcoin ei siis ole altis inflaatiolle.</p><p>- Bitcoinit ovat salattuja ja henkilökohtaisia = kryptovaluutta. Bitcoin-kauppa ohittaa pankit ja valtiot, jotka eivät voi manipuloida sen hintaa tai määrää.</p><p>- Transaktiot ovat melko halpoja ja vain ostajan ja myyjän välisiä. Tapahtumat tallentuvat lohkoketjuun, joka on hajautettu järjestelmä.</p><p>- Bitcoin on kansainvälinen ja yhteismitallinen. Sitä ei ole sidottu mihinkään valuuttaan tai raaka-aineeseen. Sitä voidaan helposti siirtää kaikkialle yli valtioiden rajojen. Mitään konkreettisia maksuvälineitä ei tarvita, puhelinta tai tietokonetta lukuun ottamatta, eikä välikäsiä.</p><p>- Bitcoin on kestävä ja jaettavissa; tärkeitä valuuttojen ominaisuuksia jo Aristotelen ajoista saakka.</p><p>Valtiot ja pankit ovat yleensä suhtautuneet nihkeästi Bitcoiniin, mikä onkin luonnollista näiden lähtökohdista katsottuna. On mahdollista, että maksuliikenteestä merkittävä osa tulevaisuudessa kulkee pankkienja valtioiden ulottumattomissa. Se merkitsisi tappioita kummallekin.&nbsp;</p><p>Bitcoin perustuu teknisesti kohkoketjutekniikkaan, joka mahdollistaa turvallisen salauksen. Markkinoilla on tällä hetkellä ainakin tuhat kryptovaluuttaa, joita voi ostaa ja myydä netissä. Nimestään huolimatta nähdäkseni vain Bitcoin on selkeästi valuuttaan verrattavissa. Useimmat muut ovat lohkoketjusovellusten start up-yrityksia (monien on väitetty olevan suoranaista huijausta). Yhdessä ne saattavat muuttaa käsityksemme rahasta, maksuliikenteestä ja muista palveluista radikaalisti ja muuttaa toimintatapojamme perin pohjin.</p><p>Uhkat ja heikkoudet:</p><p>- Valtioiden ja pankkien valta-aseman haastamisesta seuraa luonnollisesti vakava uhka Bitcoinille ja muillekin kryptovaluutoille. Bitcoin-markkinat ovat vielä erittäin pienet verrattuna valuuttamarkkinoihin eikä B ainakaan tällä hetkellä niitä uhkaa, mutta siihen on jo nyt kohdistunut kovia paineita ja sen kurssi on eri syistä saanut kovia kolauksia. Bitcoinista varoitetaan sijoittajia tiedotusvälineissä vähintään viikoittain ja sitä on väitetty jopa petokseksi. Syntymästään 2008 lähtien Bitcoin on julistettu kuolleeksi lukemattomia kertoja. Siitä huolimatta sen arvo on noussut alun hiljaiselon jälkeen rakettimaiesti. B voidaan tietysti vieläkin julistaa kielletyksi jossakin valtiossa mutta tuskin kaikissa yhtä aikaa. Kansainvälisenä valuuttana se saattaa tiukan paikan tullen luiskahtaa lain ja valtioiden ulottumattomiin.</p><p>- Lohkoketjutekniikka ei rajoitu pelkästään Bitcoiniin. Sitä käyttävät kaikki muutkin kryptovaluutat (ja pian myös pankit). Toistaiseksi kryptovaluutoista vain Ethereum on osoittautunut sille merkittäväksi haastajaksi. Bitcoinista on irtautunut muutamia sovellutuksia (BitcoinCash, BitcoinGold), joista on tullut emo-Bitcoinin kilpailijoita.</p><p>- Kilpailija voi tulla myös ulkopuolelta.Huhutaan, että Venäjä tai IMF (Kansainvälinen Valuuttarahasto) olisivat lähitulevaisuudessa laskemassa liikkeelle omat kryptovaluuttansa. Tällöin kyseessä ei olisi vapaa valuutta, päin vastoin, digitaalinen valuutta valtion ja pankkijärjestelmän valvonnassa - lohkoketjutekniikka sinänsä ei merkitse salattua ja henkilökohtaista. Päin vastoin, sitä voidaan myös käyttää tiukan kontrollin välineenä. Esimerkiksi &quot;CryptoRuble&quot; voisi mahdollisesti olla ainoa Venäjällä hyväksytty valuutta. Valtiolla olisi mahdollisuus kontrolloida valuuttavirtoja maasa ja maasta ulos, varsinkin jos samalla lopetettaisiin käteisen rahan käyttömahdollisuus.</p><p>- Tällä hetkellä suurin este käyttää Bitcoineja maksuvälineenä on sen raju kurssiheilahtelu (verrattuna esim dollariin). B on saattanut menettää arvostaan jopa 30% parissa päivässä mutta on toistaiseksi aina noussut arvossaan nopeasti ja yli entisen huippuhinnan. Heilahtelu vähenee todennäköisesti kun Bitcoinin asema vahvistuu ja käyttäjämäärä lisääntyy.</p><p>Bitcoinin tulevaisuuden ennustaminen on lähes mahdotonta. Puolustajia ja etenkin vastustajia riittää. On myös mahdollista, että syntyy kaksi päällekkäistä lohkoketjuun perustuvaa järjestelmää, yksi virallinen valtion kontrolloima ja toinen kansainvälien, vapaa ja salattu. Monet seikat puoltavat näkemystä, että Bitcoinin ja muiden kryptojen hinnat tulevat entisestään nousemaan:</p><p>- tiedon leviäminen valtamediaan</p><p>- kehitysmaat: heikko oma valuutta ja pankkijärjestelmä, hyvät älypuhelimet</p><p>- käteisestä rahasta luopuminen</p><p>- jatkuva rahan &quot;painaminen&quot; ja mahdollinen inflaatio sekä valuuttarajoitukset</p><p>- globaalin kaupankäynnin lisääntyminen</p><p>- Bitcoin-futuurit ym johdannaiset tulossa USAhan</p><p>- kryptovaluuttojen maksuliikenteen kehittyminen</p><p>- seuraava finanssikriisi</p><p>&nbsp;</p><p>Kai Linko, alan harrastaja</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen vuoden ajan lukenut lähes päivittäiin Bitcoinista kirjoitettuja artikkeleita seka muutaman kirjan. Näihin perustuen olen kirjoittanut oman näkemykseni Bitcoinin luonteesta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.

Valuutat voidaan jakaa raaka-ainepohjaisiin (esim kulta- tai kuparikolikko) ja fiat-typpisiin, joilla ei ole omaa arvoa. Valuuttaa, jota ei voi vaihtaa esim. kultaan (kuten aikoinaan esim dollari ja markka), on "fiat currency". Sen arvo perustuu ainoastaan luottamukseen, jonka lukkona pidetään liikkeelle laskeneen valtion verotusoikeutta. Luovuttaessa käteisestä rahasta yhä enemmän, valuutoista tulee yhä abstraktimpia; numerosarjoja tietokoneella - kuten Bitcoin.

Bitcoin ei tuota voittoa tai osinkoa eikä sille makseta korkoa. Sitä on luonnehdittu, mielestäni osuvasti, määritelmällä "digitaalinen kulta". Ostamalla Bitcoinin et saa osaketta yhtiössä nimeltä Bitcoin, vaan osuuden digitaalivaluutasta, jonka voit vaihtaa halutessasi takaisin esim euroiksi (tai toiseksi kryptovaluutaksi). Voit myös käyttää Bitcoinejasi maksuvälineenä vaikka se ei vielä ole kovinkaan yleistä. B on hyväksytty virallisesti valuutaksi käsittääkseni vain Japanissa. Aatteellisena taustana on libertarismi, täysin vapaat markkinat.

Bitcoinia on arvosteltu sillä perusteella, että sekin on fiat, vailla omaa arvoa. Totta on, että B on abstraktio - kuten dollari tai eurokin. B ei ole paperirahaa huonompi tässä suhteessa mutta sillä on ominaisuuksia, joita perinteisillä valuutoilla ei ole. Sen arvo perustuu juuri näihin ominaisuuksiin:

- Käteistä ja luottorahaa voidaa keskuspankin toimesta periaatteessa taikoa tyhjästä miten paljon hyvänsä. Tällöin olemassa olevan rahan arvo laimenee, devalvoituu. Esim dollari on menettänyt ostovoimastaan noi 90% 70 vuodessa eikä loppua näy. Mutta Bitcoineja voidaan lisätä vain tietty, rajoitettu määrä. (Tätä kutsutaan louhinnaksi, joka on raskas ja kallis tietokoneprosessi.) Bitcoin ei siis ole altis inflaatiolle.

- Bitcoinit ovat salattuja ja henkilökohtaisia = kryptovaluutta. Bitcoin-kauppa ohittaa pankit ja valtiot, jotka eivät voi manipuloida sen hintaa tai määrää.

- Transaktiot ovat melko halpoja ja vain ostajan ja myyjän välisiä. Tapahtumat tallentuvat lohkoketjuun, joka on hajautettu järjestelmä.

- Bitcoin on kansainvälinen ja yhteismitallinen. Sitä ei ole sidottu mihinkään valuuttaan tai raaka-aineeseen. Sitä voidaan helposti siirtää kaikkialle yli valtioiden rajojen. Mitään konkreettisia maksuvälineitä ei tarvita, puhelinta tai tietokonetta lukuun ottamatta, eikä välikäsiä.

- Bitcoin on kestävä ja jaettavissa; tärkeitä valuuttojen ominaisuuksia jo Aristotelen ajoista saakka.

Valtiot ja pankit ovat yleensä suhtautuneet nihkeästi Bitcoiniin, mikä onkin luonnollista näiden lähtökohdista katsottuna. On mahdollista, että maksuliikenteestä merkittävä osa tulevaisuudessa kulkee pankkienja valtioiden ulottumattomissa. Se merkitsisi tappioita kummallekin. 

Bitcoin perustuu teknisesti kohkoketjutekniikkaan, joka mahdollistaa turvallisen salauksen. Markkinoilla on tällä hetkellä ainakin tuhat kryptovaluuttaa, joita voi ostaa ja myydä netissä. Nimestään huolimatta nähdäkseni vain Bitcoin on selkeästi valuuttaan verrattavissa. Useimmat muut ovat lohkoketjusovellusten start up-yrityksia (monien on väitetty olevan suoranaista huijausta). Yhdessä ne saattavat muuttaa käsityksemme rahasta, maksuliikenteestä ja muista palveluista radikaalisti ja muuttaa toimintatapojamme perin pohjin.

Uhkat ja heikkoudet:

- Valtioiden ja pankkien valta-aseman haastamisesta seuraa luonnollisesti vakava uhka Bitcoinille ja muillekin kryptovaluutoille. Bitcoin-markkinat ovat vielä erittäin pienet verrattuna valuuttamarkkinoihin eikä B ainakaan tällä hetkellä niitä uhkaa, mutta siihen on jo nyt kohdistunut kovia paineita ja sen kurssi on eri syistä saanut kovia kolauksia. Bitcoinista varoitetaan sijoittajia tiedotusvälineissä vähintään viikoittain ja sitä on väitetty jopa petokseksi. Syntymästään 2008 lähtien Bitcoin on julistettu kuolleeksi lukemattomia kertoja. Siitä huolimatta sen arvo on noussut alun hiljaiselon jälkeen rakettimaiesti. B voidaan tietysti vieläkin julistaa kielletyksi jossakin valtiossa mutta tuskin kaikissa yhtä aikaa. Kansainvälisenä valuuttana se saattaa tiukan paikan tullen luiskahtaa lain ja valtioiden ulottumattomiin.

- Lohkoketjutekniikka ei rajoitu pelkästään Bitcoiniin. Sitä käyttävät kaikki muutkin kryptovaluutat (ja pian myös pankit). Toistaiseksi kryptovaluutoista vain Ethereum on osoittautunut sille merkittäväksi haastajaksi. Bitcoinista on irtautunut muutamia sovellutuksia (BitcoinCash, BitcoinGold), joista on tullut emo-Bitcoinin kilpailijoita.

- Kilpailija voi tulla myös ulkopuolelta.Huhutaan, että Venäjä tai IMF (Kansainvälinen Valuuttarahasto) olisivat lähitulevaisuudessa laskemassa liikkeelle omat kryptovaluuttansa. Tällöin kyseessä ei olisi vapaa valuutta, päin vastoin, digitaalinen valuutta valtion ja pankkijärjestelmän valvonnassa - lohkoketjutekniikka sinänsä ei merkitse salattua ja henkilökohtaista. Päin vastoin, sitä voidaan myös käyttää tiukan kontrollin välineenä. Esimerkiksi "CryptoRuble" voisi mahdollisesti olla ainoa Venäjällä hyväksytty valuutta. Valtiolla olisi mahdollisuus kontrolloida valuuttavirtoja maasa ja maasta ulos, varsinkin jos samalla lopetettaisiin käteisen rahan käyttömahdollisuus.

- Tällä hetkellä suurin este käyttää Bitcoineja maksuvälineenä on sen raju kurssiheilahtelu (verrattuna esim dollariin). B on saattanut menettää arvostaan jopa 30% parissa päivässä mutta on toistaiseksi aina noussut arvossaan nopeasti ja yli entisen huippuhinnan. Heilahtelu vähenee todennäköisesti kun Bitcoinin asema vahvistuu ja käyttäjämäärä lisääntyy.

Bitcoinin tulevaisuuden ennustaminen on lähes mahdotonta. Puolustajia ja etenkin vastustajia riittää. On myös mahdollista, että syntyy kaksi päällekkäistä lohkoketjuun perustuvaa järjestelmää, yksi virallinen valtion kontrolloima ja toinen kansainvälien, vapaa ja salattu. Monet seikat puoltavat näkemystä, että Bitcoinin ja muiden kryptojen hinnat tulevat entisestään nousemaan:

- tiedon leviäminen valtamediaan

- kehitysmaat: heikko oma valuutta ja pankkijärjestelmä, hyvät älypuhelimet

- käteisestä rahasta luopuminen

- jatkuva rahan "painaminen" ja mahdollinen inflaatio sekä valuuttarajoitukset

- globaalin kaupankäynnin lisääntyminen

- Bitcoin-futuurit ym johdannaiset tulossa USAhan

- kryptovaluuttojen maksuliikenteen kehittyminen

- seuraava finanssikriisi

 

Kai Linko, alan harrastaja

 

 

 

]]>
17 http://kailinko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246233-bitcoinin-olemus#comments Kryptovaluutat Talous Fri, 17 Nov 2017 15:55:32 +0000 Kai Linko http://kailinko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246233-bitcoinin-olemus
Haluaako Suomi olla hallittu? http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245868-haluaako-suomi-olla-hallittu <p>Kun, sivustakatsojana, toteaa miten pitkään ja hanakasti on käyty nykyisen hallituksen kimppuun, niin sopii kysyä &quot;<em>haluaako Suomi olla hallittu?</em>&quot;. Kysymys on aiheellinen, mutta erityisesti tuo väistämätön jatkokysymys: &quot;<em>Mitä tilalle?</em>&quot;...Meillä on ollut pitkästä aikaa edes jollain tavalla toimintakykyinen hallitus, etenkin kun sitä vertailee edellisiin. Erityisesti tuo sixpack (josta pari tölkkiä häipyi loppuvaiheessa) oli ainakin minulle kauhistus.</p><p>Nyt talous kasvaa (lähinnä Euroopan keskuspankin käsittämättömän runsaan sivustatuen/dopingin ansiosta) ja luulisi, että edes reilun kolmen prosentin kasvulla ollaan jollain tavalla tyytyväisiä tai hivenen optimistisia, mutta ei.</p><p>Sama tilanne Hollannissa, josta itse asiassa tänään poimin blogini otsikon (&quot;<a href="https://www.vn.nl/thijs-op-woensdag-vertrouwen-kabinet/">Nederland wil gewoon niet geregeerd worden</a>&quot;/Hollanti ei yksinkertaisesti halua tulla hallituksi). Pitkän ja tuskaisen hallitusmuodostuksen jälkeen ainoastaan 35 % luottaa uuteen hallitukseen ja media on jo voimakkaasti sen kimpussa, vaikka hallitus aloitti vasta viikko sitten.</p><p>&quot;<em>Sillä lailla</em>&quot;, sanoisi edesmennyt kamarineuvos Niilo Tarvajärvi..</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun, sivustakatsojana, toteaa miten pitkään ja hanakasti on käyty nykyisen hallituksen kimppuun, niin sopii kysyä "haluaako Suomi olla hallittu?". Kysymys on aiheellinen, mutta erityisesti tuo väistämätön jatkokysymys: "Mitä tilalle?"...Meillä on ollut pitkästä aikaa edes jollain tavalla toimintakykyinen hallitus, etenkin kun sitä vertailee edellisiin. Erityisesti tuo sixpack (josta pari tölkkiä häipyi loppuvaiheessa) oli ainakin minulle kauhistus.

Nyt talous kasvaa (lähinnä Euroopan keskuspankin käsittämättömän runsaan sivustatuen/dopingin ansiosta) ja luulisi, että edes reilun kolmen prosentin kasvulla ollaan jollain tavalla tyytyväisiä tai hivenen optimistisia, mutta ei.

Sama tilanne Hollannissa, josta itse asiassa tänään poimin blogini otsikon ("Nederland wil gewoon niet geregeerd worden"/Hollanti ei yksinkertaisesti halua tulla hallituksi). Pitkän ja tuskaisen hallitusmuodostuksen jälkeen ainoastaan 35 % luottaa uuteen hallitukseen ja media on jo voimakkaasti sen kimpussa, vaikka hallitus aloitti vasta viikko sitten.

"Sillä lailla", sanoisi edesmennyt kamarineuvos Niilo Tarvajärvi..

]]>
74 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245868-haluaako-suomi-olla-hallittu#comments hallitus Oppositio Talous Valittaminen Fri, 10 Nov 2017 09:14:54 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245868-haluaako-suomi-olla-hallittu
Verovapaat eläkkeet ja talouden tasa-arvon puutokset http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245271-verovapaat-elakkeet-ja-talouden-tasa-arvon-puutokset <p>Säästin itse lisäeläkettä palkastani ja kun sen nostin, maksoin yli kolmasosan lisäeläkkeestäni veroina. Pienten eläkkeiden saajilla ei ole minkäänlaisia porsaanreikiä tai helpotuksia kuten on jättieläkkeiden saajilla. Ilmeisesti olemme ihmisinä ja työntekijöinä olleet jo hyvin&nbsp; eriarvoisia. Itse säästetty ja yrityksen maksama lisäeläke ovat eri asemassa verottajan näkökulmasta.&nbsp;</p><p>Portugalissa pysyvästi asuvat suomalaiset eläkeläiset voivat nostaa etuajassa ison osan eläkesäästöistään verotta. Suomi on uudella verosopimuksella lopettamassa verovapaiden eläkkeiden nostot 2018 tai 2019 alusta.&nbsp; Siihen mennessä vuorineuvokset ovat varmasti jo rahalippaansa tyhjentäneet jonnekin parempaan säilöön. Lakisääteistä työeläkettä ei voi varhentaa, mutta lisäeläke muodostaa suuren osan entisten toimitusjohtajien kokonaiseläkkeestä.&nbsp; Ehkä lakisääteisten eläkkeidenkin ennakkokäyttöön löytyy vielä keinot aikanaan. Eikö sellaista ole ollut suunnitteillakin jo?</p><p>&nbsp;Lisäeläke pitää nostaa lyhimmillään kymmenessä vuodessa, joka on sama kuin Portugalin myöntämä aika eläkkeiden verovapaudelle. Ennen vuotta 2009 tehdyt lisäeläkesopimukset voi tulouttaa minimissään kahden vuoden aikana.&nbsp; Löytyykö näitä verojen kiertäjiä muualtakin kuin Portugalista?&nbsp; Ehkä tämä on vain sattumalta tehty löytö. Virkamiesten salaisissa kansioissa kuitenkin ollut tieto. Mitä muuta sieltä löytyykään?</p><p>&nbsp;</p><p>Olisiko minua auttanut muutto Portugaliin? En sitä voi uskoa. Sitä ihmettelen miten Suomea pidetään tasa-arvoisena maana. Niin moni asia paljastaa, että talouden näkökulmassa tasa-arvoa ei ole. On vain paremmin suojeltuja ihmisiä ja suojattomia, joilta viedään valtiolle kaikki mitä ikinä kyetään ja kehdataan.</p><p>&nbsp;</p><p>Näkyyhän se eriarvoisuus myös asumisessa. Kommunistinuoret ovat päättäneet lähteä katsomaan miten rikkaat asuvat. Kohteiksi on valittu Kuusisaari, Kirkkonummella Sundsberg, Espoon Westendi jne. Muistan hyvin&nbsp; 1980-luvulta, kun yksi tutun tuttu halusi lähteä katsomaan miten köyhät asuvat ja vieraili silloin Koillis-Helsingissä. Siellä minne olimme rakentaneet talon. Kehtasi vielä sanoa tämän halun nähdä köyhien asumista. No aina ei käy hyvin tällaisia viljeleville ihmisillekään, joten voin näin jälkeenpäin vain nauraa tuolle tyhmyydelle.&nbsp; Silti tämäkin asia kertoo taloudellisesta epätasa-arvosta Suomessa. Jos joku muuta väittää niin kaipaisin &nbsp;vankkoja perusteluja.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005429952.html">https://www.hs.fi/talous/art-2000005429952.html</a></p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/luokkatietoiset-vasemmistonuoret-tekevat-tutkimusmatkan-ylaluokan-okyalueille/">https://www.verkkouutiset.fi/luokkatietoiset-vasemmistonuoret-tekevat-tutkimusmatkan-ylaluokan-okyalueille/</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Säästin itse lisäeläkettä palkastani ja kun sen nostin, maksoin yli kolmasosan lisäeläkkeestäni veroina. Pienten eläkkeiden saajilla ei ole minkäänlaisia porsaanreikiä tai helpotuksia kuten on jättieläkkeiden saajilla. Ilmeisesti olemme ihmisinä ja työntekijöinä olleet jo hyvin  eriarvoisia. Itse säästetty ja yrityksen maksama lisäeläke ovat eri asemassa verottajan näkökulmasta. 

Portugalissa pysyvästi asuvat suomalaiset eläkeläiset voivat nostaa etuajassa ison osan eläkesäästöistään verotta. Suomi on uudella verosopimuksella lopettamassa verovapaiden eläkkeiden nostot 2018 tai 2019 alusta.  Siihen mennessä vuorineuvokset ovat varmasti jo rahalippaansa tyhjentäneet jonnekin parempaan säilöön. Lakisääteistä työeläkettä ei voi varhentaa, mutta lisäeläke muodostaa suuren osan entisten toimitusjohtajien kokonaiseläkkeestä.  Ehkä lakisääteisten eläkkeidenkin ennakkokäyttöön löytyy vielä keinot aikanaan. Eikö sellaista ole ollut suunnitteillakin jo?

 Lisäeläke pitää nostaa lyhimmillään kymmenessä vuodessa, joka on sama kuin Portugalin myöntämä aika eläkkeiden verovapaudelle. Ennen vuotta 2009 tehdyt lisäeläkesopimukset voi tulouttaa minimissään kahden vuoden aikana.  Löytyykö näitä verojen kiertäjiä muualtakin kuin Portugalista?  Ehkä tämä on vain sattumalta tehty löytö. Virkamiesten salaisissa kansioissa kuitenkin ollut tieto. Mitä muuta sieltä löytyykään?

 

Olisiko minua auttanut muutto Portugaliin? En sitä voi uskoa. Sitä ihmettelen miten Suomea pidetään tasa-arvoisena maana. Niin moni asia paljastaa, että talouden näkökulmassa tasa-arvoa ei ole. On vain paremmin suojeltuja ihmisiä ja suojattomia, joilta viedään valtiolle kaikki mitä ikinä kyetään ja kehdataan.

 

Näkyyhän se eriarvoisuus myös asumisessa. Kommunistinuoret ovat päättäneet lähteä katsomaan miten rikkaat asuvat. Kohteiksi on valittu Kuusisaari, Kirkkonummella Sundsberg, Espoon Westendi jne. Muistan hyvin  1980-luvulta, kun yksi tutun tuttu halusi lähteä katsomaan miten köyhät asuvat ja vieraili silloin Koillis-Helsingissä. Siellä minne olimme rakentaneet talon. Kehtasi vielä sanoa tämän halun nähdä köyhien asumista. No aina ei käy hyvin tällaisia viljeleville ihmisillekään, joten voin näin jälkeenpäin vain nauraa tuolle tyhmyydelle.  Silti tämäkin asia kertoo taloudellisesta epätasa-arvosta Suomessa. Jos joku muuta väittää niin kaipaisin  vankkoja perusteluja.

 

https://www.hs.fi/talous/art-2000005429952.html

https://www.verkkouutiset.fi/luokkatietoiset-vasemmistonuoret-tekevat-tutkimusmatkan-ylaluokan-okyalueille/

 

 

 

]]>
5 http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245271-verovapaat-elakkeet-ja-talouden-tasa-arvon-puutokset#comments Asuminen Eläkkeet Talous Tasa-arvo Tue, 31 Oct 2017 06:46:00 +0000 Irja Laamanen http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245271-verovapaat-elakkeet-ja-talouden-tasa-arvon-puutokset
Suomen tarina - ja sen seuraus http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244784-suomen-tarina <p>Sodan jälkeen Suomi oli köyhä ja kyykyssä, esimerkiksi Helsingissä yli 6.000 ihmistä asui vanhoissa pommisuojissa ja maakuopissa. Vasta tuolloin alkoi Suomen nykyiseen asemaan johtanut vaurastuminen: eli myöhään ja valtiojohtoisesti.</p><p>Sotakorvaukset nousivat suureen rooliin elinkeinoelämässä ja ihmisiin iskostui syvälle ajatus valtion vastuun ensisijaisuudesta. Neuvostoliitto nousi tärkeään rooliin valtion vaurastumisessa, vaikka sen kanssa tehtiin vaihtokauppaa, jossa jäänmurtajien ja DDR -tyylisten vaatteiden maksuna saatiin halpaa öljyä ja huonolaatuisia koneita. Vai onko joku nähnyt jossain muussa länsimaassa Ladoja tai Belaruksia?</p><p><strong><em>Sen ajan seurauksena syntyi korkeasti jalostettujen kuluttajabrändien ja kaupallisen kulttuurin kehitysmaa &ndash; Suomi.</em></strong></p><p>Vapaa kansainvälinen kilpailu tai yksityisyrittäjyys olivat sivurooleissa, kun elinkeinoelämässä voittojen ja palkkojen välinen tulonjako määriteltiin poliittisilla päätöksillä &rdquo;oikeudenmukaiselle tasolle&rdquo;.</p><p><strong><em>Sen lisäksi tuo aika, jolloin nykyinen hyvinvointivaltio synnytettiin, oli rakenteellisesti hyvin poikkeuksellinen ja ohimenevä.</em></strong></p><p>Silloin väestön ikärakenne ja globaali ympäristö olivat Suomelle ainutkertaisen edullisia. Ahkeruudesta sai konkreettisen merkittävän palkinnon ja kaikkeen näytti olevan varaa, kunhan vaan yritti.</p><p>Sota ja sen jälkeinen kylmän sodan aika kasvattivat kansallista yhtenäisyyttä ja tekivät suomalaisista suuria tasa-arvon ystäviä. Mutta samalla aseveliajattelun &rdquo;kaveria ei saa jättää&rdquo; &ndash;ajattelu ylikorostui ja kääntyi päälaelleen. Tukahdutettiin yrittäjyys ja yksilön vastuu.</p><p><strong><em>Vanha &rdquo;kaikki lähtee samalta viivalta&rdquo; tasa-arvo käsite muuttui sosiaalidemokraattiseksi &rdquo;kaikkien pitää tulla yhtä aikaa maaliin&rdquo; käsitteeksi.</em></strong></p><p>Äärimmäisestä tasa-arvon tavoittelusta kasvoi este vaurastuttavalle talouspolitiikalle ja riittävän joustaville työmarkkinoille.&nbsp;Jatkuvan kasvun keskellä syntyi poliittinen kulttuuri, jossa parhaiten menestyi palkankorotusten ja tulonsiirtojen puolesta kampanjoimalla.</p><p>Kun 80-luvun puolivälissä rahamarkkinat vapautettiin ja otettiin lopullinen askel avoimeen globaaliin maailmaan, lähti mopo täysin käsistä. Talous ylikuumeni, jobbarit löysivät tilaisuutensa ja tavallisen kansan pää meni sekaisin, kun rahaa sai helposti ja paljon.</p><p>Sitten vielä Neuvostoliitto kaatui. Tuli 90-luvun lama. Sen seurauksena kymmeniä tuhansia pääosin terveitä kotitaluksia ja yrityksiä kaadettiin, että pankit saatiin pelastettua. Taas tuli yksi naula yrittämisen arkkuun.</p><p><strong><em>Mutta taas löytyi Neuvostoliiton jälkeen seuraava N:llä alkava pelastaja: Nokia.</em></strong></p><p>Nokia oli parhaimmillaan yli 4% BKT:sta ja Suomea johdettiin täysin sen ehdoilla. Mutta hinta oli kova. Globalisaation vaikutukset ja ympärillä tapahtuva rakennemuutos eivät näkyneet Nokian varjosta ja Suomi tuudittui ajatukseen, että olemme kehityksessä mukana, koska meillä on Nokia. Toisin kävi.</p><p>Nyt sitten olemme tilanteessa, jossa joudumme vuosittain ottamaan miljardeja syömävelkaa, koska emme itse pysty rahoittamaan edes omaa &quot;hyvinvointiamme&quot;. Putoamme koko ajan kansainvälisissä vertailuissa ja media on täynnä surkeustarinoita ja kauhuesimerkkejä kannustamisen ja onnistumistarinoiden sijaan. Ja vika on aina olosuhteissa.</p><p>Jos emme pärjää muun maailman tahdissa, niin vika ei ole EU:ssa, globalisaatiossa, digitalisaatiossa, eikä edes Venäjän kaupan hiipumisessa.</p><p><strong><em>Vika on meissä itsessämme: kyvyttömyydessämme sopeutua, muuttaa kurssia ja tehdä päätöksiä.</em></strong></p><p>Ja on pölhöä populismia odottaa kolmatta ihmettä Neuvostoliiton ja Nokin jälkeen. Yllättävä suotuisa kehitys tai tyhjästä ilmestyvä sankari eivät tule korjaamaan tilannetta.</p><p>Meidän pitää päästä irti naiivista uskosta kalevalaistarinan kaltaiseen saagaan hyvinvointivaltiosta ja sen rakentaneesta ahkerasta kansasta. Se oli silloin, enää siitä ei ole jäljellä muuta kuin tuo tarina.</p><p>Tarina ajasta, kun omalla yrittämisellä sai paljon enemmän itselleen. Ajasta, kun oli pakko, koska ei ollut sosiaaliturvaa. Ajasta, jolloin jokaisella ihmisellä oli motiivi tehdä työtä ja tuottaa lisäarvoa.</p><p><strong><em>Tämän tarinan mukaan se missä olemme ja elämme, ei ole ihme. Ihme sen sijaan on, jos pääsemme nykyisellä tekemisellä tästä joskus takaisin ylös</em></strong><em>!</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sodan jälkeen Suomi oli köyhä ja kyykyssä, esimerkiksi Helsingissä yli 6.000 ihmistä asui vanhoissa pommisuojissa ja maakuopissa. Vasta tuolloin alkoi Suomen nykyiseen asemaan johtanut vaurastuminen: eli myöhään ja valtiojohtoisesti.

Sotakorvaukset nousivat suureen rooliin elinkeinoelämässä ja ihmisiin iskostui syvälle ajatus valtion vastuun ensisijaisuudesta. Neuvostoliitto nousi tärkeään rooliin valtion vaurastumisessa, vaikka sen kanssa tehtiin vaihtokauppaa, jossa jäänmurtajien ja DDR -tyylisten vaatteiden maksuna saatiin halpaa öljyä ja huonolaatuisia koneita. Vai onko joku nähnyt jossain muussa länsimaassa Ladoja tai Belaruksia?

Sen ajan seurauksena syntyi korkeasti jalostettujen kuluttajabrändien ja kaupallisen kulttuurin kehitysmaa – Suomi.

Vapaa kansainvälinen kilpailu tai yksityisyrittäjyys olivat sivurooleissa, kun elinkeinoelämässä voittojen ja palkkojen välinen tulonjako määriteltiin poliittisilla päätöksillä ”oikeudenmukaiselle tasolle”.

Sen lisäksi tuo aika, jolloin nykyinen hyvinvointivaltio synnytettiin, oli rakenteellisesti hyvin poikkeuksellinen ja ohimenevä.

Silloin väestön ikärakenne ja globaali ympäristö olivat Suomelle ainutkertaisen edullisia. Ahkeruudesta sai konkreettisen merkittävän palkinnon ja kaikkeen näytti olevan varaa, kunhan vaan yritti.

Sota ja sen jälkeinen kylmän sodan aika kasvattivat kansallista yhtenäisyyttä ja tekivät suomalaisista suuria tasa-arvon ystäviä. Mutta samalla aseveliajattelun ”kaveria ei saa jättää” –ajattelu ylikorostui ja kääntyi päälaelleen. Tukahdutettiin yrittäjyys ja yksilön vastuu.

Vanha ”kaikki lähtee samalta viivalta” tasa-arvo käsite muuttui sosiaalidemokraattiseksi ”kaikkien pitää tulla yhtä aikaa maaliin” käsitteeksi.

Äärimmäisestä tasa-arvon tavoittelusta kasvoi este vaurastuttavalle talouspolitiikalle ja riittävän joustaville työmarkkinoille. Jatkuvan kasvun keskellä syntyi poliittinen kulttuuri, jossa parhaiten menestyi palkankorotusten ja tulonsiirtojen puolesta kampanjoimalla.

Kun 80-luvun puolivälissä rahamarkkinat vapautettiin ja otettiin lopullinen askel avoimeen globaaliin maailmaan, lähti mopo täysin käsistä. Talous ylikuumeni, jobbarit löysivät tilaisuutensa ja tavallisen kansan pää meni sekaisin, kun rahaa sai helposti ja paljon.

Sitten vielä Neuvostoliitto kaatui. Tuli 90-luvun lama. Sen seurauksena kymmeniä tuhansia pääosin terveitä kotitaluksia ja yrityksiä kaadettiin, että pankit saatiin pelastettua. Taas tuli yksi naula yrittämisen arkkuun.

Mutta taas löytyi Neuvostoliiton jälkeen seuraava N:llä alkava pelastaja: Nokia.

Nokia oli parhaimmillaan yli 4% BKT:sta ja Suomea johdettiin täysin sen ehdoilla. Mutta hinta oli kova. Globalisaation vaikutukset ja ympärillä tapahtuva rakennemuutos eivät näkyneet Nokian varjosta ja Suomi tuudittui ajatukseen, että olemme kehityksessä mukana, koska meillä on Nokia. Toisin kävi.

Nyt sitten olemme tilanteessa, jossa joudumme vuosittain ottamaan miljardeja syömävelkaa, koska emme itse pysty rahoittamaan edes omaa "hyvinvointiamme". Putoamme koko ajan kansainvälisissä vertailuissa ja media on täynnä surkeustarinoita ja kauhuesimerkkejä kannustamisen ja onnistumistarinoiden sijaan. Ja vika on aina olosuhteissa.

Jos emme pärjää muun maailman tahdissa, niin vika ei ole EU:ssa, globalisaatiossa, digitalisaatiossa, eikä edes Venäjän kaupan hiipumisessa.

Vika on meissä itsessämme: kyvyttömyydessämme sopeutua, muuttaa kurssia ja tehdä päätöksiä.

Ja on pölhöä populismia odottaa kolmatta ihmettä Neuvostoliiton ja Nokin jälkeen. Yllättävä suotuisa kehitys tai tyhjästä ilmestyvä sankari eivät tule korjaamaan tilannetta.

Meidän pitää päästä irti naiivista uskosta kalevalaistarinan kaltaiseen saagaan hyvinvointivaltiosta ja sen rakentaneesta ahkerasta kansasta. Se oli silloin, enää siitä ei ole jäljellä muuta kuin tuo tarina.

Tarina ajasta, kun omalla yrittämisellä sai paljon enemmän itselleen. Ajasta, kun oli pakko, koska ei ollut sosiaaliturvaa. Ajasta, jolloin jokaisella ihmisellä oli motiivi tehdä työtä ja tuottaa lisäarvoa.

Tämän tarinan mukaan se missä olemme ja elämme, ei ole ihme. Ihme sen sijaan on, jos pääsemme nykyisellä tekemisellä tästä joskus takaisin ylös!

]]>
3 http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244784-suomen-tarina#comments Hyvinvointi-Suomi Politiikka Talous Yrittäjyys Sat, 21 Oct 2017 08:28:12 +0000 Tuomo Luoma http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244784-suomen-tarina
Kiinteistöveroja ei tarvitsekaan korottaa http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244626-kiinteistoveroja-ei-tarvitsekaan-korottaa <p></p><p>Hallitusohjelmassa keväällä 2015 sovimme, että julkinen talous laitetaan nyt kuntoon. Velaksieläminen haluttiin saada loppumaan, talous kasvuun ja maahamme lisää työtä ja työpaikkoja. Samalla sovimme, että kokonaisveroaste ei nouse eikä kenenkään työnverotus kiristy.</p><p>Kokonaisuuden osana sovittiin myös siitä, että kuntien taloustilanteen vahvistamiseksi välttämättömänä toimena voidaan kiinteistöveroakin joutua korottamaan. Ensi vuodelle suunniteltu kiinteistöveron korotus oli jo meillä eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelyssä, kun saimme kuitenkin mieluisan uutisen. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johtamasta VM:stä kerrottiin, että tarve korotuksella on poistunut.</p><p>Esityksessä olisi yleistä eli muiden kuin mm. vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotettu ylärajojen lisäksi. Valtiovarainministeriöstä saatu tuote tieto kuitenkin kertoi, että kiinteistöveron tuotto on kasvanut pakottavia korotusvaikutuksia enemmän. Veron tuotto kasvoi viime vuonna 45 miljoonalla ja tänä vuonna jo noin 120 milj. eurolla. Nämä lisätuotot ylittävät tavoitellut tuotot reilusti. Näin ollen voitiin katsoa, että hallitusohjelmassa linjatut tavoitteet on jo pitkälle saavutettu koko hallituskauden osalta ja pakkokorotuksista voitiin luopua. Lisäksi sovittiin, että myöhemmin tarkastellaan, onko enää myöskään vuoden 2019 osalta tarpeen tehdä korotuksia.</p><p>Kiinteistövero on kuntien vero. Sen vuoksi on tärkeää, että kunnilla on laajemmat mahdollisuudet säädellä tulojaan taloutensa hallitsemiseksi. Näin oli kuitenkin perusteltua, että veroprosenttien vaihteluväliä kasvatetaan ylärajaa korottamalla. Tämä mahdollisuus kunnille jätettiin, mutta pakkokorotuksista luovuttiin. Kunnat ovatkin käyttäneet kiinteistöveroa tekemällä tarvitsemiaan ratkaisuja oman harkintansa ja osin raja-arvonmuutosten mukaan. Vuonna 2017 yleistä kiinteistöveroprosenttia korotti jo 112 kuntaa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 73 kuntaa. Ensi vuonna hallitus ei siis enää edellytä yhdeltäkään kunnalta kiinteistöveron korotuksia vaan jokainen kunnanvaltuusto tekee loppuvuoden ratkaisunsa oman harkintansa mukaan.</p><p>Toivotaan, että kiinteistöveroja voidaan pian myös alentaa niissä kunnissa missä ollaan jouduttu korotuksia tekemään. Korotukset ovat kohdistuneet laajasti kaikkiin kiinteistöjen omistajiin. Korotukset ovat nostaneet myös asumiskustannuksia sekä omistus- että vuokra-asujilla. Asumiskustannukset ovat nousseet keskimääräistä tulokehitystä nopeammin. Myös liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjen verorasitus on kasvanut ja noin neljännes näiden ylläpitokustannuksista on jo nyt kiinteistöveroa.</p><p>Maapohjien ja rakennusten arvostamisjärjestelmiä ollaan myös parasta aikaa uudistamassa vuodesta 2020 eteenpäin. Uudistuksen toteuttaminen on erittäin tärkeää veron oikeudenmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja kustannus-tehokkuuden kannalta. Lisäksi kuntien on parannettava kiinteistötietojen laatua, jotta uudistuksen tavoitteet saavutetaan.</p><p>Meille Kokoomuksessa kiinteistöveron korottamisesta luopuminen oli mieluisa päätös vaikka se tarkoittikin suunnitellun päätöksen perumista. Me halusimme tehdä ratkaisu mm. siitä syystä, että Kokoomus ei koskaan aja veronkorotuksia mikäli se ei ole välttämätöntä. Ja olen varma, että kukaan ei jää tätä veronkorotusta kaipaamaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Hallitusohjelmassa keväällä 2015 sovimme, että julkinen talous laitetaan nyt kuntoon. Velaksieläminen haluttiin saada loppumaan, talous kasvuun ja maahamme lisää työtä ja työpaikkoja. Samalla sovimme, että kokonaisveroaste ei nouse eikä kenenkään työnverotus kiristy.

Kokonaisuuden osana sovittiin myös siitä, että kuntien taloustilanteen vahvistamiseksi välttämättömänä toimena voidaan kiinteistöveroakin joutua korottamaan. Ensi vuodelle suunniteltu kiinteistöveron korotus oli jo meillä eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelyssä, kun saimme kuitenkin mieluisan uutisen. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johtamasta VM:stä kerrottiin, että tarve korotuksella on poistunut.

Esityksessä olisi yleistä eli muiden kuin mm. vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotettu ylärajojen lisäksi. Valtiovarainministeriöstä saatu tuote tieto kuitenkin kertoi, että kiinteistöveron tuotto on kasvanut pakottavia korotusvaikutuksia enemmän. Veron tuotto kasvoi viime vuonna 45 miljoonalla ja tänä vuonna jo noin 120 milj. eurolla. Nämä lisätuotot ylittävät tavoitellut tuotot reilusti. Näin ollen voitiin katsoa, että hallitusohjelmassa linjatut tavoitteet on jo pitkälle saavutettu koko hallituskauden osalta ja pakkokorotuksista voitiin luopua. Lisäksi sovittiin, että myöhemmin tarkastellaan, onko enää myöskään vuoden 2019 osalta tarpeen tehdä korotuksia.

Kiinteistövero on kuntien vero. Sen vuoksi on tärkeää, että kunnilla on laajemmat mahdollisuudet säädellä tulojaan taloutensa hallitsemiseksi. Näin oli kuitenkin perusteltua, että veroprosenttien vaihteluväliä kasvatetaan ylärajaa korottamalla. Tämä mahdollisuus kunnille jätettiin, mutta pakkokorotuksista luovuttiin. Kunnat ovatkin käyttäneet kiinteistöveroa tekemällä tarvitsemiaan ratkaisuja oman harkintansa ja osin raja-arvonmuutosten mukaan. Vuonna 2017 yleistä kiinteistöveroprosenttia korotti jo 112 kuntaa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 73 kuntaa. Ensi vuonna hallitus ei siis enää edellytä yhdeltäkään kunnalta kiinteistöveron korotuksia vaan jokainen kunnanvaltuusto tekee loppuvuoden ratkaisunsa oman harkintansa mukaan.

Toivotaan, että kiinteistöveroja voidaan pian myös alentaa niissä kunnissa missä ollaan jouduttu korotuksia tekemään. Korotukset ovat kohdistuneet laajasti kaikkiin kiinteistöjen omistajiin. Korotukset ovat nostaneet myös asumiskustannuksia sekä omistus- että vuokra-asujilla. Asumiskustannukset ovat nousseet keskimääräistä tulokehitystä nopeammin. Myös liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjen verorasitus on kasvanut ja noin neljännes näiden ylläpitokustannuksista on jo nyt kiinteistöveroa.

Maapohjien ja rakennusten arvostamisjärjestelmiä ollaan myös parasta aikaa uudistamassa vuodesta 2020 eteenpäin. Uudistuksen toteuttaminen on erittäin tärkeää veron oikeudenmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja kustannus-tehokkuuden kannalta. Lisäksi kuntien on parannettava kiinteistötietojen laatua, jotta uudistuksen tavoitteet saavutetaan.

Meille Kokoomuksessa kiinteistöveron korottamisesta luopuminen oli mieluisa päätös vaikka se tarkoittikin suunnitellun päätöksen perumista. Me halusimme tehdä ratkaisu mm. siitä syystä, että Kokoomus ei koskaan aja veronkorotuksia mikäli se ei ole välttämätöntä. Ja olen varma, että kukaan ei jää tätä veronkorotusta kaipaamaan.

]]>
6 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244626-kiinteistoveroja-ei-tarvitsekaan-korottaa#comments hallitus Kiinteistövero Kokoomus Talous Valtiovarainministeri Wed, 18 Oct 2017 06:10:16 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244626-kiinteistoveroja-ei-tarvitsekaan-korottaa
Tarjolla 26 000 työpaikkaa puhtaana käteen http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243582-tarjolla-26-000-tyopaikkaa-puhtaana-kateen <p>Kelpaisiko talouden piristysruiske? Potentiaalisesti jopa 26 000 kotitalouden ostovoiman parantamisen muodossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvaltain Coloradossa, joka on väkiluvultaan ja kansantuotteeltaan lähellä Suomea, tuhannet työpaikat luotiin käytännössä tyhjästä, koska ne syntyivät uudelle alalle, jonka ennen piti toimia maan alla ja harmaan talouden riveissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Puhun siis kannabiksesta, jonka Colorado laillisti maansa ensimmäisten joukossa vuonna 2013. Viime vuonne kannabista myytiin asiakkaille 1,3 miljardin dollarin edestä, joka tuotti verotuloa osavaltiolle noin 200 miljoonaa dollaria. Pelkät kannabistuotot kuitenkin kalpenevat, kun otetaan huomioon ne 78 miljoonaa Coloradossa vieraillutta turistia (kannabiksen perässä tai eivät), jotka toivat lomabudjettiensa muodossa osavaltion kassaan 1,1 miljardia dollaria.</p><p>&nbsp;</p><p>Nostamalla kannabiksen pois harmaan talouden tulonlähteistä emme luo työpaikkoja ainoastaan hamppufarmareille ja coffeeshopin myyjille, vaan koko tuotanto- ja kuljetusketjulle. Osansa saavat kasvihuoneiden hortonomit ja vartijat, kasvatustilojen sähköasennukset hoitavat sähkömiehet, kannabisöljyn uuttajat, analyysilabrojen laborantit, alalla toimivat lakimiehet, seuranta- ja laadunvalvontasoftia koodaavat ohjelmoijat jne.</p><p>&nbsp;</p><p>Taloudellinen näkökulma on vain yksi kantti ja syy laillistaa kannabis, mutta koska elämme Kepun ja Kokoomuksen Suomessa, uskon sen olevan näkökulma jolle löytyy ymmärtäjiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kelpaisiko talouden piristysruiske? Potentiaalisesti jopa 26 000 kotitalouden ostovoiman parantamisen muodossa.

 

Yhdysvaltain Coloradossa, joka on väkiluvultaan ja kansantuotteeltaan lähellä Suomea, tuhannet työpaikat luotiin käytännössä tyhjästä, koska ne syntyivät uudelle alalle, jonka ennen piti toimia maan alla ja harmaan talouden riveissä.

 

Puhun siis kannabiksesta, jonka Colorado laillisti maansa ensimmäisten joukossa vuonna 2013. Viime vuonne kannabista myytiin asiakkaille 1,3 miljardin dollarin edestä, joka tuotti verotuloa osavaltiolle noin 200 miljoonaa dollaria. Pelkät kannabistuotot kuitenkin kalpenevat, kun otetaan huomioon ne 78 miljoonaa Coloradossa vieraillutta turistia (kannabiksen perässä tai eivät), jotka toivat lomabudjettiensa muodossa osavaltion kassaan 1,1 miljardia dollaria.

 

Nostamalla kannabiksen pois harmaan talouden tulonlähteistä emme luo työpaikkoja ainoastaan hamppufarmareille ja coffeeshopin myyjille, vaan koko tuotanto- ja kuljetusketjulle. Osansa saavat kasvihuoneiden hortonomit ja vartijat, kasvatustilojen sähköasennukset hoitavat sähkömiehet, kannabisöljyn uuttajat, analyysilabrojen laborantit, alalla toimivat lakimiehet, seuranta- ja laadunvalvontasoftia koodaavat ohjelmoijat jne.

 

Taloudellinen näkökulma on vain yksi kantti ja syy laillistaa kannabis, mutta koska elämme Kepun ja Kokoomuksen Suomessa, uskon sen olevan näkökulma jolle löytyy ymmärtäjiä.

]]>
11 http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243582-tarjolla-26-000-tyopaikkaa-puhtaana-kateen#comments kannabis Päihdepolitiikka Talous Thu, 28 Sep 2017 14:39:58 +0000 Juho Palmroos http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243582-tarjolla-26-000-tyopaikkaa-puhtaana-kateen
Ilmastonmuutoskeskustelun epäterveellinen ihmiskuva http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243504-ilmastonmuutoskeskustelun-epaterveellinen-ihmiskuva <p>&nbsp;</p><p>Ilmastonmuutoskeskustelussa korostetaan koko ajan suoraan ja epäsuoraan ihmistä maapallon rajallisten resurssien kuluttajana. On hiilijalanjälkeä ja roskaamista ja meret täyttyvät muovista ja ihminen on ahne kuluttaja joka tuhoaa maapallon. Kun tätä mantraa toistetaan jatkuvasti ihmisiä aivopestään hyvin kyyniseen maailmankuvaan, jossa ihmiset nähdään pelkästään negatiivisessa valossa ja ihmisen hyvät puolet jäävät varjoon.&nbsp; Eli toisin sanoen ilmastonmuutoskeskustelu on troijalainen hevonen, jolla pitkässä juoksussa ehdollistetaan ihmiset hyväksymään ajatus, että ihmisiä on maapallolla liikaa ja määrää tulee vähentää. &nbsp;Arkielämässä tämä johtaa empatianpuutteeseen esim. luonnonkatastrofin sattuessa joku voi iloita tuhoista tyyliin &rdquo;maailmassa on muutenkin liikaa ihmisiä&rdquo;. Yksi suurimmista ristiriidoista varsinkin vihervasemmiston ilmastopoliittisessa keskustelussa on se, että korostetaan ihmisten roolia liikakuluttajina ja ollaan huolissaan maapallon ylikansoittumisesta. Vihervasemmisto ei kuitenkaan näe ongelmaa siinä, että ylikansoittumista ratkotaan kestämättömällä tavalla eli hallitsemattomalla ja jatkuvalla elintasosiirtolaisuudella köyhistä maista varakkaisiin länsimaihin. Kuinka huono argumentti &nbsp;ylikansoittumisesta voi olla, kun oma maa täyttyy elintasosiirtolaisista ja samaan aikaan toisaalla ollaan muka huolissaan ilmastonmuutoksesta ja maapallon ylikansoittumisesta? Eli vihervasemmiston parissa on suotavaa puhua ylikansoittumisesta globaalilla tasolla ongelmana, mutta jos jokin yksittäinen maa alkaa kärsimään esimerkiksi huonon maahanmuuttopolitiikan takia ylikansoittumisesta, niin se ei yhtäkkiä enää olekaan ongelma. Siksi herääkin kysymys, että onko koko ylikansoituskeskustelun tarkoitus oikeuttaa länsimaiden kansalaisten silmissä pysyvä elintasosiirtolaisuus länsimaihin?&nbsp; Kun länsimaiden&nbsp;kansalaiset on saatu aivopestyä ylikansoituksen ajatukseen yleisellä tasolla ja samaan aikaan hyväksymään hallitsematon ja pysyvä elintasosiirtolaisuus länsimaihin, niin mihin tämä johtaa? Paradoksaaliseen tilanteeseen, missä länsimaiden ihmiset alkavat nähdä itsensä ja toisensa rasitteina, mutta hyväksyvät kuitenkin &rdquo;uudet tulijat&rdquo; ilmastonmuutoksen ja ilmastopakolaisuuden jne. nimissä.&nbsp; &nbsp;Viimeaikaiset poliittiset&nbsp;keskustelut työvoiman tarveharkinnan poistosta Suomen työmarkkinoilla tukevat tätä epäilyäni laittoman siirtolaisuuden pysyvästä väylästä Suomeen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ilmastonmuutoskeskustelussa korostetaan koko ajan suoraan ja epäsuoraan ihmistä maapallon rajallisten resurssien kuluttajana. On hiilijalanjälkeä ja roskaamista ja meret täyttyvät muovista ja ihminen on ahne kuluttaja joka tuhoaa maapallon. Kun tätä mantraa toistetaan jatkuvasti ihmisiä aivopestään hyvin kyyniseen maailmankuvaan, jossa ihmiset nähdään pelkästään negatiivisessa valossa ja ihmisen hyvät puolet jäävät varjoon.  Eli toisin sanoen ilmastonmuutoskeskustelu on troijalainen hevonen, jolla pitkässä juoksussa ehdollistetaan ihmiset hyväksymään ajatus, että ihmisiä on maapallolla liikaa ja määrää tulee vähentää.  Arkielämässä tämä johtaa empatianpuutteeseen esim. luonnonkatastrofin sattuessa joku voi iloita tuhoista tyyliin ”maailmassa on muutenkin liikaa ihmisiä”. Yksi suurimmista ristiriidoista varsinkin vihervasemmiston ilmastopoliittisessa keskustelussa on se, että korostetaan ihmisten roolia liikakuluttajina ja ollaan huolissaan maapallon ylikansoittumisesta. Vihervasemmisto ei kuitenkaan näe ongelmaa siinä, että ylikansoittumista ratkotaan kestämättömällä tavalla eli hallitsemattomalla ja jatkuvalla elintasosiirtolaisuudella köyhistä maista varakkaisiin länsimaihin. Kuinka huono argumentti  ylikansoittumisesta voi olla, kun oma maa täyttyy elintasosiirtolaisista ja samaan aikaan toisaalla ollaan muka huolissaan ilmastonmuutoksesta ja maapallon ylikansoittumisesta? Eli vihervasemmiston parissa on suotavaa puhua ylikansoittumisesta globaalilla tasolla ongelmana, mutta jos jokin yksittäinen maa alkaa kärsimään esimerkiksi huonon maahanmuuttopolitiikan takia ylikansoittumisesta, niin se ei yhtäkkiä enää olekaan ongelma. Siksi herääkin kysymys, että onko koko ylikansoituskeskustelun tarkoitus oikeuttaa länsimaiden kansalaisten silmissä pysyvä elintasosiirtolaisuus länsimaihin?  Kun länsimaiden kansalaiset on saatu aivopestyä ylikansoituksen ajatukseen yleisellä tasolla ja samaan aikaan hyväksymään hallitsematon ja pysyvä elintasosiirtolaisuus länsimaihin, niin mihin tämä johtaa? Paradoksaaliseen tilanteeseen, missä länsimaiden ihmiset alkavat nähdä itsensä ja toisensa rasitteina, mutta hyväksyvät kuitenkin ”uudet tulijat” ilmastonmuutoksen ja ilmastopakolaisuuden jne. nimissä.   Viimeaikaiset poliittiset keskustelut työvoiman tarveharkinnan poistosta Suomen työmarkkinoilla tukevat tätä epäilyäni laittoman siirtolaisuuden pysyvästä väylästä Suomeen.

]]>
4 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243504-ilmastonmuutoskeskustelun-epaterveellinen-ihmiskuva#comments Ilmastonmuutos Pakolaiset Talous Turvapaikanhakijat Työ Tue, 26 Sep 2017 20:57:55 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243504-ilmastonmuutoskeskustelun-epaterveellinen-ihmiskuva
Markkinatalous ei ole luonnonlaki! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243325-markkinatalous-ei-ole-luonnonlaki <p>Rahasta motivaation ammentava ihminen ei tule milloinkaan kylläiseksi. Rahasta seuraa ihmiskunnassa vallitseva järjettömyys tällä aikakaudella, koska ihmiset tekevät mitä vain rahan edestä, mutta samaan aikaan mitään ei haluta tehdä ilman taloudellista korvausta.<br /><br />Raha tuo hetkellisen tyytyväisyyden tunteen, mutta silti kaikki maallinen on katoavaista, mutta henkinen perintömme elää vielä vuosituhansia, jos ahneet ihmisen kaltaiset paskiaiset eivät sitä ennen tee maapallosta kunnon ihmisille elinkelvotonta paikkaa!<br /><br />Viisauteni tähän loppuun on seuraava:<br /><br /><strong><em>&quot;Markkinatalous ei ole luonnonlaki.&quot;</em></strong><br /><br />-Kimmo Hoikkala</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rahasta motivaation ammentava ihminen ei tule milloinkaan kylläiseksi. Rahasta seuraa ihmiskunnassa vallitseva järjettömyys tällä aikakaudella, koska ihmiset tekevät mitä vain rahan edestä, mutta samaan aikaan mitään ei haluta tehdä ilman taloudellista korvausta.

Raha tuo hetkellisen tyytyväisyyden tunteen, mutta silti kaikki maallinen on katoavaista, mutta henkinen perintömme elää vielä vuosituhansia, jos ahneet ihmisen kaltaiset paskiaiset eivät sitä ennen tee maapallosta kunnon ihmisille elinkelvotonta paikkaa!

Viisauteni tähän loppuun on seuraava:

"Markkinatalous ei ole luonnonlaki."

-Kimmo Hoikkala

]]>
25 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243325-markkinatalous-ei-ole-luonnonlaki#comments Markkinatalous Motivaatio Talous Viisaus Sat, 23 Sep 2017 14:00:21 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243325-markkinatalous-ei-ole-luonnonlaki
Venäjän pankkijärjestelmä natisee http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243300-venajan-pankkijarjestelma-natisee <p>Yhdysvaltain presidentti Donald Trump <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/usan-sanktiot-uhkaavat-venalaispankkien-aseteollisuusluottoja/Spq2xzwi">lisäsi </a>elokuussa painetta Venäjän pankkijärjestelmää kohtaan asettamalla maalle uusia pakotteita. Venäläispankkien toiminta kansainvälisillä markkinoilla on vähitellen vaikeutunut ja toisaalta niillä on hankaluuksia sisäisestikin, sillä Sberbank ei ole seurauksien pelossa uskaltautunut Krimille ja toisaalta ulkomaisten pankkien kanssa yhteistyö on ollut nihkeämpää ennen kaikkea Yhdysvaltain reaktioiden pelon takia.</p><p>Maan pankkien liikkumavara kapenee samalla, kun niiden pitäisi luotottaa aseteollisuutta, jotta se selviäisi kunnianhimoisista projekteistaan samalla kun valtio rahapulassaan leikkaa tilauksia ja vientiyhtiö Rosoboroneksport pyrkii kasvattamaan markkinaosuuksia agressiivisella hintakilpailulla, joka ilmeisesti ei kaikilta osin ole kytköksissä aseteollisuuden todelliseen kustannusrakenteeseen.</p><p>Nyt ilmoilla on jo entistä vakavampaa, yhä &nbsp;kasvavaa epävarmuutta. Elokuussa Okritie - varoiltaan aiemmin maan suurin yksityinen pankki - <a href="http://cbr.ru/press/pr/?file=29082017_170003ik2017-08-29T16_54_35.htm">kaatui keskuspankin syliin </a>luottoluokituksen romahtamisen ja talletuspaon takia. FT:n mukaan jopa pankin johtavat työntekijät olivat siirtäneet varansa muualle. T<a href="http://cbr.ru/press/pr/?file=29082017_170003ik2017-08-29T16_54_35.htm">orstaina Venäjän keskuspankki joutui jälleen töihin</a>, sillä B&amp;N -pankista ainakin heinäkuusta alkaen jatkunut talletuspako on jättänyt pankin taseisiin miljardien loven. Moskovalainen MCB voi olla seuraavana listalla. Eikä se ole ainut.</p><p>Talletuspako useissa eri pankeissa, keskuspankin hätätoimet ja valtion varojen <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/usan-sanktiot-uhkaavat-venalaispankkien-aseteollisuusluottoja/Spq2xzwi">miljardiluokan </a>allokoinnit aseteollisuutta rahoittaneille pankeille kertovat kaikki epävakaasta ja kenties jopa uuden kriisin partaalla horjuvasta järjestelmästä. Laajamittainen <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/usan-sanktiot-uhkaavat-venalaispankkien-aseteollisuusluottoja/Spq2xzwi">talletuspako </a>voi olla pian todellisuutta. Venäjän talous ei ole niin vakaalla pohjalla kuin mitä monet haluavat uskoa. Seuraukset voivat olla dramaattisia, sillä Venäjän järjestelmän poliittinenkin vakaus on kyseenalainen. &nbsp;Vaalit ovat tulossa ensi vuonna, mutta istuva presidentti ei ole vielä ilmaissut, mitä aikoo tehdä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lisäsi elokuussa painetta Venäjän pankkijärjestelmää kohtaan asettamalla maalle uusia pakotteita. Venäläispankkien toiminta kansainvälisillä markkinoilla on vähitellen vaikeutunut ja toisaalta niillä on hankaluuksia sisäisestikin, sillä Sberbank ei ole seurauksien pelossa uskaltautunut Krimille ja toisaalta ulkomaisten pankkien kanssa yhteistyö on ollut nihkeämpää ennen kaikkea Yhdysvaltain reaktioiden pelon takia.

Maan pankkien liikkumavara kapenee samalla, kun niiden pitäisi luotottaa aseteollisuutta, jotta se selviäisi kunnianhimoisista projekteistaan samalla kun valtio rahapulassaan leikkaa tilauksia ja vientiyhtiö Rosoboroneksport pyrkii kasvattamaan markkinaosuuksia agressiivisella hintakilpailulla, joka ilmeisesti ei kaikilta osin ole kytköksissä aseteollisuuden todelliseen kustannusrakenteeseen.

Nyt ilmoilla on jo entistä vakavampaa, yhä  kasvavaa epävarmuutta. Elokuussa Okritie - varoiltaan aiemmin maan suurin yksityinen pankki - kaatui keskuspankin syliin luottoluokituksen romahtamisen ja talletuspaon takia. FT:n mukaan jopa pankin johtavat työntekijät olivat siirtäneet varansa muualle. Torstaina Venäjän keskuspankki joutui jälleen töihin, sillä B&N -pankista ainakin heinäkuusta alkaen jatkunut talletuspako on jättänyt pankin taseisiin miljardien loven. Moskovalainen MCB voi olla seuraavana listalla. Eikä se ole ainut.

Talletuspako useissa eri pankeissa, keskuspankin hätätoimet ja valtion varojen miljardiluokan allokoinnit aseteollisuutta rahoittaneille pankeille kertovat kaikki epävakaasta ja kenties jopa uuden kriisin partaalla horjuvasta järjestelmästä. Laajamittainen talletuspako voi olla pian todellisuutta. Venäjän talous ei ole niin vakaalla pohjalla kuin mitä monet haluavat uskoa. Seuraukset voivat olla dramaattisia, sillä Venäjän järjestelmän poliittinenkin vakaus on kyseenalainen.  Vaalit ovat tulossa ensi vuonna, mutta istuva presidentti ei ole vielä ilmaissut, mitä aikoo tehdä. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

 

]]>
0 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243300-venajan-pankkijarjestelma-natisee#comments Kreml Talous Venäjä Vladimir Putin Sat, 23 Sep 2017 04:49:16 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243300-venajan-pankkijarjestelma-natisee
"Hallitus antaa rikkaille" - Oppikirjaesimerkki harhaanjohtamisesta? http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243136-hallitus-antaa-rikkaille-oppikirjaesimerkki-harhaanjohtamisesta <p>Mediassa tehtiin eilen tämän viikon harhaanjohtamisen Suomen ennätysyrityksiä. Esimerkiksi<a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005374014.html?share=29624c4655459dfa45f53f3521b27b7e"> Helsingin Sanomat</a>&nbsp; uutisoi, että &quot;hallitus antaa rikkaimmille lisää&quot;. Tämä on potaskaa. Mediassa viitataan <a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/nain-budjettiesitys-vaikuttaa-tulonjakoon">Valtiovarainministeriön tulonjakovaikutusarvioon</a>, joka koskee ensi vuoden valtion budjettia. Ilmeisesti toimituksissa ei ole huomattu, että VM:n tulonjakovaikutusarviossa ei ole otettu huomioon sotu-maksujen muutoksia (jotka toki olisi pitänyt olla myös VM laskelmassa).</p><p>Väite &quot;rikkaille antamisesta&quot; ei siis pidä paikkaansa, vaan menee silkan harhaanjohtamisen tai vakavan väärinymmärryksen piikkiin. Budjetissa estetään kyllä verotuksen kiristyminen kaikilta palkansaajilta, mutta kenelläkään työn verotus ei kevene ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna.</p><p>Tosiasiassa <a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-veroprosentit/">julkinen valta edelleen OTTAA</a> suurituloisilta YLI PUOLET palkkatuloista ja vaikkapa 3000 &euro; kuukaudessa tienaavalta KOLMANNEKSEN. Nämä rahat käytetään sitten hyvinvointiyhteiskunnan menoihin, kuten pitääkin, mutta kuka oikein ottaa ja keneltä? Verotus on ihmisten työn hedelmien ottamista pakolla, ja sitä valtio tekee edelleen Suomessa rajusti.</p><p>Otsikkoonkin laitettu <a href="http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241178-vasemmistolla-menee-ihmisten-ja-valtion-rahat-sujuvasti-sekaisin">väite heijastelee läpipolitisoitunutta, mielestäni todella kieroonkasvanutta käsitystä</a> siitä, että kaikki rahat olisivat lähtökohtaisesti valtion, ja että valtio laupeasti &quot;antaa&quot; rahoja ihmisille, kun se verottaa vähemmän kuin 100 %. Minkälainen yhteiskuntakäsitys johtaa tuollaiseen ajatteluun? Ihmisen vapaan työn hedelmät kuuluvat hänelle itselleen, eivät valtiolle, ja niitä pitää ottaa yhteiseen käyttöön vain erittäin painavin perustein.</p><p>Jos nyt sitten hallitus pyrkii päätöksillään estämään sen, että kenenkään verotus ei tästä <a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-tuloveroprosentit-eraissa-OECD-maissa/">kansainvälisesti erittäin korkeasta tasosta</a> enää kiristyisi, miten ihmeessä se voidaan uutisoida &quot;rikkaille antamisena&quot;? Kiky-maksumuutoksia kompensoivat veronkevennykset tulivat kaikille palkansaajille samalla prosenttisuuruudella, eivät erityisesti &quot;rikkaille&quot;. Tuloverotus ei edes kohdistu varallisuuteen vaan tuloihin! Pääomatuloveron kevennys olisi ollut &quot;rikkaille&quot; suunnattu veronkevennys, mutta sellaista ei ole tehty eikä edes suunniteltu.</p><p>Samassa uutisessa muuten myös todetaan, että tupakkaveron korotus leikkaa pienituloisten tuloja, mikä on täyttä potaskaa. Koko veronhan voi välttää, jos ei osta tupakkaa. Jos taas omasta vapaasta tahdostaan ostaa, lisää veronkorotus askin hintaa, ei vähennä tuloja.</p><p>Toivotaan tarkkuutta medialle ja kriittisyyttä lukijoille.</p><p><em>-Ville Valkonen</em></p> Mediassa tehtiin eilen tämän viikon harhaanjohtamisen Suomen ennätysyrityksiä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat  uutisoi, että "hallitus antaa rikkaimmille lisää". Tämä on potaskaa. Mediassa viitataan Valtiovarainministeriön tulonjakovaikutusarvioon, joka koskee ensi vuoden valtion budjettia. Ilmeisesti toimituksissa ei ole huomattu, että VM:n tulonjakovaikutusarviossa ei ole otettu huomioon sotu-maksujen muutoksia (jotka toki olisi pitänyt olla myös VM laskelmassa).

Väite "rikkaille antamisesta" ei siis pidä paikkaansa, vaan menee silkan harhaanjohtamisen tai vakavan väärinymmärryksen piikkiin. Budjetissa estetään kyllä verotuksen kiristyminen kaikilta palkansaajilta, mutta kenelläkään työn verotus ei kevene ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna.

Tosiasiassa julkinen valta edelleen OTTAA suurituloisilta YLI PUOLET palkkatuloista ja vaikkapa 3000 € kuukaudessa tienaavalta KOLMANNEKSEN. Nämä rahat käytetään sitten hyvinvointiyhteiskunnan menoihin, kuten pitääkin, mutta kuka oikein ottaa ja keneltä? Verotus on ihmisten työn hedelmien ottamista pakolla, ja sitä valtio tekee edelleen Suomessa rajusti.

Otsikkoonkin laitettu väite heijastelee läpipolitisoitunutta, mielestäni todella kieroonkasvanutta käsitystä siitä, että kaikki rahat olisivat lähtökohtaisesti valtion, ja että valtio laupeasti "antaa" rahoja ihmisille, kun se verottaa vähemmän kuin 100 %. Minkälainen yhteiskuntakäsitys johtaa tuollaiseen ajatteluun? Ihmisen vapaan työn hedelmät kuuluvat hänelle itselleen, eivät valtiolle, ja niitä pitää ottaa yhteiseen käyttöön vain erittäin painavin perustein.

Jos nyt sitten hallitus pyrkii päätöksillään estämään sen, että kenenkään verotus ei tästä kansainvälisesti erittäin korkeasta tasosta enää kiristyisi, miten ihmeessä se voidaan uutisoida "rikkaille antamisena"? Kiky-maksumuutoksia kompensoivat veronkevennykset tulivat kaikille palkansaajille samalla prosenttisuuruudella, eivät erityisesti "rikkaille". Tuloverotus ei edes kohdistu varallisuuteen vaan tuloihin! Pääomatuloveron kevennys olisi ollut "rikkaille" suunnattu veronkevennys, mutta sellaista ei ole tehty eikä edes suunniteltu.

Samassa uutisessa muuten myös todetaan, että tupakkaveron korotus leikkaa pienituloisten tuloja, mikä on täyttä potaskaa. Koko veronhan voi välttää, jos ei osta tupakkaa. Jos taas omasta vapaasta tahdostaan ostaa, lisää veronkorotus askin hintaa, ei vähennä tuloja.

Toivotaan tarkkuutta medialle ja kriittisyyttä lukijoille.

-Ville Valkonen

]]>
40 http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243136-hallitus-antaa-rikkaille-oppikirjaesimerkki-harhaanjohtamisesta#comments Politiikka Talous Verotus Wed, 20 Sep 2017 07:16:30 +0000 Ville Valkonen http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243136-hallitus-antaa-rikkaille-oppikirjaesimerkki-harhaanjohtamisesta
Samperin tunarit. http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242777-samperin-tunarit <p>Sosiaali- ja terveyspalveluita yksityistetään täyttä häkää, vaikka jokainen asiantuntijalausunto viittaa siihen, että paljoa pahemmin ei maa enää itseään voisi polveen ampua. Rautatieyhtiöstä puhumattakaan.</p><p>Helsingin huumepoliisin päällikkö paljastuu kylän kovimmaksi gangsteriksi, jonka jälkiä Suomen vaikutusvaltaisimmat poliisijohtajat ovat tietämättään peitelleet jo vuosikausien ajan. Entistä poliisijohtoa epäillään virkarikoksista, johon maamme sisäministeri totesi, että ne eivät ole kunniaksi kenellekään.</p><p>Korkein hallinto-oikeus määrää eduskunnan vieraslistat julkisiksi, jonka seurauksena eduskunnan hallintojohtaja päättää- silputa jokaisen vieraslistan työpäivänsä päätteeksi. Tiedot ehtivät olla vuosikausia säilyttämisen arvoisia, mutta kuin taikaiskusta ne muuttuivat hyödyttömiksi henkilörekistereiksi.</p><p>Verohallinto ohjeistaa työntekijöitään sulkemaan kokonaan silmänsä alle 30 000 euron pimeiltä lahjoituksilta, koska ne voivat mahdollisesti olla virheellisiä. Poliisia asialla ei ainakaan tule missään nimessä vaivata, vaikka lain mukaan verottomana lahjana saa antaa korkeintaan 5 000 euroa kolmessa vuodessa.</p><p>Suomen entinen sosiaali- ja terveysministeri ja yksi sote-uudistuksen pääarkkitehdeista loikkaa terveyspalveluita tuottavan yhtiön palvelukseen, ja valtiovarainministerin lähin avustaja lähtee samalla ovenavauksella.</p><p>Tasavallan pääministeri puolestaan purkaa pahaa oloaan hänestä kirjoittaneelle toimittajalle, jota kiinnosti pääministerin mahdollinen jääviys omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.</p><p>Liikenne- ja viestintäministeri vesittää vuosia jatkuneiden ja miljoonia euroja maksaneiden, epäasiallisten johdannaiskauppojen tutkinnan valtion omistamassa yrityksessä.</p><p>Suomen eduskunnan alaisuudessa toimivan julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittavan viestintäyhtiön uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaava päätoimittaja vihjailee, että se voisi irtautua Julkisen sanan neuvostosta. Julkisen sanan neuvoston sijaan hän irtautuikin tehtävistään ja lähti Oxfordin yliopistoon opettamaan 90 000 euron tilipussi taskussaan.</p><p>Nivalassa toiminut kanadalainen kaivoskonserni pakkaa kimpsunsa ja kampsunsa, laittaa lapun ovelle ja sammuttaa valot perässään - ja jättää samalla jälkeensä saasteet ja useiden miljoonien eurojen laskun, jonka veronmaksajat joutuvat hoitamaan omasta pussistaan.</p><p>Suomalaiset laitetaan maksamaan myös Talvivaaran pilaamien vesistöjen kunnostuksen, koska vastuussa olevaa yhtiötä ei enää virallisesti ole olemassa. Talvivaaran tilalle on tullut valtion omistama Terrafame, jonka konsulttilistoilla miljonäärinäkin tutuksi tullut Pekka Perä ilmeisesti ainakin osittain on.</p><p>Finanssivalvonta teki viime vuonna yhteensä 2 tutkintapyyntöä poliisille, antoi 2 julkista varoitusta sekä 3 seuraamusmaksua ja 2 rikemaksua. Poliisissakin on ihmetelty useamman vuoden ajan sitä, miksi Fiva ei tarjoa heille enempää tutkittavaa. Tutkintapyynnöt voi vuosittain laskea yhden käden sormilla.&nbsp;</p><p>Suomen hallituksessa istuu viisi ministeriä, joilla ei ole lainkaan puoluetta. Tai siis he eivät ole saaneet puolueen perustamiseen tarvittavia kannatuskortteja vieläkään kasaan. Tuoreimman mittauksen mukaan ministerien humpparyhmän kannatus olisi noin 1,6 prosenttia.</p><p>Sitä minä vain, että mitä helvettiä tässä maassa oikein tapahtuu?</p><p>Samperin tunarit.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaali- ja terveyspalveluita yksityistetään täyttä häkää, vaikka jokainen asiantuntijalausunto viittaa siihen, että paljoa pahemmin ei maa enää itseään voisi polveen ampua. Rautatieyhtiöstä puhumattakaan.

Helsingin huumepoliisin päällikkö paljastuu kylän kovimmaksi gangsteriksi, jonka jälkiä Suomen vaikutusvaltaisimmat poliisijohtajat ovat tietämättään peitelleet jo vuosikausien ajan. Entistä poliisijohtoa epäillään virkarikoksista, johon maamme sisäministeri totesi, että ne eivät ole kunniaksi kenellekään.

Korkein hallinto-oikeus määrää eduskunnan vieraslistat julkisiksi, jonka seurauksena eduskunnan hallintojohtaja päättää- silputa jokaisen vieraslistan työpäivänsä päätteeksi. Tiedot ehtivät olla vuosikausia säilyttämisen arvoisia, mutta kuin taikaiskusta ne muuttuivat hyödyttömiksi henkilörekistereiksi.

Verohallinto ohjeistaa työntekijöitään sulkemaan kokonaan silmänsä alle 30 000 euron pimeiltä lahjoituksilta, koska ne voivat mahdollisesti olla virheellisiä. Poliisia asialla ei ainakaan tule missään nimessä vaivata, vaikka lain mukaan verottomana lahjana saa antaa korkeintaan 5 000 euroa kolmessa vuodessa.

Suomen entinen sosiaali- ja terveysministeri ja yksi sote-uudistuksen pääarkkitehdeista loikkaa terveyspalveluita tuottavan yhtiön palvelukseen, ja valtiovarainministerin lähin avustaja lähtee samalla ovenavauksella.

Tasavallan pääministeri puolestaan purkaa pahaa oloaan hänestä kirjoittaneelle toimittajalle, jota kiinnosti pääministerin mahdollinen jääviys omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.

Liikenne- ja viestintäministeri vesittää vuosia jatkuneiden ja miljoonia euroja maksaneiden, epäasiallisten johdannaiskauppojen tutkinnan valtion omistamassa yrityksessä.

Suomen eduskunnan alaisuudessa toimivan julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittavan viestintäyhtiön uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaava päätoimittaja vihjailee, että se voisi irtautua Julkisen sanan neuvostosta. Julkisen sanan neuvoston sijaan hän irtautuikin tehtävistään ja lähti Oxfordin yliopistoon opettamaan 90 000 euron tilipussi taskussaan.

Nivalassa toiminut kanadalainen kaivoskonserni pakkaa kimpsunsa ja kampsunsa, laittaa lapun ovelle ja sammuttaa valot perässään - ja jättää samalla jälkeensä saasteet ja useiden miljoonien eurojen laskun, jonka veronmaksajat joutuvat hoitamaan omasta pussistaan.

Suomalaiset laitetaan maksamaan myös Talvivaaran pilaamien vesistöjen kunnostuksen, koska vastuussa olevaa yhtiötä ei enää virallisesti ole olemassa. Talvivaaran tilalle on tullut valtion omistama Terrafame, jonka konsulttilistoilla miljonäärinäkin tutuksi tullut Pekka Perä ilmeisesti ainakin osittain on.

Finanssivalvonta teki viime vuonna yhteensä 2 tutkintapyyntöä poliisille, antoi 2 julkista varoitusta sekä 3 seuraamusmaksua ja 2 rikemaksua. Poliisissakin on ihmetelty useamman vuoden ajan sitä, miksi Fiva ei tarjoa heille enempää tutkittavaa. Tutkintapyynnöt voi vuosittain laskea yhden käden sormilla. 

Suomen hallituksessa istuu viisi ministeriä, joilla ei ole lainkaan puoluetta. Tai siis he eivät ole saaneet puolueen perustamiseen tarvittavia kannatuskortteja vieläkään kasaan. Tuoreimman mittauksen mukaan ministerien humpparyhmän kannatus olisi noin 1,6 prosenttia.

Sitä minä vain, että mitä helvettiä tässä maassa oikein tapahtuu?

Samperin tunarit.

 

]]>
12 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242777-samperin-tunarit#comments Finanssivalvonta Poliisi Politiikka Talous Verovirasto Wed, 13 Sep 2017 05:35:20 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242777-samperin-tunarit
Nälkämaa elää jo nousukautta - tervetuloa Kainuuseen! http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen <p>Viime talvena kirjoitin tekstin <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226769-kainuu-nousee"><em>Kainuu nousee! </em></a>ja käsittelin sitä, kuinka monilta osin kehitysnäkymät täällä ovat erinomaisia. Nyt voi jo selkä suorana sanoa, että me elämme täällä jo nousukautta. Ei mitään hiljaista kitkuttelua kohti parempaa, vaan aitoa tuntuvaa nousukautta. Maakunta joka on ollut vuosikymmeniä murheenkryyni talouden osalta - vaan ei monen muun - on nyt noussut sellaiseen sarjaan, että siellä emme ole ennen olleetkaan. Parantunut tilanne näkyy monilla keskeisillä mittareilla ja kyse ei ole hetken pyrähdyksestä, vaan 1-2 vuoden aikana käynnistyneestä noususta, jonka jatkuminen alkaa jo olla selvää nähtävissä olevien kehityskulkujen myötä.</p> <p><a href="https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/21657082/Kainuun+ty%C3%B6llisyyskatsaus+hein%C3%A4kuu+2017.pdf/b4fdf9a2-5325-498e-bcf9-8eed163bb9c9">Kainuun työttömyys </a>on laskenut jo kaksi vuotta ja on saavuttanut alimman tason tällä vuosikymmenellä. Nyt työttömyysaste on 13,4 % valtakunnallisen tason ollessa 12,5 %. Ero on historiallisen pieni ja kehityskulku sellainen, että vuosikymmeniä maamme kyseenalaisena ykkösenä keikkunut Kainuu tulee alittamaan valtakunnan keskiarvon hyvin pian. Kajaanin seutukunnan työttömyysaste on puolestaan 13 %, mikä on alle kaksi prosenttiyksikkö Helsingin työttömyyastetta korkeampi luku. Näin kapea ero ei ole ollut käsittääkseni koskaan modernin mittaushistorian aikana ja pääkaupunkimme ohi olemme kirkkaasti kiilaamassa jos ei lähikuukausina, niin ensi vuoden aikana viimeistään. Kainuulainen pessimismiin taipuvainen irvileuka voisi heittää, että työttömät ovat kuolleet, eläköityneet ja muuttaneet pois, mutta näille on pettymykseksi todettava, että valitettavasti kahdessa vuodessa työllisyysastekin on noussut kahdeksalla prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa sitä että työtä tekevien määrä on kasvanut nelinumeroisella määrällä. Toki 64,4 % työllisyysasteesta on vielä matkaa ennen kuin voi henkseleitä paukutella, mutta suunta on selvä. Itse asiassa olemme tilanteessa, jossa Kainuussa on enenvässä määrin haastavaa&nbsp;<em>löytää työvoimaa.&nbsp;</em>Me tarvitsemme tekijöitä. &nbsp;</p> <p>Kuluvan vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaisia asioita, jotka luovat optimismia jatkonkin suhteen.&nbsp;</p> <p>Kainuun uutta keskussairaalaa rakennetaan mikä on tietysti merkittävä työvoimaa, mutta myös kriittisen tärkeä maakuntamme tulevaisuuden kannalta. Kajaanissa olemme ottaneet käyttöön uuden modernin koulun ja seuraava suuri korjaushanke on käynnistymässä - toisin kuin suurimmassa osassa Suomea, me voimme sanoa että täällä opiskellaan terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Toki joitakin ongelmapaikkoja on, mutta rajallisten resurssien maailmassa näin lienee väistämättä, mutta kokonaisuuteen voi olla erittäin tyytyväinen.</p> <p>Elokuussa Transtechin saatua jälleen uuden tilauksen elokuussa, on täystyöllisyys tehtaalla varmistettu vuoden 2019 loppuun ja itse asiassa työntekijöitä ollaan palkkaamassa kymmeniä lisää. Tampereen ja Helsingin raitiovaunutilaukset kantavat aina 2021 saakka. Harvinaista herkkua konepajapuolella ja hyvässä lykyssä Norjan suunnalta kuullaan tulevana talvena seuraavat hyvät uutiset.&nbsp;</p> <p>Kaivospuolelta Talvivaarasta tuli Terrafame ja tilanne on vakiintumassa tuomionpäivänlankisten toiveista huolimatta kutakuinkin suunniteltujen askelten tahdissa. Nyt kaivoksella työskentelee omia ja alihankkijoiden työntekijöitä yli 1000, mikä on yli kaksinkertainen määrä pahimpaan kuoppaan nähden. Keskipitkällä aikavälillä työntekijöiden määrä on myös kasvussa, vaikka tämän vuoden aikana toimintaa on virtaviivaistettu. Jos aiemmat suunnitelmat pitävät paikkansa, Terrafame tulee suoraan ja alihankkijoidensa kautta työllistämään vielä satoja lisää - kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.</p> <p>Kahdesta merkittävästä kaivosprojektista toinen eli Sotkamo Silverin hopeakaivoshanke etenee ja on varmistamassa rahoituksen. Kaivoksen on määrä olla tuotannossa ensi vuoden lopussa, joten luvassa on töitä kolminumeroiselle määrälle rakentajia, minkä jälkeen itse kaivos työllistää suoraan hiukan yli sata ihmistä ja parisensataa muuta. Siihen talouden kerrannaisvaikutukset päälle. Sotkamo Silverin hanketta selvästi suurempi Otanmäen kaivoksen uudelleenavaus etenee sekin hiljalleen yhtiön hankittua viime talvella kaivosalueen ja sen infran omistukseensa. Työ jatkuu hiljakseen, mutta olemassaolevan kaivoksen käynnistäminen on paljon, paljon helpompaa kuin uuden rakentaminen. Kunhan Otanmäellä työt taas käynnistyvät, niin suoria työpaikkoja kaivokselle on syntymässä reilut kolme sataa.</p> <p>Paltamoon rakennetava KaiCell Fibersin uuden sukupolven sellu-/biotuotelaitos etenee. Tuoreimmat esisopimukset ovat kesältä ja rahoituspäätös pitäisi saada ensi vuonna. Kaksi vuotta kestävä rakentaminen toisi alueelle yli 2000 työntekijää, minkä jälkeen tehtaalle syntyisi reilu 200 työpaikkaa ja jopa tuhatkunta työpaikkaa epäsuorina ja suorina vaikutuksina. &nbsp;</p> <p>Matkailu ja peliteollisuus ovat niin&acute;ikään kasvualoja, joilla näkymät ovat positiiviset. Edelleenkin näistä voi todeta, että potentiaalia on paljon ja suunta on hyvä. Ensimmäinen miljoonainvestointi kajaanilaiseen pelialan yritykseen on saatu ja kokonaan leipänsä tai ainakin merkityksellisiä sivutuloja ansaitsee kolminumeroinen määrä kaupunkimme asukkaita. Ei hullumpaa nollasta ponnistettuna tilanteessa, jossa aluksi alalle vielä naureskeltiin. Nyt pelialan, tai sitä sivuavan simulaattoripuolen yritykset tahkoavat vientieuroja ja kasvavat kovaa vauhtia. Yhdessä muiden kanssa ne siivittivät viime vuonna Kainuun viennin kasvun maakuntien korkeimmaksi (Uudenmaan vielä ollessa tukevasti pakkasella). Kainuun ja muun Suomen BKT-ero on kaventunut vauhdilla, eikä se johdu vain muiden vaikeuksista, vaan aidosti ja merkittävästä kasvusta täällä.&nbsp;</p> <p>Positiivinen vire näkyy myös ihmisten toiminnassa. Asuntokauppa käy Kajaanissa (eikä yksin Kajaanissa) vilkkaammin kuin vuosiin ja uusien autojen myynti on ampaissut jyrkkään kasvuun. Nuoret ovat palanneet kunnolla asuntomarkkinoille ostajina ja miksipä eivät olisi sillä, täällä heillä on siihen todella varaa ja näkymät ovat hyvät. &nbsp;</p> <p>Mailla vierahilla asuville on todettava, että nyt on hyvä aika harkita muuttoa tänne, missä arki sujuu ja normaali-ihmisten tuloilla voi lapsiperhekin saavuttaa elintason, josta vaikkapa Uudellamaalla voi vain haaveilla. Kainuu on hyvä paikka olla ja elää.</p> <p>Tervetuloa mahdollisuuksien maakuntaan! Tänne tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat hyödyntää sitä, mitä meillä on ja nähdä mahdollisuuksina asiat, joita meillä ei ole! Työtä riittää!</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p> <p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä:&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank" title="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta">https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta</a></p> <p>Poliitikko-profiilini löytyy täältä:&nbsp;https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime talvena kirjoitin tekstin Kainuu nousee! ja käsittelin sitä, kuinka monilta osin kehitysnäkymät täällä ovat erinomaisia. Nyt voi jo selkä suorana sanoa, että me elämme täällä jo nousukautta. Ei mitään hiljaista kitkuttelua kohti parempaa, vaan aitoa tuntuvaa nousukautta. Maakunta joka on ollut vuosikymmeniä murheenkryyni talouden osalta - vaan ei monen muun - on nyt noussut sellaiseen sarjaan, että siellä emme ole ennen olleetkaan. Parantunut tilanne näkyy monilla keskeisillä mittareilla ja kyse ei ole hetken pyrähdyksestä, vaan 1-2 vuoden aikana käynnistyneestä noususta, jonka jatkuminen alkaa jo olla selvää nähtävissä olevien kehityskulkujen myötä.

Kainuun työttömyys on laskenut jo kaksi vuotta ja on saavuttanut alimman tason tällä vuosikymmenellä. Nyt työttömyysaste on 13,4 % valtakunnallisen tason ollessa 12,5 %. Ero on historiallisen pieni ja kehityskulku sellainen, että vuosikymmeniä maamme kyseenalaisena ykkösenä keikkunut Kainuu tulee alittamaan valtakunnan keskiarvon hyvin pian. Kajaanin seutukunnan työttömyysaste on puolestaan 13 %, mikä on alle kaksi prosenttiyksikkö Helsingin työttömyyastetta korkeampi luku. Näin kapea ero ei ole ollut käsittääkseni koskaan modernin mittaushistorian aikana ja pääkaupunkimme ohi olemme kirkkaasti kiilaamassa jos ei lähikuukausina, niin ensi vuoden aikana viimeistään. Kainuulainen pessimismiin taipuvainen irvileuka voisi heittää, että työttömät ovat kuolleet, eläköityneet ja muuttaneet pois, mutta näille on pettymykseksi todettava, että valitettavasti kahdessa vuodessa työllisyysastekin on noussut kahdeksalla prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa sitä että työtä tekevien määrä on kasvanut nelinumeroisella määrällä. Toki 64,4 % työllisyysasteesta on vielä matkaa ennen kuin voi henkseleitä paukutella, mutta suunta on selvä. Itse asiassa olemme tilanteessa, jossa Kainuussa on enenvässä määrin haastavaa löytää työvoimaa. Me tarvitsemme tekijöitä.  

Kuluvan vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaisia asioita, jotka luovat optimismia jatkonkin suhteen. 

Kainuun uutta keskussairaalaa rakennetaan mikä on tietysti merkittävä työvoimaa, mutta myös kriittisen tärkeä maakuntamme tulevaisuuden kannalta. Kajaanissa olemme ottaneet käyttöön uuden modernin koulun ja seuraava suuri korjaushanke on käynnistymässä - toisin kuin suurimmassa osassa Suomea, me voimme sanoa että täällä opiskellaan terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Toki joitakin ongelmapaikkoja on, mutta rajallisten resurssien maailmassa näin lienee väistämättä, mutta kokonaisuuteen voi olla erittäin tyytyväinen.

Elokuussa Transtechin saatua jälleen uuden tilauksen elokuussa, on täystyöllisyys tehtaalla varmistettu vuoden 2019 loppuun ja itse asiassa työntekijöitä ollaan palkkaamassa kymmeniä lisää. Tampereen ja Helsingin raitiovaunutilaukset kantavat aina 2021 saakka. Harvinaista herkkua konepajapuolella ja hyvässä lykyssä Norjan suunnalta kuullaan tulevana talvena seuraavat hyvät uutiset. 

Kaivospuolelta Talvivaarasta tuli Terrafame ja tilanne on vakiintumassa tuomionpäivänlankisten toiveista huolimatta kutakuinkin suunniteltujen askelten tahdissa. Nyt kaivoksella työskentelee omia ja alihankkijoiden työntekijöitä yli 1000, mikä on yli kaksinkertainen määrä pahimpaan kuoppaan nähden. Keskipitkällä aikavälillä työntekijöiden määrä on myös kasvussa, vaikka tämän vuoden aikana toimintaa on virtaviivaistettu. Jos aiemmat suunnitelmat pitävät paikkansa, Terrafame tulee suoraan ja alihankkijoidensa kautta työllistämään vielä satoja lisää - kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.

Kahdesta merkittävästä kaivosprojektista toinen eli Sotkamo Silverin hopeakaivoshanke etenee ja on varmistamassa rahoituksen. Kaivoksen on määrä olla tuotannossa ensi vuoden lopussa, joten luvassa on töitä kolminumeroiselle määrälle rakentajia, minkä jälkeen itse kaivos työllistää suoraan hiukan yli sata ihmistä ja parisensataa muuta. Siihen talouden kerrannaisvaikutukset päälle. Sotkamo Silverin hanketta selvästi suurempi Otanmäen kaivoksen uudelleenavaus etenee sekin hiljalleen yhtiön hankittua viime talvella kaivosalueen ja sen infran omistukseensa. Työ jatkuu hiljakseen, mutta olemassaolevan kaivoksen käynnistäminen on paljon, paljon helpompaa kuin uuden rakentaminen. Kunhan Otanmäellä työt taas käynnistyvät, niin suoria työpaikkoja kaivokselle on syntymässä reilut kolme sataa.

Paltamoon rakennetava KaiCell Fibersin uuden sukupolven sellu-/biotuotelaitos etenee. Tuoreimmat esisopimukset ovat kesältä ja rahoituspäätös pitäisi saada ensi vuonna. Kaksi vuotta kestävä rakentaminen toisi alueelle yli 2000 työntekijää, minkä jälkeen tehtaalle syntyisi reilu 200 työpaikkaa ja jopa tuhatkunta työpaikkaa epäsuorina ja suorina vaikutuksina.  

Matkailu ja peliteollisuus ovat niin´ikään kasvualoja, joilla näkymät ovat positiiviset. Edelleenkin näistä voi todeta, että potentiaalia on paljon ja suunta on hyvä. Ensimmäinen miljoonainvestointi kajaanilaiseen pelialan yritykseen on saatu ja kokonaan leipänsä tai ainakin merkityksellisiä sivutuloja ansaitsee kolminumeroinen määrä kaupunkimme asukkaita. Ei hullumpaa nollasta ponnistettuna tilanteessa, jossa aluksi alalle vielä naureskeltiin. Nyt pelialan, tai sitä sivuavan simulaattoripuolen yritykset tahkoavat vientieuroja ja kasvavat kovaa vauhtia. Yhdessä muiden kanssa ne siivittivät viime vuonna Kainuun viennin kasvun maakuntien korkeimmaksi (Uudenmaan vielä ollessa tukevasti pakkasella). Kainuun ja muun Suomen BKT-ero on kaventunut vauhdilla, eikä se johdu vain muiden vaikeuksista, vaan aidosti ja merkittävästä kasvusta täällä. 

Positiivinen vire näkyy myös ihmisten toiminnassa. Asuntokauppa käy Kajaanissa (eikä yksin Kajaanissa) vilkkaammin kuin vuosiin ja uusien autojen myynti on ampaissut jyrkkään kasvuun. Nuoret ovat palanneet kunnolla asuntomarkkinoille ostajina ja miksipä eivät olisi sillä, täällä heillä on siihen todella varaa ja näkymät ovat hyvät.  

Mailla vierahilla asuville on todettava, että nyt on hyvä aika harkita muuttoa tänne, missä arki sujuu ja normaali-ihmisten tuloilla voi lapsiperhekin saavuttaa elintason, josta vaikkapa Uudellamaalla voi vain haaveilla. Kainuu on hyvä paikka olla ja elää.

Tervetuloa mahdollisuuksien maakuntaan! Tänne tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat hyödyntää sitä, mitä meillä on ja nähdä mahdollisuuksina asiat, joita meillä ei ole! Työtä riittää!

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä: https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta

Poliitikko-profiilini löytyy täältä: https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/

]]>
3 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen#comments Kainuu Kajaani Talous Työttömyys Työvoimapula Sun, 10 Sep 2017 03:55:00 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen