Talous http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132397/all Wed, 20 Sep 2017 10:16:30 +0300 fi "Hallitus antaa rikkaille" - Oppikirjaesimerkki harhaanjohtamisesta? http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243136-hallitus-antaa-rikkaille-oppikirjaesimerkki-harhaanjohtamisesta <p>Mediassa tehtiin eilen tämän viikon harhaanjohtamisen Suomen ennätysyrityksiä. Esimerkiksi<a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005374014.html?share=29624c4655459dfa45f53f3521b27b7e"> Helsingin Sanomat</a>&nbsp; uutisoi, että &quot;hallitus antaa rikkaimmille lisää&quot;. Tämä on potaskaa. Mediassa viitataan <a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/nain-budjettiesitys-vaikuttaa-tulonjakoon">Valtiovarainministeriön tulonjakovaikutusarvioon</a>, joka koskee ensi vuoden valtion budjettia. Ilmeisesti toimituksissa ei ole huomattu, että VM:n tulonjakovaikutusarviossa ei ole otettu huomioon sotu-maksujen muutoksia (jotka toki olisi pitänyt olla myös VM laskelmassa).</p><p>Väite &quot;rikkaille antamisesta&quot; ei siis pidä paikkaansa, vaan menee silkan harhaanjohtamisen tai vakavan väärinymmärryksen piikkiin. Budjetissa estetään kyllä verotuksen kiristyminen kaikilta palkansaajilta, mutta kenelläkään työn verotus ei kevene ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna.</p><p>Tosiasiassa <a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-veroprosentit/">julkinen valta edelleen OTTAA</a> suurituloisilta YLI PUOLET palkkatuloista ja vaikkapa 3000 &euro; kuukaudessa tienaavalta KOLMANNEKSEN. Nämä rahat käytetään sitten hyvinvointiyhteiskunnan menoihin, kuten pitääkin, mutta kuka oikein ottaa ja keneltä? Verotus on ihmisten työn hedelmien ottamista pakolla, ja sitä valtio tekee edelleen Suomessa rajusti.</p><p>Otsikkoonkin laitettu <a href="http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241178-vasemmistolla-menee-ihmisten-ja-valtion-rahat-sujuvasti-sekaisin">väite heijastelee läpipolitisoitunutta, mielestäni todella kieroonkasvanutta käsitystä</a> siitä, että kaikki rahat olisivat lähtökohtaisesti valtion, ja että valtio laupeasti &quot;antaa&quot; rahoja ihmisille, kun se verottaa vähemmän kuin 100 %. Minkälainen yhteiskuntakäsitys johtaa tuollaiseen ajatteluun? Ihmisen vapaan työn hedelmät kuuluvat hänelle itselleen, eivät valtiolle, ja niitä pitää ottaa yhteiseen käyttöön vain erittäin painavin perustein.</p><p>Jos nyt sitten hallitus pyrkii päätöksillään estämään sen, että kenenkään verotus ei tästä <a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-tuloveroprosentit-eraissa-OECD-maissa/">kansainvälisesti erittäin korkeasta tasosta</a> enää kiristyisi, miten ihmeessä se voidaan uutisoida &quot;rikkaille antamisena&quot;? Kiky-maksumuutoksia kompensoivat veronkevennykset tulivat kaikille palkansaajille samalla prosenttisuuruudella, eivät erityisesti &quot;rikkaille&quot;. Tuloverotus ei edes kohdistu varallisuuteen vaan tuloihin! Pääomatuloveron kevennys olisi ollut &quot;rikkaille&quot; suunnattu veronkevennys, mutta sellaista ei ole tehty eikä edes suunniteltu.</p><p>Samassa uutisessa muuten myös todetaan, että tupakkaveron korotus leikkaa pienituloisten tuloja, mikä on täyttä potaskaa. Koko veronhan voi välttää, jos ei osta tupakkaa. Jos taas omasta vapaasta tahdostaan ostaa, lisää veronkorotus askin hintaa, ei vähennä tuloja.</p><p>Toivotaan tarkkuutta medialle ja kriittisyyttä lukijoille.</p><p><em>-Ville Valkonen</em></p> Mediassa tehtiin eilen tämän viikon harhaanjohtamisen Suomen ennätysyrityksiä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat  uutisoi, että "hallitus antaa rikkaimmille lisää". Tämä on potaskaa. Mediassa viitataan Valtiovarainministeriön tulonjakovaikutusarvioon, joka koskee ensi vuoden valtion budjettia. Ilmeisesti toimituksissa ei ole huomattu, että VM:n tulonjakovaikutusarviossa ei ole otettu huomioon sotu-maksujen muutoksia (jotka toki olisi pitänyt olla myös VM laskelmassa).

Väite "rikkaille antamisesta" ei siis pidä paikkaansa, vaan menee silkan harhaanjohtamisen tai vakavan väärinymmärryksen piikkiin. Budjetissa estetään kyllä verotuksen kiristyminen kaikilta palkansaajilta, mutta kenelläkään työn verotus ei kevene ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna.

Tosiasiassa julkinen valta edelleen OTTAA suurituloisilta YLI PUOLET palkkatuloista ja vaikkapa 3000 € kuukaudessa tienaavalta KOLMANNEKSEN. Nämä rahat käytetään sitten hyvinvointiyhteiskunnan menoihin, kuten pitääkin, mutta kuka oikein ottaa ja keneltä? Verotus on ihmisten työn hedelmien ottamista pakolla, ja sitä valtio tekee edelleen Suomessa rajusti.

Otsikkoonkin laitettu väite heijastelee läpipolitisoitunutta, mielestäni todella kieroonkasvanutta käsitystä siitä, että kaikki rahat olisivat lähtökohtaisesti valtion, ja että valtio laupeasti "antaa" rahoja ihmisille, kun se verottaa vähemmän kuin 100 %. Minkälainen yhteiskuntakäsitys johtaa tuollaiseen ajatteluun? Ihmisen vapaan työn hedelmät kuuluvat hänelle itselleen, eivät valtiolle, ja niitä pitää ottaa yhteiseen käyttöön vain erittäin painavin perustein.

Jos nyt sitten hallitus pyrkii päätöksillään estämään sen, että kenenkään verotus ei tästä kansainvälisesti erittäin korkeasta tasosta enää kiristyisi, miten ihmeessä se voidaan uutisoida "rikkaille antamisena"? Kiky-maksumuutoksia kompensoivat veronkevennykset tulivat kaikille palkansaajille samalla prosenttisuuruudella, eivät erityisesti "rikkaille". Tuloverotus ei edes kohdistu varallisuuteen vaan tuloihin! Pääomatuloveron kevennys olisi ollut "rikkaille" suunnattu veronkevennys, mutta sellaista ei ole tehty eikä edes suunniteltu.

Samassa uutisessa muuten myös todetaan, että tupakkaveron korotus leikkaa pienituloisten tuloja, mikä on täyttä potaskaa. Koko veronhan voi välttää, jos ei osta tupakkaa. Jos taas omasta vapaasta tahdostaan ostaa, lisää veronkorotus askin hintaa, ei vähennä tuloja.

Toivotaan tarkkuutta medialle ja kriittisyyttä lukijoille.

-Ville Valkonen

]]>
31 http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243136-hallitus-antaa-rikkaille-oppikirjaesimerkki-harhaanjohtamisesta#comments Politiikka Talous Verotus Wed, 20 Sep 2017 07:16:30 +0000 Ville Valkonen http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243136-hallitus-antaa-rikkaille-oppikirjaesimerkki-harhaanjohtamisesta
Samperin tunarit. http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242777-samperin-tunarit <p>Sosiaali- ja terveyspalveluita yksityistetään täyttä häkää, vaikka jokainen asiantuntijalausunto viittaa siihen, että paljoa pahemmin ei maa enää itseään voisi polveen ampua. Rautatieyhtiöstä puhumattakaan.</p><p>Helsingin huumepoliisin päällikkö paljastuu kylän kovimmaksi gangsteriksi, jonka jälkiä Suomen vaikutusvaltaisimmat poliisijohtajat ovat tietämättään peitelleet jo vuosikausien ajan. Entistä poliisijohtoa epäillään virkarikoksista, johon maamme sisäministeri totesi, että ne eivät ole kunniaksi kenellekään.</p><p>Korkein hallinto-oikeus määrää eduskunnan vieraslistat julkisiksi, jonka seurauksena eduskunnan hallintojohtaja päättää- silputa jokaisen vieraslistan työpäivänsä päätteeksi. Tiedot ehtivät olla vuosikausia säilyttämisen arvoisia, mutta kuin taikaiskusta ne muuttuivat hyödyttömiksi henkilörekistereiksi.</p><p>Verohallinto ohjeistaa työntekijöitään sulkemaan kokonaan silmänsä alle 30 000 euron pimeiltä lahjoituksilta, koska ne voivat mahdollisesti olla virheellisiä. Poliisia asialla ei ainakaan tule missään nimessä vaivata, vaikka lain mukaan verottomana lahjana saa antaa korkeintaan 5 000 euroa kolmessa vuodessa.</p><p>Suomen entinen sosiaali- ja terveysministeri ja yksi sote-uudistuksen pääarkkitehdeista loikkaa terveyspalveluita tuottavan yhtiön palvelukseen, ja valtiovarainministerin lähin avustaja lähtee samalla ovenavauksella.</p><p>Tasavallan pääministeri puolestaan purkaa pahaa oloaan hänestä kirjoittaneelle toimittajalle, jota kiinnosti pääministerin mahdollinen jääviys omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.</p><p>Liikenne- ja viestintäministeri vesittää vuosia jatkuneiden ja miljoonia euroja maksaneiden, epäasiallisten johdannaiskauppojen tutkinnan valtion omistamassa yrityksessä.</p><p>Suomen eduskunnan alaisuudessa toimivan julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittavan viestintäyhtiön uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaava päätoimittaja vihjailee, että se voisi irtautua Julkisen sanan neuvostosta. Julkisen sanan neuvoston sijaan hän irtautuikin tehtävistään ja lähti Oxfordin yliopistoon opettamaan 90 000 euron tilipussi taskussaan.</p><p>Nivalassa toiminut kanadalainen kaivoskonserni pakkaa kimpsunsa ja kampsunsa, laittaa lapun ovelle ja sammuttaa valot perässään - ja jättää samalla jälkeensä saasteet ja useiden miljoonien eurojen laskun, jonka veronmaksajat joutuvat hoitamaan omasta pussistaan.</p><p>Suomalaiset laitetaan maksamaan myös Talvivaaran pilaamien vesistöjen kunnostuksen, koska vastuussa olevaa yhtiötä ei enää virallisesti ole olemassa. Talvivaaran tilalle on tullut valtion omistama Terrafame, jonka konsulttilistoilla miljonäärinäkin tutuksi tullut Pekka Perä ilmeisesti ainakin osittain on.</p><p>Finanssivalvonta teki viime vuonna yhteensä 2 tutkintapyyntöä poliisille, antoi 2 julkista varoitusta sekä 3 seuraamusmaksua ja 2 rikemaksua. Poliisissakin on ihmetelty useamman vuoden ajan sitä, miksi Fiva ei tarjoa heille enempää tutkittavaa. Tutkintapyynnöt voi vuosittain laskea yhden käden sormilla.&nbsp;</p><p>Suomen hallituksessa istuu viisi ministeriä, joilla ei ole lainkaan puoluetta. Tai siis he eivät ole saaneet puolueen perustamiseen tarvittavia kannatuskortteja vieläkään kasaan. Tuoreimman mittauksen mukaan ministerien humpparyhmän kannatus olisi noin 1,6 prosenttia.</p><p>Sitä minä vain, että mitä helvettiä tässä maassa oikein tapahtuu?</p><p>Samperin tunarit.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaali- ja terveyspalveluita yksityistetään täyttä häkää, vaikka jokainen asiantuntijalausunto viittaa siihen, että paljoa pahemmin ei maa enää itseään voisi polveen ampua. Rautatieyhtiöstä puhumattakaan.

Helsingin huumepoliisin päällikkö paljastuu kylän kovimmaksi gangsteriksi, jonka jälkiä Suomen vaikutusvaltaisimmat poliisijohtajat ovat tietämättään peitelleet jo vuosikausien ajan. Entistä poliisijohtoa epäillään virkarikoksista, johon maamme sisäministeri totesi, että ne eivät ole kunniaksi kenellekään.

Korkein hallinto-oikeus määrää eduskunnan vieraslistat julkisiksi, jonka seurauksena eduskunnan hallintojohtaja päättää- silputa jokaisen vieraslistan työpäivänsä päätteeksi. Tiedot ehtivät olla vuosikausia säilyttämisen arvoisia, mutta kuin taikaiskusta ne muuttuivat hyödyttömiksi henkilörekistereiksi.

Verohallinto ohjeistaa työntekijöitään sulkemaan kokonaan silmänsä alle 30 000 euron pimeiltä lahjoituksilta, koska ne voivat mahdollisesti olla virheellisiä. Poliisia asialla ei ainakaan tule missään nimessä vaivata, vaikka lain mukaan verottomana lahjana saa antaa korkeintaan 5 000 euroa kolmessa vuodessa.

Suomen entinen sosiaali- ja terveysministeri ja yksi sote-uudistuksen pääarkkitehdeista loikkaa terveyspalveluita tuottavan yhtiön palvelukseen, ja valtiovarainministerin lähin avustaja lähtee samalla ovenavauksella.

Tasavallan pääministeri puolestaan purkaa pahaa oloaan hänestä kirjoittaneelle toimittajalle, jota kiinnosti pääministerin mahdollinen jääviys omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.

Liikenne- ja viestintäministeri vesittää vuosia jatkuneiden ja miljoonia euroja maksaneiden, epäasiallisten johdannaiskauppojen tutkinnan valtion omistamassa yrityksessä.

Suomen eduskunnan alaisuudessa toimivan julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittavan viestintäyhtiön uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaava päätoimittaja vihjailee, että se voisi irtautua Julkisen sanan neuvostosta. Julkisen sanan neuvoston sijaan hän irtautuikin tehtävistään ja lähti Oxfordin yliopistoon opettamaan 90 000 euron tilipussi taskussaan.

Nivalassa toiminut kanadalainen kaivoskonserni pakkaa kimpsunsa ja kampsunsa, laittaa lapun ovelle ja sammuttaa valot perässään - ja jättää samalla jälkeensä saasteet ja useiden miljoonien eurojen laskun, jonka veronmaksajat joutuvat hoitamaan omasta pussistaan.

Suomalaiset laitetaan maksamaan myös Talvivaaran pilaamien vesistöjen kunnostuksen, koska vastuussa olevaa yhtiötä ei enää virallisesti ole olemassa. Talvivaaran tilalle on tullut valtion omistama Terrafame, jonka konsulttilistoilla miljonäärinäkin tutuksi tullut Pekka Perä ilmeisesti ainakin osittain on.

Finanssivalvonta teki viime vuonna yhteensä 2 tutkintapyyntöä poliisille, antoi 2 julkista varoitusta sekä 3 seuraamusmaksua ja 2 rikemaksua. Poliisissakin on ihmetelty useamman vuoden ajan sitä, miksi Fiva ei tarjoa heille enempää tutkittavaa. Tutkintapyynnöt voi vuosittain laskea yhden käden sormilla. 

Suomen hallituksessa istuu viisi ministeriä, joilla ei ole lainkaan puoluetta. Tai siis he eivät ole saaneet puolueen perustamiseen tarvittavia kannatuskortteja vieläkään kasaan. Tuoreimman mittauksen mukaan ministerien humpparyhmän kannatus olisi noin 1,6 prosenttia.

Sitä minä vain, että mitä helvettiä tässä maassa oikein tapahtuu?

Samperin tunarit.

 

]]>
12 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242777-samperin-tunarit#comments Finanssivalvonta Poliisi Politiikka Talous Wed, 13 Sep 2017 05:35:20 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242777-samperin-tunarit
Nälkämaa elää jo nousukautta - tervetuloa Kainuuseen! http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen <p>Viime talvena kirjoitin tekstin <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226769-kainuu-nousee"><em>Kainuu nousee! </em></a>ja käsittelin sitä, kuinka monilta osin kehitysnäkymät täällä ovat erinomaisia. Nyt voi jo selkä suorana sanoa, että me elämme täällä jo nousukautta. Ei mitään hiljaista kitkuttelua kohti parempaa, vaan aitoa tuntuvaa nousukautta. Maakunta joka on ollut vuosikymmeniä murheenkryyni talouden osalta - vaan ei monen muun - on nyt noussut sellaiseen sarjaan, että siellä emme ole ennen olleetkaan. Parantunut tilanne näkyy monilla keskeisillä mittareilla ja kyse ei ole hetken pyrähdyksestä, vaan 1-2 vuoden aikana käynnistyneestä noususta, jonka jatkuminen alkaa jo olla selvää nähtävissä olevien kehityskulkujen myötä.</p> <p><a href="https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/21657082/Kainuun+ty%C3%B6llisyyskatsaus+hein%C3%A4kuu+2017.pdf/b4fdf9a2-5325-498e-bcf9-8eed163bb9c9">Kainuun työttömyys </a>on laskenut jo kaksi vuotta ja on saavuttanut alimman tason tällä vuosikymmenellä. Nyt työttömyysaste on 13,4 % valtakunnallisen tason ollessa 12,5 %. Ero on historiallisen pieni ja kehityskulku sellainen, että vuosikymmeniä maamme kyseenalaisena ykkösenä keikkunut Kainuu tulee alittamaan valtakunnan keskiarvon hyvin pian. Kajaanin seutukunnan työttömyysaste on puolestaan 13 %, mikä on alle kaksi prosenttiyksikkö Helsingin työttömyyastetta korkeampi luku. Näin kapea ero ei ole ollut käsittääkseni koskaan modernin mittaushistorian aikana ja pääkaupunkimme ohi olemme kirkkaasti kiilaamassa jos ei lähikuukausina, niin ensi vuoden aikana viimeistään. Kainuulainen pessimismiin taipuvainen irvileuka voisi heittää, että työttömät ovat kuolleet, eläköityneet ja muuttaneet pois, mutta näille on pettymykseksi todettava, että valitettavasti kahdessa vuodessa työllisyysastekin on noussut kahdeksalla prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa sitä että työtä tekevien määrä on kasvanut nelinumeroisella määrällä. Toki 64,4 % työllisyysasteesta on vielä matkaa ennen kuin voi henkseleitä paukutella, mutta suunta on selvä. Itse asiassa olemme tilanteessa, jossa Kainuussa on enenvässä määrin haastavaa&nbsp;<em>löytää työvoimaa.&nbsp;</em>Me tarvitsemme tekijöitä. &nbsp;</p> <p>Kuluvan vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaisia asioita, jotka luovat optimismia jatkonkin suhteen.&nbsp;</p> <p>Kainuun uutta keskussairaalaa rakennetaan mikä on tietysti merkittävä työvoimaa, mutta myös kriittisen tärkeä maakuntamme tulevaisuuden kannalta. Kajaanissa olemme ottaneet käyttöön uuden modernin koulun ja seuraava suuri korjaushanke on käynnistymässä - toisin kuin suurimmassa osassa Suomea, me voimme sanoa että täällä opiskellaan terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Toki joitakin ongelmapaikkoja on, mutta rajallisten resurssien maailmassa näin lienee väistämättä, mutta kokonaisuuteen voi olla erittäin tyytyväinen.</p> <p>Elokuussa Transtechin saatua jälleen uuden tilauksen elokuussa, on täystyöllisyys tehtaalla varmistettu vuoden 2019 loppuun ja itse asiassa työntekijöitä ollaan palkkaamassa kymmeniä lisää. Tampereen ja Helsingin raitiovaunutilaukset kantavat aina 2021 saakka. Harvinaista herkkua konepajapuolella ja hyvässä lykyssä Norjan suunnalta kuullaan tulevana talvena seuraavat hyvät uutiset.&nbsp;</p> <p>Kaivospuolelta Talvivaarasta tuli Terrafame ja tilanne on vakiintumassa tuomionpäivänlankisten toiveista huolimatta kutakuinkin suunniteltujen askelten tahdissa. Nyt kaivoksella työskentelee omia ja alihankkijoiden työntekijöitä yli 1000, mikä on yli kaksinkertainen määrä pahimpaan kuoppaan nähden. Keskipitkällä aikavälillä työntekijöiden määrä on myös kasvussa, vaikka tämän vuoden aikana toimintaa on virtaviivaistettu. Jos aiemmat suunnitelmat pitävät paikkansa, Terrafame tulee suoraan ja alihankkijoidensa kautta työllistämään vielä satoja lisää - kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.</p> <p>Kahdesta merkittävästä kaivosprojektista toinen eli Sotkamo Silverin hopeakaivoshanke etenee ja on varmistamassa rahoituksen. Kaivoksen on määrä olla tuotannossa ensi vuoden lopussa, joten luvassa on töitä kolminumeroiselle määrälle rakentajia, minkä jälkeen itse kaivos työllistää suoraan hiukan yli sata ihmistä ja parisensataa muuta. Siihen talouden kerrannaisvaikutukset päälle. Sotkamo Silverin hanketta selvästi suurempi Otanmäen kaivoksen uudelleenavaus etenee sekin hiljalleen yhtiön hankittua viime talvella kaivosalueen ja sen infran omistukseensa. Työ jatkuu hiljakseen, mutta olemassaolevan kaivoksen käynnistäminen on paljon, paljon helpompaa kuin uuden rakentaminen. Kunhan Otanmäellä työt taas käynnistyvät, niin suoria työpaikkoja kaivokselle on syntymässä reilut kolme sataa.</p> <p>Paltamoon rakennetava KaiCell Fibersin uuden sukupolven sellu-/biotuotelaitos etenee. Tuoreimmat esisopimukset ovat kesältä ja rahoituspäätös pitäisi saada ensi vuonna. Kaksi vuotta kestävä rakentaminen toisi alueelle yli 2000 työntekijää, minkä jälkeen tehtaalle syntyisi reilu 200 työpaikkaa ja jopa tuhatkunta työpaikkaa epäsuorina ja suorina vaikutuksina. &nbsp;</p> <p>Matkailu ja peliteollisuus ovat niin&acute;ikään kasvualoja, joilla näkymät ovat positiiviset. Edelleenkin näistä voi todeta, että potentiaalia on paljon ja suunta on hyvä. Ensimmäinen miljoonainvestointi kajaanilaiseen pelialan yritykseen on saatu ja kokonaan leipänsä tai ainakin merkityksellisiä sivutuloja ansaitsee kolminumeroinen määrä kaupunkimme asukkaita. Ei hullumpaa nollasta ponnistettuna tilanteessa, jossa aluksi alalle vielä naureskeltiin. Nyt pelialan, tai sitä sivuavan simulaattoripuolen yritykset tahkoavat vientieuroja ja kasvavat kovaa vauhtia. Yhdessä muiden kanssa ne siivittivät viime vuonna Kainuun viennin kasvun maakuntien korkeimmaksi (Uudenmaan vielä ollessa tukevasti pakkasella). Kainuun ja muun Suomen BKT-ero on kaventunut vauhdilla, eikä se johdu vain muiden vaikeuksista, vaan aidosti ja merkittävästä kasvusta täällä.&nbsp;</p> <p>Positiivinen vire näkyy myös ihmisten toiminnassa. Asuntokauppa käy Kajaanissa (eikä yksin Kajaanissa) vilkkaammin kuin vuosiin ja uusien autojen myynti on ampaissut jyrkkään kasvuun. Nuoret ovat palanneet kunnolla asuntomarkkinoille ostajina ja miksipä eivät olisi sillä, täällä heillä on siihen todella varaa ja näkymät ovat hyvät. &nbsp;</p> <p>Mailla vierahilla asuville on todettava, että nyt on hyvä aika harkita muuttoa tänne, missä arki sujuu ja normaali-ihmisten tuloilla voi lapsiperhekin saavuttaa elintason, josta vaikkapa Uudellamaalla voi vain haaveilla. Kainuu on hyvä paikka olla ja elää.</p> <p>Tervetuloa mahdollisuuksien maakuntaan! Tänne tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat hyödyntää sitä, mitä meillä on ja nähdä mahdollisuuksina asiat, joita meillä ei ole! Työtä riittää!</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p> <p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä:&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank" title="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta">https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta</a></p> <p>Poliitikko-profiilini löytyy täältä:&nbsp;https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime talvena kirjoitin tekstin Kainuu nousee! ja käsittelin sitä, kuinka monilta osin kehitysnäkymät täällä ovat erinomaisia. Nyt voi jo selkä suorana sanoa, että me elämme täällä jo nousukautta. Ei mitään hiljaista kitkuttelua kohti parempaa, vaan aitoa tuntuvaa nousukautta. Maakunta joka on ollut vuosikymmeniä murheenkryyni talouden osalta - vaan ei monen muun - on nyt noussut sellaiseen sarjaan, että siellä emme ole ennen olleetkaan. Parantunut tilanne näkyy monilla keskeisillä mittareilla ja kyse ei ole hetken pyrähdyksestä, vaan 1-2 vuoden aikana käynnistyneestä noususta, jonka jatkuminen alkaa jo olla selvää nähtävissä olevien kehityskulkujen myötä.

Kainuun työttömyys on laskenut jo kaksi vuotta ja on saavuttanut alimman tason tällä vuosikymmenellä. Nyt työttömyysaste on 13,4 % valtakunnallisen tason ollessa 12,5 %. Ero on historiallisen pieni ja kehityskulku sellainen, että vuosikymmeniä maamme kyseenalaisena ykkösenä keikkunut Kainuu tulee alittamaan valtakunnan keskiarvon hyvin pian. Kajaanin seutukunnan työttömyysaste on puolestaan 13 %, mikä on alle kaksi prosenttiyksikkö Helsingin työttömyyastetta korkeampi luku. Näin kapea ero ei ole ollut käsittääkseni koskaan modernin mittaushistorian aikana ja pääkaupunkimme ohi olemme kirkkaasti kiilaamassa jos ei lähikuukausina, niin ensi vuoden aikana viimeistään. Kainuulainen pessimismiin taipuvainen irvileuka voisi heittää, että työttömät ovat kuolleet, eläköityneet ja muuttaneet pois, mutta näille on pettymykseksi todettava, että valitettavasti kahdessa vuodessa työllisyysastekin on noussut kahdeksalla prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa sitä että työtä tekevien määrä on kasvanut nelinumeroisella määrällä. Toki 64,4 % työllisyysasteesta on vielä matkaa ennen kuin voi henkseleitä paukutella, mutta suunta on selvä. Itse asiassa olemme tilanteessa, jossa Kainuussa on enenvässä määrin haastavaa löytää työvoimaa. Me tarvitsemme tekijöitä.  

Kuluvan vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaisia asioita, jotka luovat optimismia jatkonkin suhteen. 

Kainuun uutta keskussairaalaa rakennetaan mikä on tietysti merkittävä työvoimaa, mutta myös kriittisen tärkeä maakuntamme tulevaisuuden kannalta. Kajaanissa olemme ottaneet käyttöön uuden modernin koulun ja seuraava suuri korjaushanke on käynnistymässä - toisin kuin suurimmassa osassa Suomea, me voimme sanoa että täällä opiskellaan terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Toki joitakin ongelmapaikkoja on, mutta rajallisten resurssien maailmassa näin lienee väistämättä, mutta kokonaisuuteen voi olla erittäin tyytyväinen.

Elokuussa Transtechin saatua jälleen uuden tilauksen elokuussa, on täystyöllisyys tehtaalla varmistettu vuoden 2019 loppuun ja itse asiassa työntekijöitä ollaan palkkaamassa kymmeniä lisää. Tampereen ja Helsingin raitiovaunutilaukset kantavat aina 2021 saakka. Harvinaista herkkua konepajapuolella ja hyvässä lykyssä Norjan suunnalta kuullaan tulevana talvena seuraavat hyvät uutiset. 

Kaivospuolelta Talvivaarasta tuli Terrafame ja tilanne on vakiintumassa tuomionpäivänlankisten toiveista huolimatta kutakuinkin suunniteltujen askelten tahdissa. Nyt kaivoksella työskentelee omia ja alihankkijoiden työntekijöitä yli 1000, mikä on yli kaksinkertainen määrä pahimpaan kuoppaan nähden. Keskipitkällä aikavälillä työntekijöiden määrä on myös kasvussa, vaikka tämän vuoden aikana toimintaa on virtaviivaistettu. Jos aiemmat suunnitelmat pitävät paikkansa, Terrafame tulee suoraan ja alihankkijoidensa kautta työllistämään vielä satoja lisää - kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.

Kahdesta merkittävästä kaivosprojektista toinen eli Sotkamo Silverin hopeakaivoshanke etenee ja on varmistamassa rahoituksen. Kaivoksen on määrä olla tuotannossa ensi vuoden lopussa, joten luvassa on töitä kolminumeroiselle määrälle rakentajia, minkä jälkeen itse kaivos työllistää suoraan hiukan yli sata ihmistä ja parisensataa muuta. Siihen talouden kerrannaisvaikutukset päälle. Sotkamo Silverin hanketta selvästi suurempi Otanmäen kaivoksen uudelleenavaus etenee sekin hiljalleen yhtiön hankittua viime talvella kaivosalueen ja sen infran omistukseensa. Työ jatkuu hiljakseen, mutta olemassaolevan kaivoksen käynnistäminen on paljon, paljon helpompaa kuin uuden rakentaminen. Kunhan Otanmäellä työt taas käynnistyvät, niin suoria työpaikkoja kaivokselle on syntymässä reilut kolme sataa.

Paltamoon rakennetava KaiCell Fibersin uuden sukupolven sellu-/biotuotelaitos etenee. Tuoreimmat esisopimukset ovat kesältä ja rahoituspäätös pitäisi saada ensi vuonna. Kaksi vuotta kestävä rakentaminen toisi alueelle yli 2000 työntekijää, minkä jälkeen tehtaalle syntyisi reilu 200 työpaikkaa ja jopa tuhatkunta työpaikkaa epäsuorina ja suorina vaikutuksina.  

Matkailu ja peliteollisuus ovat niin´ikään kasvualoja, joilla näkymät ovat positiiviset. Edelleenkin näistä voi todeta, että potentiaalia on paljon ja suunta on hyvä. Ensimmäinen miljoonainvestointi kajaanilaiseen pelialan yritykseen on saatu ja kokonaan leipänsä tai ainakin merkityksellisiä sivutuloja ansaitsee kolminumeroinen määrä kaupunkimme asukkaita. Ei hullumpaa nollasta ponnistettuna tilanteessa, jossa aluksi alalle vielä naureskeltiin. Nyt pelialan, tai sitä sivuavan simulaattoripuolen yritykset tahkoavat vientieuroja ja kasvavat kovaa vauhtia. Yhdessä muiden kanssa ne siivittivät viime vuonna Kainuun viennin kasvun maakuntien korkeimmaksi (Uudenmaan vielä ollessa tukevasti pakkasella). Kainuun ja muun Suomen BKT-ero on kaventunut vauhdilla, eikä se johdu vain muiden vaikeuksista, vaan aidosti ja merkittävästä kasvusta täällä. 

Positiivinen vire näkyy myös ihmisten toiminnassa. Asuntokauppa käy Kajaanissa (eikä yksin Kajaanissa) vilkkaammin kuin vuosiin ja uusien autojen myynti on ampaissut jyrkkään kasvuun. Nuoret ovat palanneet kunnolla asuntomarkkinoille ostajina ja miksipä eivät olisi sillä, täällä heillä on siihen todella varaa ja näkymät ovat hyvät.  

Mailla vierahilla asuville on todettava, että nyt on hyvä aika harkita muuttoa tänne, missä arki sujuu ja normaali-ihmisten tuloilla voi lapsiperhekin saavuttaa elintason, josta vaikkapa Uudellamaalla voi vain haaveilla. Kainuu on hyvä paikka olla ja elää.

Tervetuloa mahdollisuuksien maakuntaan! Tänne tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat hyödyntää sitä, mitä meillä on ja nähdä mahdollisuuksina asiat, joita meillä ei ole! Työtä riittää!

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä: https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta

Poliitikko-profiilini löytyy täältä: https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/

]]>
3 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen#comments Kainuu Kajaani Talous Työttömyys Työvoimapula Sun, 10 Sep 2017 03:55:00 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen
Vain yrittäminen ja vapaa kilpailu luovat hyvinvointia http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242373-vain-yrittaminen-ja-vapaa-kilpailu-luovat-hyvinvointia <p>Kun kivikauden kaveri aikanaan ajeli nelikulmaisilla kärrynpyörillä kolisevin akselein villisikojen perässä, hän halusi vain yhtä asiaa: päästä lujempaa.</p> <p>Innovatiivisin veijari keksi ottaa pikkuisen pois neliön kulmista ja huomasi, että vauhti kasvaa. Hän oli kunkku ja pärjäsi parhaiten. Pian kilpailijat keksivät ottaa hieman enemmän. Jotenkin noin syntyi pyörä.</p> <p><strong><em>Pyörä keksittiin kilpailun, ei valtion innovaatio-ohjelman, tuloksena.</em></strong></p> <p>Kaiken sen hyvinvoinnin ja kehityksen, jonka tuloksista tänä päivänä nautimme ja joka erottaa meidät luolamiehistä, motiivina on ollut kilpailu. Ja välineenä yrittäminen.&nbsp;Kehitetään parempaa, koska halutaan saada enemmän kuin muut. </p> <p>Kilpailu on koodattu ihmisiin myös geneettisesti, me haluamme kilpailla ja nautimme siitä. Miksi muuten puolet television ohjelmatarjonnasta on kilpailuja ja urheilua?</p> <p>Kilpailu on ihailtua ja hyväksyttävää muualla, paitsi hyvinvointivaltion elinkeinoelämässä ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tuottamisessa. Aidon kilpailun tukahduttamiseksi olemme kääntäneet tasa-arvonkin käsitteen päälaelleen:</p> <p><strong><em>Nykyisessä tasa-arvokäsitteessä tärkeää ei ole enää se, että kaikki lähtevät samalta viivalta, vaan se että kaikki tulevat yhtä aikaa maaliin.</em></strong></p> <p>Vaikka meidän pitäisi luoda yhteiskunta, jossa menestyminen on ihailun ja haaveilun, eikä kateuden ja närkästyksen kohde.</p> <p>Kaikki analyysit demokraattisesti hyvin menestyneistä kansantalouksista tulevat samaan johtopäätökseen: vapaa kilpailun edellytysten vaaliminen ja tehokas kilpailupolitiikka ovat aivan keskeisessä roolissa yhteiskuntien menestymisessä.</p> <p><strong><em>Silti vapaa kilpailu on Suomessa pelote, jolla uhataan eriarvoisuuden kasvavan, syrjäytymisriskien lisääntyvän ja tuloerojen räjähtävän.</em></strong></p> <p>Niin kuin nyt on nähty sote-keskustelussa.</p> <p>Tosiasiassa vapaa kilpailu on ainoa mekanismi, jonka seurauksena syntyy parempia suoritteita sekä kaikkien elintaso ja sitä kautta hyvinvointi kasvavat. Myöskin niiden, jotka eivät itse pärjää kilpailussa. &nbsp;</p> <p>Kilpailua synnyttävät yrittäjät ja yrittäminen. Mutta nykyisessä hyvinvointivaltiossamme yrittäjien asema on jäänyt korporaatiopolitiikan jäätävään varjoon.</p> <p><strong><em>Ay-liikkeen johdolla yrittäjistä on tehty yhteiskunnan piikoja ja renkejä, joilla ei ole sanavaltaa edes omissa asioissaan.</em></strong></p> <p>Sen sijaan veronmaksusta on tullut hyve ja tulonsiirtojen varassa elämisestä kansalaisoikeus.</p> <p>&rdquo;Raha tulee seinästä, ruoka kaupasta ja sähkö töpselistä&rdquo; on uusi standardi ilman mitään pohdintaa siitä, että jonkun täytyy oikeasti työllään maksaa se kaikki.</p> <p><strong><em>Kansalaiset ovat ulkoistaneet vastuunsa yhteiskunnalle ja vastineeksi yhteiskunta holhoaa ja sääntelee kansalaiset nöyriksi. Täydellinen rakkausavioliitto, mutta tappaa täysin yrittämisen ja kilpailun!</em></strong></p> <p>Samaan aikaan globaali maailma ympärillä menee täysin toiseen suuntaan: digitalisaatio ja avoin kilpailu ovat tehneet siitä paljon aikaisempaa demokraattisemman. Yhä useammilla ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia menestyä paremmin kuin koskaan aikaisemmin.</p> <p><strong><em>Siksi yhä useampi ihminen maailmassa yrittää enemmän ja paremmin. T</em></strong><strong><em>uolla jossakin neljä miljardia ihmistä haluaa tehdä meidän työmme halvemmalla ja paremmin.</em></strong></p> <p>Meidän pitää nopeasti herätä vapaan kilpailun, yrittämisen ja oikean tasa-arvon kannustamiseen.</p> <p><strong><em>Meidät pitää vapauttaa tekemään työtä ja ottamaan enemmän vastuuta itsestämme ja lähimmäisistämme.</em></strong></p> <p>Verotuksen kiristäminen, suurempien tulonsiirtojen perään huutaminen, yritystukien vaaliminen, yleissitovuuden hyväksyminen, monopolien puolustaminen, julkisen sektorin koskemattomuus ja siltarumpupolitiikka eivät niitä keinoja, joilla kannustamme kilpailua ja yrittäjyyttä.</p> <p>Valitettavasti ne ovat juuri niitä keinoja, joilla tehdään tänä päivänä politiikkaa ja kalastellaan lisää ääniä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun kivikauden kaveri aikanaan ajeli nelikulmaisilla kärrynpyörillä kolisevin akselein villisikojen perässä, hän halusi vain yhtä asiaa: päästä lujempaa.

Innovatiivisin veijari keksi ottaa pikkuisen pois neliön kulmista ja huomasi, että vauhti kasvaa. Hän oli kunkku ja pärjäsi parhaiten. Pian kilpailijat keksivät ottaa hieman enemmän. Jotenkin noin syntyi pyörä.

Pyörä keksittiin kilpailun, ei valtion innovaatio-ohjelman, tuloksena.

Kaiken sen hyvinvoinnin ja kehityksen, jonka tuloksista tänä päivänä nautimme ja joka erottaa meidät luolamiehistä, motiivina on ollut kilpailu. Ja välineenä yrittäminen. Kehitetään parempaa, koska halutaan saada enemmän kuin muut.

Kilpailu on koodattu ihmisiin myös geneettisesti, me haluamme kilpailla ja nautimme siitä. Miksi muuten puolet television ohjelmatarjonnasta on kilpailuja ja urheilua?

Kilpailu on ihailtua ja hyväksyttävää muualla, paitsi hyvinvointivaltion elinkeinoelämässä ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tuottamisessa. Aidon kilpailun tukahduttamiseksi olemme kääntäneet tasa-arvonkin käsitteen päälaelleen:

Nykyisessä tasa-arvokäsitteessä tärkeää ei ole enää se, että kaikki lähtevät samalta viivalta, vaan se että kaikki tulevat yhtä aikaa maaliin.

Vaikka meidän pitäisi luoda yhteiskunta, jossa menestyminen on ihailun ja haaveilun, eikä kateuden ja närkästyksen kohde.

Kaikki analyysit demokraattisesti hyvin menestyneistä kansantalouksista tulevat samaan johtopäätökseen: vapaa kilpailun edellytysten vaaliminen ja tehokas kilpailupolitiikka ovat aivan keskeisessä roolissa yhteiskuntien menestymisessä.

Silti vapaa kilpailu on Suomessa pelote, jolla uhataan eriarvoisuuden kasvavan, syrjäytymisriskien lisääntyvän ja tuloerojen räjähtävän.

Niin kuin nyt on nähty sote-keskustelussa.

Tosiasiassa vapaa kilpailu on ainoa mekanismi, jonka seurauksena syntyy parempia suoritteita sekä kaikkien elintaso ja sitä kautta hyvinvointi kasvavat. Myöskin niiden, jotka eivät itse pärjää kilpailussa.  

Kilpailua synnyttävät yrittäjät ja yrittäminen. Mutta nykyisessä hyvinvointivaltiossamme yrittäjien asema on jäänyt korporaatiopolitiikan jäätävään varjoon.

Ay-liikkeen johdolla yrittäjistä on tehty yhteiskunnan piikoja ja renkejä, joilla ei ole sanavaltaa edes omissa asioissaan.

Sen sijaan veronmaksusta on tullut hyve ja tulonsiirtojen varassa elämisestä kansalaisoikeus.

”Raha tulee seinästä, ruoka kaupasta ja sähkö töpselistä” on uusi standardi ilman mitään pohdintaa siitä, että jonkun täytyy oikeasti työllään maksaa se kaikki.

Kansalaiset ovat ulkoistaneet vastuunsa yhteiskunnalle ja vastineeksi yhteiskunta holhoaa ja sääntelee kansalaiset nöyriksi. Täydellinen rakkausavioliitto, mutta tappaa täysin yrittämisen ja kilpailun!

Samaan aikaan globaali maailma ympärillä menee täysin toiseen suuntaan: digitalisaatio ja avoin kilpailu ovat tehneet siitä paljon aikaisempaa demokraattisemman. Yhä useammilla ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia menestyä paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Siksi yhä useampi ihminen maailmassa yrittää enemmän ja paremmin. Tuolla jossakin neljä miljardia ihmistä haluaa tehdä meidän työmme halvemmalla ja paremmin.

Meidän pitää nopeasti herätä vapaan kilpailun, yrittämisen ja oikean tasa-arvon kannustamiseen.

Meidät pitää vapauttaa tekemään työtä ja ottamaan enemmän vastuuta itsestämme ja lähimmäisistämme.

Verotuksen kiristäminen, suurempien tulonsiirtojen perään huutaminen, yritystukien vaaliminen, yleissitovuuden hyväksyminen, monopolien puolustaminen, julkisen sektorin koskemattomuus ja siltarumpupolitiikka eivät niitä keinoja, joilla kannustamme kilpailua ja yrittäjyyttä.

Valitettavasti ne ovat juuri niitä keinoja, joilla tehdään tänä päivänä politiikkaa ja kalastellaan lisää ääniä.

]]>
3 http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242373-vain-yrittaminen-ja-vapaa-kilpailu-luovat-hyvinvointia#comments Politiikka Talous Yrittäjyys Tue, 05 Sep 2017 07:17:45 +0000 Tuomo Luoma http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242373-vain-yrittaminen-ja-vapaa-kilpailu-luovat-hyvinvointia
Hallituksen silmänkääntötemppu - Budjettiesityksestä lähes mahdotonta valittaa http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242181-hallituksen-silmankaantotemppu-budjettiriihesta-lahes-mahdotonta-valittaa <p>Torstaina pääministeri <strong>Juha Sipilän</strong> (kesk.) hallitus vyöryi esiin tuoreen budjettiesityksensä kanssa. Halllituksen mukaan kenenkään verotus ei tule kiristymään. Tuoreessa budjettiesityksessä kaavaillaan satsauksia ennen kaikkea nuoriin työttömiin ja lapsiperheisiin.</p><p>Hallitus on ilmoittanut mm. alentavansa varhaiskasvatusmaksuja ensi vuoden alusta lähtien 70 miljoonalla eurolla niin, että alennukset kohdistuvat pääsääntöisesti pieni- ja keskituloisiin.</p><p>Tämän lisäksi hallitus tarjoaa kädenojennusta työttömille, sillä tulevaisuudessa työttömyysturvan käyttö sallitaan kuuden kuukauden päätoimiseen opiskeluun.&nbsp;Runsaasti keskustelua herättäneen solidaarisuusveron alaraja tullaan kokoomuksen mielipiteistä huolimatta säilyttämään entisellä tasolla.&nbsp;</p><p><strong>MUITA KESKEISIÄ KOHTIA </strong>budjettiesityksessä oli muun muassa alkoholiverotuksen kiristäminen sadalla miljoonalla eurolla, yritystukien uudistus parlamentaarisen työryhmän avulla, perhevapaauudistuksen käynnistys sekä koulutuksesta aikaisemmin leikattujen rahojen palauttaminen.</p><p>Myös takuueläkettä ja vähimmäisetuuksia nostetaan sekä sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa, kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa korotetaan. Sisäiseen turvallisuuteen lisätään 17 miljoonaa euroa, ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kompensoidaan yhteensä 270 miljoonan verokevennyksellä. Maahanmuuttajien kotouttamiseen puolestaan on varattu noin puoli miljardia.</p><p>Hallituksen on helppo paukutella henkseleitään, sillä edes oppositio ei voi valittaa tällaisesta budjetista, kun talouden tunnusluvutkin vaikuttaisivat pitkästä aikaa menevän oikeaan suuntaan.&nbsp;</p><p>Parina edeltävänä vuonna toteutettiin niin kivuliaita leikkauksia, että eipä se ollut enää temppu eikä mikään korvamerkitä koulutukseen hieman lisärahoitusta ja helpottaa pieni- ja keskituloisten elämää, sillä tässähän on maakuntavaalitkin tulossa.</p><p>Jokainen kolmesta (tai kahdesta) hallituspuolueesta ilmoitti jo etukäteen saaneensa omia tavoitteitaan läpi ja myös heikompiosaisille on puolueiden mukaan tulossa paljon parannuksia.&nbsp;<strong>Yle Uutiset</strong> <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9807388">kirjoittikin nasevasti</a>, että &quot;olipa lopputulos mikä hyvänsä, niin kaikki ovat omasta mielestään voittajia&quot;. Hallitus ennen kaikkea.</p><p>Henkilökohtaisesti minä tosin toivoin, että hallitus olisi kiinnittänyt enemmän huomiota haitallisiksikin todettuihin valtion maksamiin yritystukiin, sillä tällainen uudistus parlamentaarisen työryhmän avulla kuulostaa lähinnä siltä, että uudistusta ei tulla tekemään lainkaan.</p><p>Eipä se korppi korpin silmää tälläkään kertaa nokkinut.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Torstaina pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus vyöryi esiin tuoreen budjettiesityksensä kanssa. Halllituksen mukaan kenenkään verotus ei tule kiristymään. Tuoreessa budjettiesityksessä kaavaillaan satsauksia ennen kaikkea nuoriin työttömiin ja lapsiperheisiin.

Hallitus on ilmoittanut mm. alentavansa varhaiskasvatusmaksuja ensi vuoden alusta lähtien 70 miljoonalla eurolla niin, että alennukset kohdistuvat pääsääntöisesti pieni- ja keskituloisiin.

Tämän lisäksi hallitus tarjoaa kädenojennusta työttömille, sillä tulevaisuudessa työttömyysturvan käyttö sallitaan kuuden kuukauden päätoimiseen opiskeluun. Runsaasti keskustelua herättäneen solidaarisuusveron alaraja tullaan kokoomuksen mielipiteistä huolimatta säilyttämään entisellä tasolla. 

MUITA KESKEISIÄ KOHTIA budjettiesityksessä oli muun muassa alkoholiverotuksen kiristäminen sadalla miljoonalla eurolla, yritystukien uudistus parlamentaarisen työryhmän avulla, perhevapaauudistuksen käynnistys sekä koulutuksesta aikaisemmin leikattujen rahojen palauttaminen.

Myös takuueläkettä ja vähimmäisetuuksia nostetaan sekä sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa, kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa korotetaan. Sisäiseen turvallisuuteen lisätään 17 miljoonaa euroa, ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kompensoidaan yhteensä 270 miljoonan verokevennyksellä. Maahanmuuttajien kotouttamiseen puolestaan on varattu noin puoli miljardia.

Hallituksen on helppo paukutella henkseleitään, sillä edes oppositio ei voi valittaa tällaisesta budjetista, kun talouden tunnusluvutkin vaikuttaisivat pitkästä aikaa menevän oikeaan suuntaan. 

Parina edeltävänä vuonna toteutettiin niin kivuliaita leikkauksia, että eipä se ollut enää temppu eikä mikään korvamerkitä koulutukseen hieman lisärahoitusta ja helpottaa pieni- ja keskituloisten elämää, sillä tässähän on maakuntavaalitkin tulossa.

Jokainen kolmesta (tai kahdesta) hallituspuolueesta ilmoitti jo etukäteen saaneensa omia tavoitteitaan läpi ja myös heikompiosaisille on puolueiden mukaan tulossa paljon parannuksia. Yle Uutiset kirjoittikin nasevasti, että "olipa lopputulos mikä hyvänsä, niin kaikki ovat omasta mielestään voittajia". Hallitus ennen kaikkea.

Henkilökohtaisesti minä tosin toivoin, että hallitus olisi kiinnittänyt enemmän huomiota haitallisiksikin todettuihin valtion maksamiin yritystukiin, sillä tällainen uudistus parlamentaarisen työryhmän avulla kuulostaa lähinnä siltä, että uudistusta ei tulla tekemään lainkaan.

Eipä se korppi korpin silmää tälläkään kertaa nokkinut.

 

 

]]>
51 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242181-hallituksen-silmankaantotemppu-budjettiriihesta-lahes-mahdotonta-valittaa#comments Kotimaa Budjetti Sipilän hallitus Talous Thu, 31 Aug 2017 18:20:37 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242181-hallituksen-silmankaantotemppu-budjettiriihesta-lahes-mahdotonta-valittaa
Raha on kansan vihollinen http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241747-raha-on-kansan-vihollinen <p>Raha on tänä päivänä välttämättömyys. Ei ehkä silloin jos keskittyy vain hengissä pysymiseen mutta mikäli tahtoo pysyä osana yhteiskuntaa ja alistua normeihin kuten vaatteiden käyttöön, terveydenhuoltoon ja monipuoliseen ravitsemukseen, on raha melkeinpä ensimmäinen edellytys. Mikäpäs siinä, raha on käytännöllistä, sen arvo on periaatteessa universaali ja teoriassa helposti mitattavissa. Raha on myöskin kaikkien saatavilla. Ei tarvitse nylkeä oravia tai haihduttaa kuutiotolkulla merivettä saadakseen tarvitsemansa. Ei... On vain osattava luovia läpi koulutusjärjestelmän sellaisille apajille missä raha on käden ulottuvilla. On toivottava geneettistä lehmän hermoisuutta ja farmieläinanalogioiden pariin päästyämme, kykyä lampaan kaltaiseen suhtautumiseen ympäröivään maailmaan. Vain se auttaa ehkäisemään eriarvoisuuden, korruption ja kaikkialla rehottavan epäoikeudenmukaisuuden aiheuttamaa ahdistusta. Lammastahan ei kiinnosta mitä farmari syö omassa pöydässään ja kuinka hän on sen hankkinut. Sitä ei kiinnosta myöskään se mitä sen tulevaisuudelle on farmarin toimesta suunniteltu.</p><p>&nbsp;</p><p>Sellaiseksi on opetettu ihminenkin. Riittää että raha riittää tänään leipään ja huomenna vuokraan. Kuten toivottavasti annoin ymmärtää, olen lähtökohtaisesti rahan puolella koska parempaakaan vaihdon välinettä ei ole saatavilla. Se kuinka raha toimii yhteiskunnassa vuonna 2017 on sen sijaan kuin solumyrkkyä ihmiskunnalle. Esimerkiksi modernilla suomalaisella työläisellä ei ole vaikutusvaltaa yhteiskunnassa johtuen siitä että hänen ainoan vaihdon välineensä, rahan edellyttämä työ ei ole enää juuri minkään arvoista. Rohkean ja ilkeänkin mielipiteeni työn arvottomuudesta perustan yksinkertaisesti matalapalkkaisten ja rikkaiden aseman vertailukelvottomuuteen. Rahalla saa kuuluvuutta, näkyvyyttä ja oikeanlaisia kavereita joilla on vielä enemmän kuuluvuutta ja näkyvyyttä. Kuuluvuudella ja näkyvyydellä saa mahdollisuuden kertoa kuinka valtakuntaa tulisi pyörittää ja mikäli se ei riitä, rahalla se saadaan pyörimään haluttuun suuntaan. Rahattomuudella taas saa ylenkatsomista, laiminlyöntiä ja oikeuden pitää turpansa kiinni. Työväki ei siis ole enää yhteiskunnallinen voima vaan yhdenlainen porvarillinen työkalu jolla saadaan valtio kiristettyä tekemään &quot;oikeita&quot; päätöksiä. Tilanne on kahdesta suunnasta ikävä sillä mikäli työkalu alkaa vaatimaan jotakin, se korvataan vaikkapa ulkomaisen toimittajan halvemmalla työkalulla ja mikäli valtio edellyttää parempaa &quot;huoltoa&quot; työkalulle, tapahtuu sama. Jälkimmäisessä tapauksessa vieläpä niin että myös työkalun käyttäjä, yritys vie verotulonsa jonnekin muualle. Maahanmuutto auttaa osaltaan yrityksiä esimerkiksi palkkakulujen kaitsemisessa. Kouluttamaton väki matalan elintason maista takaa halvan työvoiman mikäli &quot;prolet alkaa hillumaan&quot; joten eipä liene ihme että suuryritysten johtajat ja valtiovaltamme ministeritason dirikat ovat kautta linjan ja varauksetta &quot;etnisen väestörakenteen muutoksen&quot; puolella.Tämä luonnollisesti aiheuttaa myös sen että ay-liike on pelkkä suunsoittaja jonka valta on yhtä teoreettista kuin lähtökohtaisesti marxilainen perus-ideologiansa tai vapaan markkinatalouden auvoinen satama jota kohti johtajamme laivaamme navigoivat.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt yritysmaailma on voinut huokaista helpotuksesta. Valtio nimittäin on onnistuttu saamaan juuri halutunlaiseksi. Sellaiseksi joka eliminoi olemassaolevat ja tulevat paikalliset kilpailijat ja joka pitää huolen siitä että työkalu, työväki tietää että tilanne ei tule olennaisesti paranemaan. Se on saatettu syvään apatiaan joka tappaa sekä kyvyn että halun tehdä asialle jotain. Kansalle on uskoteltu että EU-ero ei ole mahdollinen ja että lama johtuu kansan liiallisesta hyvinvoinnista. (Ei siis markkinatalouden teorioiden yhteensopimattomuudesta reaalimaailman kanssa). Todellisia korjausliikkeitä ei olla edes yritetty vaan koko yhteiskunta muutetaan kertaheitolla (suur-)yritysmaailmaa suosivaksi. Näkyvin merkki tästä on kapitalistinen markkinatalous-jihadismi jota toteutetaan esimerkiksi kaiken elintärkeänkin toiminnan yksityistämisen muodossa. Yksityistämisen tarvetta perustellaan esimerkiksi &quot;suhteettomaksi paisuneella julkisella sektorilla&quot; jonka asteittainen mutta totaalinen yksityistäminen tulee väistämättä johtamaan palveluiden laadulliseen rapautumiseen, työllisyyden sekä palkkatason laskemiseen ja ultimaattisesti siihen että meillä ei yhteiskuntana ole enää varaa palveluihin jotka on ostettava yritykseltä siltä saaduilla verotuloilla. Käytännössä koko talousjärjestelmä tulee kulkemaan firman kassasta firman kassaan. Verotulot sekä yritys- että kuluttajapuolelta vilahtavat valtion kassassa hetkellisesti kunnes ne korvauksena palveluista siirtyvät jälleen firman kassaan tai tukina kansalaisille jotka raahustavin askelin, kiertotien kautta raahaavat rahat firman kassaan omaehtoisesti. Valtiosta tulee yritysten letkuissa makaava sukulainen jonka elossa pysyminen on yritysmaailman hyvästä tahdosta riippuvainen. Mikäli sängyssä koriseva viittävaille raato yrittää &quot;muuttaa testamenttia&quot;, siirtyy käsi pistokkeelle ja merkitsevä katse muistuttaa julmasta riippuvaisuus-suhteesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen ilmaissut huoleni tästä itseäni huomattavasti älykkäämmille ihmisille ja he ovat vakuutelleet kuinka yritykset tullaan pitämään sen verran valtion, maakuntien ja kuntien nuorassa ettei pelkoni millään pääse toteutumaan. Väite on kummallinen sillä jo nyt on nähtävissä että palvelut ostetaan sieltä mistä ne halvimmalla saadaan, eihän yksityistämisessä muuten olisi mitään järkeä? Esimerkiksi sote-uudistus ei kuulemma voi mennä kuvailemallani tavalla reisille koska julkinen sektori omistaa &quot;tuotantovälineet&quot;, infran sekä yritykset ja uusien hankkiminen on niin kallista ettei siihen yksityiset terveydenhuoltofirmat lähde. Sekin on omituinen, naiivin toivomuksen oloinen argumentti joka toteutuu vain mikäli kiltti haltia-kummi ilmestyy toteuttamaan toiveen, poistaa korporaatiomaailman ahneuden, korruption ja iskee päättäjillemme tolkun kaaliin. Joko olen harvinaisen luupäinen ja tyhmä kun en näe &quot;uuden uljaan maailman&quot; täydellisyyttä tai sitten tuo maailma on niin kiero ja hyvä näyttelijä että minua viisaammat eivät teoreettisuudessaan osaa nähdä valheen verhon toiselle puolelle. Aika näyttää...</p><p>&nbsp;</p><p>Sanoin otsikossa provosoivasti että raha on kansan vihollinen. Niin kauan kun kaikkea yksityistämistä perustellaan vain ja ainoastaan rahalla, se pitää paikkansa. Oy Suomi Ab ei turvaa riippumattomuuttaan ja huoltovarmuuttaan edes kriittisimpien toimintojen kohdalla. Ei ruokahuollon, terveydenhuollon tai energiatuotannon saralla. Ei teollisuuden, luonnonvarojen tai tärkeimpänä, kansansa osalta. Ei... Kaikki on kaupan ja ihminen on kaupanteon kärsijänä unohdettu. On todennäköistä että kuten islamistinen jihadismi, myös markkinatalous-jihadismi tulee vaatimaan ihmisuhreja. Yhteistä näissä on myös se että uhrit tullaan hyväksymään &quot;yksittäistapauksina&quot;. Jälkipolvet tulevat ruumiinlämmöllä muistamaan aikamme päättäjiä näiden tekemien päätösten johdosta. &quot;Surut pois ja kukka rintaan!&quot;, sanovat arvottomat arvojohtajamme vakuutellessaan kansaa siitä että huolimatta kaikista virheistä, seuraava veto osuu.</p><p>Juhlat jatkuvat kunnes valot sammuvat...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Raha on tänä päivänä välttämättömyys. Ei ehkä silloin jos keskittyy vain hengissä pysymiseen mutta mikäli tahtoo pysyä osana yhteiskuntaa ja alistua normeihin kuten vaatteiden käyttöön, terveydenhuoltoon ja monipuoliseen ravitsemukseen, on raha melkeinpä ensimmäinen edellytys. Mikäpäs siinä, raha on käytännöllistä, sen arvo on periaatteessa universaali ja teoriassa helposti mitattavissa. Raha on myöskin kaikkien saatavilla. Ei tarvitse nylkeä oravia tai haihduttaa kuutiotolkulla merivettä saadakseen tarvitsemansa. Ei... On vain osattava luovia läpi koulutusjärjestelmän sellaisille apajille missä raha on käden ulottuvilla. On toivottava geneettistä lehmän hermoisuutta ja farmieläinanalogioiden pariin päästyämme, kykyä lampaan kaltaiseen suhtautumiseen ympäröivään maailmaan. Vain se auttaa ehkäisemään eriarvoisuuden, korruption ja kaikkialla rehottavan epäoikeudenmukaisuuden aiheuttamaa ahdistusta. Lammastahan ei kiinnosta mitä farmari syö omassa pöydässään ja kuinka hän on sen hankkinut. Sitä ei kiinnosta myöskään se mitä sen tulevaisuudelle on farmarin toimesta suunniteltu.

 

Sellaiseksi on opetettu ihminenkin. Riittää että raha riittää tänään leipään ja huomenna vuokraan. Kuten toivottavasti annoin ymmärtää, olen lähtökohtaisesti rahan puolella koska parempaakaan vaihdon välinettä ei ole saatavilla. Se kuinka raha toimii yhteiskunnassa vuonna 2017 on sen sijaan kuin solumyrkkyä ihmiskunnalle. Esimerkiksi modernilla suomalaisella työläisellä ei ole vaikutusvaltaa yhteiskunnassa johtuen siitä että hänen ainoan vaihdon välineensä, rahan edellyttämä työ ei ole enää juuri minkään arvoista. Rohkean ja ilkeänkin mielipiteeni työn arvottomuudesta perustan yksinkertaisesti matalapalkkaisten ja rikkaiden aseman vertailukelvottomuuteen. Rahalla saa kuuluvuutta, näkyvyyttä ja oikeanlaisia kavereita joilla on vielä enemmän kuuluvuutta ja näkyvyyttä. Kuuluvuudella ja näkyvyydellä saa mahdollisuuden kertoa kuinka valtakuntaa tulisi pyörittää ja mikäli se ei riitä, rahalla se saadaan pyörimään haluttuun suuntaan. Rahattomuudella taas saa ylenkatsomista, laiminlyöntiä ja oikeuden pitää turpansa kiinni. Työväki ei siis ole enää yhteiskunnallinen voima vaan yhdenlainen porvarillinen työkalu jolla saadaan valtio kiristettyä tekemään "oikeita" päätöksiä. Tilanne on kahdesta suunnasta ikävä sillä mikäli työkalu alkaa vaatimaan jotakin, se korvataan vaikkapa ulkomaisen toimittajan halvemmalla työkalulla ja mikäli valtio edellyttää parempaa "huoltoa" työkalulle, tapahtuu sama. Jälkimmäisessä tapauksessa vieläpä niin että myös työkalun käyttäjä, yritys vie verotulonsa jonnekin muualle. Maahanmuutto auttaa osaltaan yrityksiä esimerkiksi palkkakulujen kaitsemisessa. Kouluttamaton väki matalan elintason maista takaa halvan työvoiman mikäli "prolet alkaa hillumaan" joten eipä liene ihme että suuryritysten johtajat ja valtiovaltamme ministeritason dirikat ovat kautta linjan ja varauksetta "etnisen väestörakenteen muutoksen" puolella.Tämä luonnollisesti aiheuttaa myös sen että ay-liike on pelkkä suunsoittaja jonka valta on yhtä teoreettista kuin lähtökohtaisesti marxilainen perus-ideologiansa tai vapaan markkinatalouden auvoinen satama jota kohti johtajamme laivaamme navigoivat.

 

Nyt yritysmaailma on voinut huokaista helpotuksesta. Valtio nimittäin on onnistuttu saamaan juuri halutunlaiseksi. Sellaiseksi joka eliminoi olemassaolevat ja tulevat paikalliset kilpailijat ja joka pitää huolen siitä että työkalu, työväki tietää että tilanne ei tule olennaisesti paranemaan. Se on saatettu syvään apatiaan joka tappaa sekä kyvyn että halun tehdä asialle jotain. Kansalle on uskoteltu että EU-ero ei ole mahdollinen ja että lama johtuu kansan liiallisesta hyvinvoinnista. (Ei siis markkinatalouden teorioiden yhteensopimattomuudesta reaalimaailman kanssa). Todellisia korjausliikkeitä ei olla edes yritetty vaan koko yhteiskunta muutetaan kertaheitolla (suur-)yritysmaailmaa suosivaksi. Näkyvin merkki tästä on kapitalistinen markkinatalous-jihadismi jota toteutetaan esimerkiksi kaiken elintärkeänkin toiminnan yksityistämisen muodossa. Yksityistämisen tarvetta perustellaan esimerkiksi "suhteettomaksi paisuneella julkisella sektorilla" jonka asteittainen mutta totaalinen yksityistäminen tulee väistämättä johtamaan palveluiden laadulliseen rapautumiseen, työllisyyden sekä palkkatason laskemiseen ja ultimaattisesti siihen että meillä ei yhteiskuntana ole enää varaa palveluihin jotka on ostettava yritykseltä siltä saaduilla verotuloilla. Käytännössä koko talousjärjestelmä tulee kulkemaan firman kassasta firman kassaan. Verotulot sekä yritys- että kuluttajapuolelta vilahtavat valtion kassassa hetkellisesti kunnes ne korvauksena palveluista siirtyvät jälleen firman kassaan tai tukina kansalaisille jotka raahustavin askelin, kiertotien kautta raahaavat rahat firman kassaan omaehtoisesti. Valtiosta tulee yritysten letkuissa makaava sukulainen jonka elossa pysyminen on yritysmaailman hyvästä tahdosta riippuvainen. Mikäli sängyssä koriseva viittävaille raato yrittää "muuttaa testamenttia", siirtyy käsi pistokkeelle ja merkitsevä katse muistuttaa julmasta riippuvaisuus-suhteesta.

 

Olen ilmaissut huoleni tästä itseäni huomattavasti älykkäämmille ihmisille ja he ovat vakuutelleet kuinka yritykset tullaan pitämään sen verran valtion, maakuntien ja kuntien nuorassa ettei pelkoni millään pääse toteutumaan. Väite on kummallinen sillä jo nyt on nähtävissä että palvelut ostetaan sieltä mistä ne halvimmalla saadaan, eihän yksityistämisessä muuten olisi mitään järkeä? Esimerkiksi sote-uudistus ei kuulemma voi mennä kuvailemallani tavalla reisille koska julkinen sektori omistaa "tuotantovälineet", infran sekä yritykset ja uusien hankkiminen on niin kallista ettei siihen yksityiset terveydenhuoltofirmat lähde. Sekin on omituinen, naiivin toivomuksen oloinen argumentti joka toteutuu vain mikäli kiltti haltia-kummi ilmestyy toteuttamaan toiveen, poistaa korporaatiomaailman ahneuden, korruption ja iskee päättäjillemme tolkun kaaliin. Joko olen harvinaisen luupäinen ja tyhmä kun en näe "uuden uljaan maailman" täydellisyyttä tai sitten tuo maailma on niin kiero ja hyvä näyttelijä että minua viisaammat eivät teoreettisuudessaan osaa nähdä valheen verhon toiselle puolelle. Aika näyttää...

 

Sanoin otsikossa provosoivasti että raha on kansan vihollinen. Niin kauan kun kaikkea yksityistämistä perustellaan vain ja ainoastaan rahalla, se pitää paikkansa. Oy Suomi Ab ei turvaa riippumattomuuttaan ja huoltovarmuuttaan edes kriittisimpien toimintojen kohdalla. Ei ruokahuollon, terveydenhuollon tai energiatuotannon saralla. Ei teollisuuden, luonnonvarojen tai tärkeimpänä, kansansa osalta. Ei... Kaikki on kaupan ja ihminen on kaupanteon kärsijänä unohdettu. On todennäköistä että kuten islamistinen jihadismi, myös markkinatalous-jihadismi tulee vaatimaan ihmisuhreja. Yhteistä näissä on myös se että uhrit tullaan hyväksymään "yksittäistapauksina". Jälkipolvet tulevat ruumiinlämmöllä muistamaan aikamme päättäjiä näiden tekemien päätösten johdosta. "Surut pois ja kukka rintaan!", sanovat arvottomat arvojohtajamme vakuutellessaan kansaa siitä että huolimatta kaikista virheistä, seuraava veto osuu.

Juhlat jatkuvat kunnes valot sammuvat...

]]>
2 http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241747-raha-on-kansan-vihollinen#comments Sote-uudistus Talous Työväki Vapaa markkinatalous Yksityistäminen Wed, 23 Aug 2017 07:44:12 +0000 Petri Perta http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241747-raha-on-kansan-vihollinen
Viisaasti jaettava http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241023-viisaasti-jaettava <p>Alkanut talouskasvu on saanut monet tahot puhumaan ns. &rdquo;jakovarasta&rdquo;, vaikka Valtiovarainministeriö siitä varoittaakin. Velkaa on edelleen, ja pitkäaikaistyöttömien ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma ei ota laantuakseen. Syksyn liittokierros voi työmarkkinoille olla erittäin haastava.</p><p>Huonolla politiikalla alkavan talouskasvun hedelmät onkin äkkiä syöty. Alkoholilain läpi runnominen asiantuntijoiden varoituksia kuulematta johtaa päihdehaittojen ja kulujen hurjaan kasvuun ja pahinta kaikista, inhimillisiin tragedioihin. Kehnosti toteutettu sote-uudistus voi johtaa säästöuran sijaan lisäkuluihin. Jos vielä työllisyyspolitiikkaa hoidetaan vain markkinaehtoisesti moni pitkäaikaistyötön, mielenterveyskuntoutuja ja osatyökykyinen ei pääse talouskasvun hedelmistä edes haukkaamaan.</p><p>Hallituksen tulisikin antaa budjetti, jossa lisämäärärahoja kohdennettaisiin viisaasti heikommassa asemassa olevien auttamiseen ja samalla kansantalouden kasvun vauhdittamiseen. Takuueläkkeen korottaminen menee suoraan kulutukseen, siksi tiukilla moni ikäihminen toimeentulonsa kanssa sinnittelee. Samoin lisämäärärahat työttömyyden hoitoon erityisesti palkkatukia ja aloittaville yrittäjille myönnettäviä starttirahoja lisäämällä tulevat verotuloina takaisin.<br /><br />Hallituksessa istuu perheministeri, mutta lapsiperheiden tilanne on hallitukselta jäänyt lapsipuolen asemaan. Päivähoitoon, iltapäivätoimintaan ja koulutukseen tehdyt leikkaukset kirpaisevat, mutta ennen kaikkea ne luovat ilmapiiriä, joka on kaikkea muuta kuin lapsiystävällinen. Lapset ovat monen nuoren parin suunnitelmissa, mutta taloudellinen epävarmuus lykkää lapsen hankintaa. Toisaalta THL raportoi, että on menossa kulttuurinen muutos, jossa &rdquo; kaiken pitää olla valmiina ja kaikki pitää olla koettu ennen kuin perheellistytään&rdquo;. &nbsp;</p><p>Viime aikojen synkät raportit syntyvyyden laskusta on otettava huomioon päätöksenteossa. Tilastokeskus kertoi, että mikäli alkuvuoden trendi jatkuu myös lopun vuotta, painuu vastasyntyneiden määrä ensimmäistä kertaa alle 50 000:n sitten vuoden 1868 nälkävuoden. Suomen väkiluku oli tuolloin alle kaksi miljoonaa.</p><p>Lapsiystävällinen yhteiskunta on paras lääke syntyvyyden lisäämiseen. Kristillisdemokraateilla on pitkään ollut esillä oma taaperobonus-malli, joka takaa perheiden valinnanvapauden kotihoidontuen tapaan ja kohtelee eri hoitomuotoja tasaveroisesti. Ensi alkuun hallitus voisi budjettiriihessä jatkaa verotuksen lapsivähennystä, joka muutoin poistuu vuoden 2017 lopulla sekä korjata pikaisesti kilpailukykysopimuksen myötä syntyneen valuvian osittaisen hoitorahan osalta.</p><p>Budjetti vaatii aina perusviisautta; ei kannata säästää siten, että aiheutuu lisäkuluja, mutta kannattaa &rdquo;tuhlata&rdquo; siihen, mikä jatkossa tuottaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkanut talouskasvu on saanut monet tahot puhumaan ns. ”jakovarasta”, vaikka Valtiovarainministeriö siitä varoittaakin. Velkaa on edelleen, ja pitkäaikaistyöttömien ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma ei ota laantuakseen. Syksyn liittokierros voi työmarkkinoille olla erittäin haastava.

Huonolla politiikalla alkavan talouskasvun hedelmät onkin äkkiä syöty. Alkoholilain läpi runnominen asiantuntijoiden varoituksia kuulematta johtaa päihdehaittojen ja kulujen hurjaan kasvuun ja pahinta kaikista, inhimillisiin tragedioihin. Kehnosti toteutettu sote-uudistus voi johtaa säästöuran sijaan lisäkuluihin. Jos vielä työllisyyspolitiikkaa hoidetaan vain markkinaehtoisesti moni pitkäaikaistyötön, mielenterveyskuntoutuja ja osatyökykyinen ei pääse talouskasvun hedelmistä edes haukkaamaan.

Hallituksen tulisikin antaa budjetti, jossa lisämäärärahoja kohdennettaisiin viisaasti heikommassa asemassa olevien auttamiseen ja samalla kansantalouden kasvun vauhdittamiseen. Takuueläkkeen korottaminen menee suoraan kulutukseen, siksi tiukilla moni ikäihminen toimeentulonsa kanssa sinnittelee. Samoin lisämäärärahat työttömyyden hoitoon erityisesti palkkatukia ja aloittaville yrittäjille myönnettäviä starttirahoja lisäämällä tulevat verotuloina takaisin.

Hallituksessa istuu perheministeri, mutta lapsiperheiden tilanne on hallitukselta jäänyt lapsipuolen asemaan. Päivähoitoon, iltapäivätoimintaan ja koulutukseen tehdyt leikkaukset kirpaisevat, mutta ennen kaikkea ne luovat ilmapiiriä, joka on kaikkea muuta kuin lapsiystävällinen. Lapset ovat monen nuoren parin suunnitelmissa, mutta taloudellinen epävarmuus lykkää lapsen hankintaa. Toisaalta THL raportoi, että on menossa kulttuurinen muutos, jossa ” kaiken pitää olla valmiina ja kaikki pitää olla koettu ennen kuin perheellistytään”.  

Viime aikojen synkät raportit syntyvyyden laskusta on otettava huomioon päätöksenteossa. Tilastokeskus kertoi, että mikäli alkuvuoden trendi jatkuu myös lopun vuotta, painuu vastasyntyneiden määrä ensimmäistä kertaa alle 50 000:n sitten vuoden 1868 nälkävuoden. Suomen väkiluku oli tuolloin alle kaksi miljoonaa.

Lapsiystävällinen yhteiskunta on paras lääke syntyvyyden lisäämiseen. Kristillisdemokraateilla on pitkään ollut esillä oma taaperobonus-malli, joka takaa perheiden valinnanvapauden kotihoidontuen tapaan ja kohtelee eri hoitomuotoja tasaveroisesti. Ensi alkuun hallitus voisi budjettiriihessä jatkaa verotuksen lapsivähennystä, joka muutoin poistuu vuoden 2017 lopulla sekä korjata pikaisesti kilpailukykysopimuksen myötä syntyneen valuvian osittaisen hoitorahan osalta.

Budjetti vaatii aina perusviisautta; ei kannata säästää siten, että aiheutuu lisäkuluja, mutta kannattaa ”tuhlata” siihen, mikä jatkossa tuottaa.

]]>
2 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241023-viisaasti-jaettava#comments Budjettiriihi Talous Tue, 08 Aug 2017 06:14:29 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241023-viisaasti-jaettava
Lahjatalous http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240257-lahjatalous <p>&nbsp;</p><p><strong>Mistä tuli turvallisuuden tunteemme, ja mihin se on katoamassa?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tuossa keväällä kuulin radiossa erään tutkijan esittävän, että ennen rahataloutta vallitsi lähinnä lahjatalous. Vallitseva näkemys on, että ennen rahan keksimistä vallitsi vaihdantatalous. Mutta oliko näin?</p><p>Raha on ollut, jossain muodossa, käytössä jo yli 6 000 vuotta. Ihmislaji, ja sen historia on kuitenkin yli 200 000 vuotta vanha. Kuinka talous on toiminut ennen rahan keksimistä? Ajatus vaihdantataloudesta rakentuu oletukselle, että ihminen vaatii jotain vastineeksi antaessaan omaansa toiselle. Kuinka hyvin tällainen vaihdanta voisi toimia? Entä jos lahjat ovatkin olleet pääasiallinen talouden muoto? Annat lahjan pyyteettömästi ja luotat siihen että se hyödyttää sinuakin.</p><p>Pääosa ihmishistoriasta on ollut niukkuutta. Ravintoa on ollut tarjolla vaihtelevasti. Monet parhaista luonnon suomista ravinnonlähteistä ovat olleet tarjolla vain paikallisesti ja vain osan vuotta. Marjoja ja hedelmiä ym. hyviä ravinnonlähteitä on ollut saatavilla vain hetken, ja kilpailu niistä on ollut mahdollisesti kovaa.</p><p>Yhteistyössä ihmiset kykenivät suojemaan toisiaan niin luonnonvoimilta, pedoilta kuin toisilta heimoiltakin. Yhteistyö oli voimaa myös kilpailussa ravinnosta. Toisesta huolehtiminen piti yhteisön vahvana. Esimerkiksi siten, että joku joka osasi kiipeillä vaikeasti saavutettavien hedelmien luokse, jakoi saaliinsa toisten kanssa. Antamalla &quot;lahjaksi&quot; keräämänsä ylijäämän, lahjaksiantaja suojeli myös itseään.&nbsp; Vahvan, turvaa-antavan yhteisön rakensi siis sellainen luottamus, jossa omasta annetaan pyyteettömästi sille, joka tarvitsee. Lahjoja siis annettiin ja vastaanotettiin ilman pyyteitä, luottaen siihen että se on yhteinen etu. Tärkeä sana on siis luottamus.</p><p>Vaihdantataloudessa ei olisi voinut kehittyä tehokasta yhteisöä ja yhteisön sisäistä taloutta. Jos jollakin oli jotakin yli oman tarpeen, mutta hän vaati aina välittömästi jotakin maksuksi omasta palvelustaan, ei vaihdantaa välttämättä edes syntynyt. Toki varmaan vaihdantaakin syntyi yleisellä tasolla, mutta kahden ihmisen tarpeet ja tarjolla oleva ylijäämä kohtaavat huonosti toisensa. Esimerkiksi: Kalastajalla on yltäkyllin kalaa tarjolla. Hän tarvitsee uuden ruuhen hajoamassa olevan tilalle. Kalastaja tietää hyvän kirvesmiehen, joka tekisi hänelle ruuhen, mutta kirvesmies ei kaipaa kaloja. Vaihdantataloudessa kalastaja jäisi ilman ruuhtaan. Jos kalastaja ja kirvesmies kuuluivat samaan yhteisöön, saattoi kirvesmies luottaa siihen, että palvelus hyödyttäisi häntäkin jossain vaiheessa. Jos eivät kuuluneet samaan yhteisöön, ei riittävää luottamusta lahjaksi antamiseen välttämättä ollut. Kirvesmies tekisi ruuhen, mutta hänen kirveensä on haurastunut, ja hän tarvitsisi uuden ennen kuin voi tehdä ruuhen kalastajalle. Naapurikylän seppä voisi tehdä kirveenterän, ja hän haluaisikin kaloja ruuakseen, mutta hänellä ei ole metallia kirveen terän tekemiseen. Seppä tietää toisen kyläläisen, joka on löytänyt suuren möykyn meteoriittirautaa, josta kirveen terän voisi tehdä. Tälle kyläläiselle kelpaa kuitenkin maksuksi vain vilja...jne... Kun ihmisten ketju kasvaa, muuttuu vaihdantatalouden toiminta mahdottomaksi. Tarvitaan maksuväline, jotta vaihdanta toimisi ilman vahvaa luottamusta ihmiseen itseensä.</p><p>Suurimman osan aikaa ihmishistoriassa pääasiallinen talousjärjestelmä on ollut lahjatalous, josta siirryttiin pikkuhiljaa kohti rahataloutta. Raha on ainakin yhtä vanha keksintö kuin kirjoitus. Vanhimmat kirjoitukset ovat jonkinlaisia tilikirjoja tai velkalistoja. Rahan alkuperä tutkittaessa on päätelty sen todennäköisesti kehittyneen jonkinlaisesta yhteisöllisestä rangaistusjärjestelmästä, vähän kuin sakosta, korvauksesta tai verosta.</p><p>Rahana ovat toimineet luonnon tuotteet kuten legendaarisin oravan nahka, metallit ja varsinkin harvinaiset metallit kuten kulta ja hopea. Jotta jokin on voinut toimia maksuvälineenä, on sen arvoon täytynyt voida yleisesti luottaa. Alkuperäisten maksuvälineiden tärkein ominaisuus onkin ollut yleinen luottamus niiden &quot;arvoon&quot; eli haluttavuuteen. Arvostetuin maksuväline on kulta, koska se on harvinaista. Sen arvon oletetaan säilyvän, ja sen &quot;väärentäminen&quot; laimentamalla paljastuu helposti &quot;puraisutestillä&quot;. Lahjatalouden käyttövoima oli luottamus yhteisön jäsenien kesken, mutta rahatalouden käyttövoima on luottamus yhteiseen maksuvälineeseen. Nykyinen rahajärjestelmä perustuu täysin virtuaaliseen rahaan. Rahan arvon luo edelleen luottamus siihen, että kaikki hyväksyvät sen maksuvälineenä. Tärkeä sana on luottamus.</p><p>Rahan olemassaolo ja luottamus rahaan on kasvattanut taloudellisen kanssakäymisen mittakaavaa valtavasti. Yhteisön jäsenet eivät enää tunne kaikki toisiaan. Luottamus rahaan korvaa luottamusta ihmiseen.</p><p>Jotta ymmärtäisimme miten raha on maailmamme muuttunut, on meidän samalla mietittävä yhteisöllistä kehitystä. Miten ihmiseen on luotettu? Mikä on luonut turvallisuutta, ja mikä tuhonnut sitä?</p><p>Yhteisöjen koon kasvaessa ja kulttuurin kehittyessä, rahan keksimiselle tuli &quot;tilaus&quot;. Sana kulttuurihan tarkoittaa maanviljelystä. Ihmisten asettuessa paikoilleen ja alkaessa viljellä maata, alkoi syntyä ylijäämää ravinnosta. Samalla ihmistyötä vapautui kehittämään apuvälineitä ravinnontuotantoon ja rakentamiseen.</p><p>Lähtölaukaus nykyisen kaltaiselle yhteisölle ammuttiin ihmisen asettuessa paikoilleen maata&nbsp; viljelemään. Yhteisöjen edelleen kasvaessa yhteisöllisen luottamuksen voima laimeni. Evoluution alkuhämäristä kotoisin oleva yksilöiden itsekkyys alkoi taas ottaa valtaa. Yhteisöissä on taistelleet aina yksilön evoluutiosta peräisin oleva itsekkyys ja kulttuurievoluution vaatimus yksilöiden väliselle yhteistyölle. Mitä suurempi yhteisö, sitä pienempi yhteisöllinen kontrolli ja sitä pienempi luottamus ihmiseen.</p><p>Kasvavissa yhteisöissä organisoituminen oli niin sanottu voittajaominaisuus tastelussa elintilasta ja resursseista.&nbsp; Historian saatossa meillä on ollut monenlaisia talouksia, orjuutta, maaorjuutta, feodalismia, erilaisia luokkayhteiskuntia... Monissa järjetelmissä ihmiset arvotettiin syntyperänsä perusteella. Talouden toiminta perustui pakkoon ja väkivallan uhkaan. Luottamusta ihmiseen oli mahdollista olla vain luokkien sisällä. Luokkien välillä vallitsi viha tai ainakin epäluottamus. Toisaalta teollisesta vallankumouksesta lähtien tavallisen kansan asema on parantunut suhteessa &quot;eliittiin&quot;.</p><p>Valtasuhteet yhteisöissä ovat ajan saatossa vaihdelleet, mutta kaikkialla on ollut niitä yhtenäisiä yhteisöjä, joissa luottamus ihmiseen on ollut &quot;käypää valuuttaa&quot;. Meidänkin kulttuurissa on säilynyt aina viime vuosikymmenille asti talkooperinne. Talkoot on juuri tuota lahjataloutta, joka tavallaan velvoittaa pyydettäessä osallistumaan. Kaikki kuitenkin ymmärtävät lahjana annetun työn olevan lopulta yhteinen etu.</p><p>Lähihistoriamme tapahtumilla on tietenkin suurin vaikutus nykyhetkeen. Toisen maailman sodan jälkeen talouseliitti pakotettiin luopumaan osuuksistaan tulonjaossa keskiluokan hyväksi. Hyvänä esimerkkinä tästä oli Yhdysvallat, jossa korkeimmat tuloveromarginaalit miljardööreille olivat käytännössä 92%. Uusi tulonjako New Deal loi ennen näkemättömän talouden vaurastumisen, ja tulevaisuuden optimismi olikin huipussaan. Tuon kehityksen päätti kuitenkin uusliberaalin ideologian kasvu valtavirtaisessa talouskeskustelussa. Yksilökeskeinen ajattelu alkoi taas vallata tilaa talousajattelussa 1970 -luvulla. Yksilön etua korostavalla ajattelulla ja politiikalla oli suora vaikutus tulonjakoon, ei vain kansanryhmien välillä vaan myös alueellisesti. Nykyään keskimääräisen Yhdysvaltalaisen työntekijän palkan ostovoimaa on alhaisempi kuin vuonna 1970. Ilman rahaa ja sosiaalista turvaverkkoa, puuttuu tuollaisen yhteisön jäseneltä kaikki turva. Taloudellisesta epävarmuudesta on tullut arkipäivää. Luottamus yhteisöön on kadonnut, ja kansan pahoinvointi ja pelko tuottivat presidentiksi Donald Trumpin. Me Suomessa olemme vain vuosikymmenen Yhdysvaltojen perässä tässä kehityksessä.</p><p>Suomalaisten turvallisuuden ja onnellisuuden tunnetta arvioitaessa on selvinnyt, että 1980-luvulla suomalaiset olivat onnellisimpia. Työttömyys oli käytännössä olematonta. Tulevaisuuden odotukset olivat korkealla. Kansalla ei ollut taloudellisia huolia. 80-luvun lopulla mediassa mainostettiin sitä, että Suomen bruttokansantuote per asukas oli toiseksi korkein maailmassa. Uutisissa jopa arvailtiin sitä, milloin Suomi olisi ykkönen bruttokansantuote -mittarilla mitattuna. Toki tuo ulospäin näkyvä yltäkylläisyys oli rakennettu murenevalle pohjalle ns. vahvan markan politiikalla. Yltäkylläisyyttä yritettiin pitää yllä rahan arvoa keinotekoisesti nostamalla. Keinotekoisen korkealla rahan arvolla yritettiin siis ostaa ulkomaisia tuotteita halvemmalla kuin mitä kotimaisen vientituotannon arvo olisi sallinut. Luottamus rahaamme katosi, kun yritimme itsekkäästi ohittaa tasasuhtaisen vaihdannan ulkomaan kaupassa.</p><p>Hädissään Suomen johtavat poliitikot, keskuspankkiirit ja pankkiirit tekivät suunnitelman rahajärjestelmän pelastamiseksi, rahan luottamuksen pelastamiseksi. Tässä suunnitelmassa päätettiin pelastaa pankit lähes siinä muodossaan kuin ne olivat. Tämän suunnitelman seurauksena Suomen reaalitalous joutui vaikeuksiin. Suomalaiset yritykset ja koko reaalitalous jätettiin pankkien armoille. Kymmenet tuhannet yrittäjät ajettiin ahdinkoon, ja koko reaalitalous romahti. Rahajärjestelmästä tai oikeammin pankkijärjestelmästä olikin tullut tärkeämpi kuin reaalitaloudesta. Luottamus rahaan oli nyt tärkeämpi kuin ihminen. Rahasta oli tullut taas uuden luokkajärjestelmän perusta. Huomioitavaa on että esimerkiksi Norjassa toimittiin toisin. Pankit kansallistettiin ja reaalitalous pelastettiin. Siellä lama jäi lyhyeksi, vaikka öljynkin hinta oli pohjassa.</p><p>&nbsp;90-luvun laman opit eivät muuttaneet harjoitettua politiikkaa. Metsäklusterin menestys ja Nokian nousu peittivät alleen valitun talouspolitiikan ja rahapolitiikan heikkouden. Nokian romahdus yhdessä kansainvälisen finassikriisin kanssa paljasti taas kiinteän valuuttakurssin ongelmat. Talousliberaalin ajattelun heikkouksia ei haluta tunnustaa edelleenkään, vaikka nykyinen lamaa on jatkunut kohta vuosikymmenen.</p><p>Tämä yksilöä korostava ideologia vallitsee edelleen taloudessamme. Kaupungistumista pidetään positiivisena ja luonnollisena kehityksenä, vaikka se on suoraa seurausta poliittisilla päätöksillä rakennetusta tulonjakojärjestelmästä. Maaseutu autioituu, kun raha valuu keskuksiin, eikä palaa enää aluepolitiikan mukana takaisin. Paljon puhuttu työvoiman vapaa likkuvuus tarkoittaa käytännössä monille pakkoa liikkua toimeentuloa etsiessään. Yhteisön merkitystä ja samalla yhteisöllisyyden merkitystä aliarvostetaan. Turvattomuuden tunne kasvaa kun ympärillämme ei ole enää ihmisiä, joihin uskaltaisimme luottaa, ja yhteisö eli Valtio pyrkii vetäytymään hyvinvointiyhteiskuntatavoitteesta.</p><p>Meissä kaikissa on vielä jäljellä ainakin rippeet tuosta turvaa tuovasta lahjataloudesta ja talkoohengestä, vaikka yhteisöllisyys onkin kaupungistumisen puristuksissa. Maailmamme on kehittymässä suuntaan, jossa pyyteettömälle kanssaihmisen avulle ei jätetä tilaa. Näin ei välttämättä tarvitse olla. Kaupunkeihinkin voidaan luoda puitteet yhteisöllisen käyttäytymisen selviytymiselle. Kaupunkien lähiöiden ei tarvitse välttämättä olla pelkkiä &quot;työläisien säilytyspaikkoja&quot;. Niihin on mahdollista luoda pienyhteisöjä, joissa ihmiset tuntevat toisensa. Ihmiset eivät saa olla pelkää työvoimaa, joiden oletetaan liikkuvan suhdanteiden mukaan. Yhteisön muodostumisessa vaaditaan kestävyyttä. Lisäksi yhteisön muodostuminen vaatii sen, että nuo yhteisöt sisältävät pääosan yhteisön tarvitsemista palveluista. Palveluiden keskittäminen automarketteihin ei varmasti tue tätä.</p><p>Luottamalla kanssaihmiseen voimme luoda turvaa itsellemme. Pienet yhteisöt voivat parantaa menestystään luottamalla paikalliseen ihmiseen, yritykseen ja yhteisöön. Jokaisen kannattaa olla myös luottamuksen arvoinen. Globalisoituvassa maailmassa turva on edelleen lähellämme, ei &quot;maailman turuilla&quot;.</p><p>Meille opetetaan että kaikki mitataan rahassa. Meidän on kuitenkin hyvä säilyttää mielessämme ajatus siitä, että ihmisyys lähti kehittymään lahjoista, joita annoimme pyyteettömästi toisillemme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Mistä tuli turvallisuuden tunteemme, ja mihin se on katoamassa?

 

Tuossa keväällä kuulin radiossa erään tutkijan esittävän, että ennen rahataloutta vallitsi lähinnä lahjatalous. Vallitseva näkemys on, että ennen rahan keksimistä vallitsi vaihdantatalous. Mutta oliko näin?

Raha on ollut, jossain muodossa, käytössä jo yli 6 000 vuotta. Ihmislaji, ja sen historia on kuitenkin yli 200 000 vuotta vanha. Kuinka talous on toiminut ennen rahan keksimistä? Ajatus vaihdantataloudesta rakentuu oletukselle, että ihminen vaatii jotain vastineeksi antaessaan omaansa toiselle. Kuinka hyvin tällainen vaihdanta voisi toimia? Entä jos lahjat ovatkin olleet pääasiallinen talouden muoto? Annat lahjan pyyteettömästi ja luotat siihen että se hyödyttää sinuakin.

Pääosa ihmishistoriasta on ollut niukkuutta. Ravintoa on ollut tarjolla vaihtelevasti. Monet parhaista luonnon suomista ravinnonlähteistä ovat olleet tarjolla vain paikallisesti ja vain osan vuotta. Marjoja ja hedelmiä ym. hyviä ravinnonlähteitä on ollut saatavilla vain hetken, ja kilpailu niistä on ollut mahdollisesti kovaa.

Yhteistyössä ihmiset kykenivät suojemaan toisiaan niin luonnonvoimilta, pedoilta kuin toisilta heimoiltakin. Yhteistyö oli voimaa myös kilpailussa ravinnosta. Toisesta huolehtiminen piti yhteisön vahvana. Esimerkiksi siten, että joku joka osasi kiipeillä vaikeasti saavutettavien hedelmien luokse, jakoi saaliinsa toisten kanssa. Antamalla "lahjaksi" keräämänsä ylijäämän, lahjaksiantaja suojeli myös itseään.  Vahvan, turvaa-antavan yhteisön rakensi siis sellainen luottamus, jossa omasta annetaan pyyteettömästi sille, joka tarvitsee. Lahjoja siis annettiin ja vastaanotettiin ilman pyyteitä, luottaen siihen että se on yhteinen etu. Tärkeä sana on siis luottamus.

Vaihdantataloudessa ei olisi voinut kehittyä tehokasta yhteisöä ja yhteisön sisäistä taloutta. Jos jollakin oli jotakin yli oman tarpeen, mutta hän vaati aina välittömästi jotakin maksuksi omasta palvelustaan, ei vaihdantaa välttämättä edes syntynyt. Toki varmaan vaihdantaakin syntyi yleisellä tasolla, mutta kahden ihmisen tarpeet ja tarjolla oleva ylijäämä kohtaavat huonosti toisensa. Esimerkiksi: Kalastajalla on yltäkyllin kalaa tarjolla. Hän tarvitsee uuden ruuhen hajoamassa olevan tilalle. Kalastaja tietää hyvän kirvesmiehen, joka tekisi hänelle ruuhen, mutta kirvesmies ei kaipaa kaloja. Vaihdantataloudessa kalastaja jäisi ilman ruuhtaan. Jos kalastaja ja kirvesmies kuuluivat samaan yhteisöön, saattoi kirvesmies luottaa siihen, että palvelus hyödyttäisi häntäkin jossain vaiheessa. Jos eivät kuuluneet samaan yhteisöön, ei riittävää luottamusta lahjaksi antamiseen välttämättä ollut. Kirvesmies tekisi ruuhen, mutta hänen kirveensä on haurastunut, ja hän tarvitsisi uuden ennen kuin voi tehdä ruuhen kalastajalle. Naapurikylän seppä voisi tehdä kirveenterän, ja hän haluaisikin kaloja ruuakseen, mutta hänellä ei ole metallia kirveen terän tekemiseen. Seppä tietää toisen kyläläisen, joka on löytänyt suuren möykyn meteoriittirautaa, josta kirveen terän voisi tehdä. Tälle kyläläiselle kelpaa kuitenkin maksuksi vain vilja...jne... Kun ihmisten ketju kasvaa, muuttuu vaihdantatalouden toiminta mahdottomaksi. Tarvitaan maksuväline, jotta vaihdanta toimisi ilman vahvaa luottamusta ihmiseen itseensä.

Suurimman osan aikaa ihmishistoriassa pääasiallinen talousjärjestelmä on ollut lahjatalous, josta siirryttiin pikkuhiljaa kohti rahataloutta. Raha on ainakin yhtä vanha keksintö kuin kirjoitus. Vanhimmat kirjoitukset ovat jonkinlaisia tilikirjoja tai velkalistoja. Rahan alkuperä tutkittaessa on päätelty sen todennäköisesti kehittyneen jonkinlaisesta yhteisöllisestä rangaistusjärjestelmästä, vähän kuin sakosta, korvauksesta tai verosta.

Rahana ovat toimineet luonnon tuotteet kuten legendaarisin oravan nahka, metallit ja varsinkin harvinaiset metallit kuten kulta ja hopea. Jotta jokin on voinut toimia maksuvälineenä, on sen arvoon täytynyt voida yleisesti luottaa. Alkuperäisten maksuvälineiden tärkein ominaisuus onkin ollut yleinen luottamus niiden "arvoon" eli haluttavuuteen. Arvostetuin maksuväline on kulta, koska se on harvinaista. Sen arvon oletetaan säilyvän, ja sen "väärentäminen" laimentamalla paljastuu helposti "puraisutestillä". Lahjatalouden käyttövoima oli luottamus yhteisön jäsenien kesken, mutta rahatalouden käyttövoima on luottamus yhteiseen maksuvälineeseen. Nykyinen rahajärjestelmä perustuu täysin virtuaaliseen rahaan. Rahan arvon luo edelleen luottamus siihen, että kaikki hyväksyvät sen maksuvälineenä. Tärkeä sana on luottamus.

Rahan olemassaolo ja luottamus rahaan on kasvattanut taloudellisen kanssakäymisen mittakaavaa valtavasti. Yhteisön jäsenet eivät enää tunne kaikki toisiaan. Luottamus rahaan korvaa luottamusta ihmiseen.

Jotta ymmärtäisimme miten raha on maailmamme muuttunut, on meidän samalla mietittävä yhteisöllistä kehitystä. Miten ihmiseen on luotettu? Mikä on luonut turvallisuutta, ja mikä tuhonnut sitä?

Yhteisöjen koon kasvaessa ja kulttuurin kehittyessä, rahan keksimiselle tuli "tilaus". Sana kulttuurihan tarkoittaa maanviljelystä. Ihmisten asettuessa paikoilleen ja alkaessa viljellä maata, alkoi syntyä ylijäämää ravinnosta. Samalla ihmistyötä vapautui kehittämään apuvälineitä ravinnontuotantoon ja rakentamiseen.

Lähtölaukaus nykyisen kaltaiselle yhteisölle ammuttiin ihmisen asettuessa paikoilleen maata  viljelemään. Yhteisöjen edelleen kasvaessa yhteisöllisen luottamuksen voima laimeni. Evoluution alkuhämäristä kotoisin oleva yksilöiden itsekkyys alkoi taas ottaa valtaa. Yhteisöissä on taistelleet aina yksilön evoluutiosta peräisin oleva itsekkyys ja kulttuurievoluution vaatimus yksilöiden väliselle yhteistyölle. Mitä suurempi yhteisö, sitä pienempi yhteisöllinen kontrolli ja sitä pienempi luottamus ihmiseen.

Kasvavissa yhteisöissä organisoituminen oli niin sanottu voittajaominaisuus tastelussa elintilasta ja resursseista.  Historian saatossa meillä on ollut monenlaisia talouksia, orjuutta, maaorjuutta, feodalismia, erilaisia luokkayhteiskuntia... Monissa järjetelmissä ihmiset arvotettiin syntyperänsä perusteella. Talouden toiminta perustui pakkoon ja väkivallan uhkaan. Luottamusta ihmiseen oli mahdollista olla vain luokkien sisällä. Luokkien välillä vallitsi viha tai ainakin epäluottamus. Toisaalta teollisesta vallankumouksesta lähtien tavallisen kansan asema on parantunut suhteessa "eliittiin".

Valtasuhteet yhteisöissä ovat ajan saatossa vaihdelleet, mutta kaikkialla on ollut niitä yhtenäisiä yhteisöjä, joissa luottamus ihmiseen on ollut "käypää valuuttaa". Meidänkin kulttuurissa on säilynyt aina viime vuosikymmenille asti talkooperinne. Talkoot on juuri tuota lahjataloutta, joka tavallaan velvoittaa pyydettäessä osallistumaan. Kaikki kuitenkin ymmärtävät lahjana annetun työn olevan lopulta yhteinen etu.

Lähihistoriamme tapahtumilla on tietenkin suurin vaikutus nykyhetkeen. Toisen maailman sodan jälkeen talouseliitti pakotettiin luopumaan osuuksistaan tulonjaossa keskiluokan hyväksi. Hyvänä esimerkkinä tästä oli Yhdysvallat, jossa korkeimmat tuloveromarginaalit miljardööreille olivat käytännössä 92%. Uusi tulonjako New Deal loi ennen näkemättömän talouden vaurastumisen, ja tulevaisuuden optimismi olikin huipussaan. Tuon kehityksen päätti kuitenkin uusliberaalin ideologian kasvu valtavirtaisessa talouskeskustelussa. Yksilökeskeinen ajattelu alkoi taas vallata tilaa talousajattelussa 1970 -luvulla. Yksilön etua korostavalla ajattelulla ja politiikalla oli suora vaikutus tulonjakoon, ei vain kansanryhmien välillä vaan myös alueellisesti. Nykyään keskimääräisen Yhdysvaltalaisen työntekijän palkan ostovoimaa on alhaisempi kuin vuonna 1970. Ilman rahaa ja sosiaalista turvaverkkoa, puuttuu tuollaisen yhteisön jäseneltä kaikki turva. Taloudellisesta epävarmuudesta on tullut arkipäivää. Luottamus yhteisöön on kadonnut, ja kansan pahoinvointi ja pelko tuottivat presidentiksi Donald Trumpin. Me Suomessa olemme vain vuosikymmenen Yhdysvaltojen perässä tässä kehityksessä.

Suomalaisten turvallisuuden ja onnellisuuden tunnetta arvioitaessa on selvinnyt, että 1980-luvulla suomalaiset olivat onnellisimpia. Työttömyys oli käytännössä olematonta. Tulevaisuuden odotukset olivat korkealla. Kansalla ei ollut taloudellisia huolia. 80-luvun lopulla mediassa mainostettiin sitä, että Suomen bruttokansantuote per asukas oli toiseksi korkein maailmassa. Uutisissa jopa arvailtiin sitä, milloin Suomi olisi ykkönen bruttokansantuote -mittarilla mitattuna. Toki tuo ulospäin näkyvä yltäkylläisyys oli rakennettu murenevalle pohjalle ns. vahvan markan politiikalla. Yltäkylläisyyttä yritettiin pitää yllä rahan arvoa keinotekoisesti nostamalla. Keinotekoisen korkealla rahan arvolla yritettiin siis ostaa ulkomaisia tuotteita halvemmalla kuin mitä kotimaisen vientituotannon arvo olisi sallinut. Luottamus rahaamme katosi, kun yritimme itsekkäästi ohittaa tasasuhtaisen vaihdannan ulkomaan kaupassa.

Hädissään Suomen johtavat poliitikot, keskuspankkiirit ja pankkiirit tekivät suunnitelman rahajärjestelmän pelastamiseksi, rahan luottamuksen pelastamiseksi. Tässä suunnitelmassa päätettiin pelastaa pankit lähes siinä muodossaan kuin ne olivat. Tämän suunnitelman seurauksena Suomen reaalitalous joutui vaikeuksiin. Suomalaiset yritykset ja koko reaalitalous jätettiin pankkien armoille. Kymmenet tuhannet yrittäjät ajettiin ahdinkoon, ja koko reaalitalous romahti. Rahajärjestelmästä tai oikeammin pankkijärjestelmästä olikin tullut tärkeämpi kuin reaalitaloudesta. Luottamus rahaan oli nyt tärkeämpi kuin ihminen. Rahasta oli tullut taas uuden luokkajärjestelmän perusta. Huomioitavaa on että esimerkiksi Norjassa toimittiin toisin. Pankit kansallistettiin ja reaalitalous pelastettiin. Siellä lama jäi lyhyeksi, vaikka öljynkin hinta oli pohjassa.

 90-luvun laman opit eivät muuttaneet harjoitettua politiikkaa. Metsäklusterin menestys ja Nokian nousu peittivät alleen valitun talouspolitiikan ja rahapolitiikan heikkouden. Nokian romahdus yhdessä kansainvälisen finassikriisin kanssa paljasti taas kiinteän valuuttakurssin ongelmat. Talousliberaalin ajattelun heikkouksia ei haluta tunnustaa edelleenkään, vaikka nykyinen lamaa on jatkunut kohta vuosikymmenen.

Tämä yksilöä korostava ideologia vallitsee edelleen taloudessamme. Kaupungistumista pidetään positiivisena ja luonnollisena kehityksenä, vaikka se on suoraa seurausta poliittisilla päätöksillä rakennetusta tulonjakojärjestelmästä. Maaseutu autioituu, kun raha valuu keskuksiin, eikä palaa enää aluepolitiikan mukana takaisin. Paljon puhuttu työvoiman vapaa likkuvuus tarkoittaa käytännössä monille pakkoa liikkua toimeentuloa etsiessään. Yhteisön merkitystä ja samalla yhteisöllisyyden merkitystä aliarvostetaan. Turvattomuuden tunne kasvaa kun ympärillämme ei ole enää ihmisiä, joihin uskaltaisimme luottaa, ja yhteisö eli Valtio pyrkii vetäytymään hyvinvointiyhteiskuntatavoitteesta.

Meissä kaikissa on vielä jäljellä ainakin rippeet tuosta turvaa tuovasta lahjataloudesta ja talkoohengestä, vaikka yhteisöllisyys onkin kaupungistumisen puristuksissa. Maailmamme on kehittymässä suuntaan, jossa pyyteettömälle kanssaihmisen avulle ei jätetä tilaa. Näin ei välttämättä tarvitse olla. Kaupunkeihinkin voidaan luoda puitteet yhteisöllisen käyttäytymisen selviytymiselle. Kaupunkien lähiöiden ei tarvitse välttämättä olla pelkkiä "työläisien säilytyspaikkoja". Niihin on mahdollista luoda pienyhteisöjä, joissa ihmiset tuntevat toisensa. Ihmiset eivät saa olla pelkää työvoimaa, joiden oletetaan liikkuvan suhdanteiden mukaan. Yhteisön muodostumisessa vaaditaan kestävyyttä. Lisäksi yhteisön muodostuminen vaatii sen, että nuo yhteisöt sisältävät pääosan yhteisön tarvitsemista palveluista. Palveluiden keskittäminen automarketteihin ei varmasti tue tätä.

Luottamalla kanssaihmiseen voimme luoda turvaa itsellemme. Pienet yhteisöt voivat parantaa menestystään luottamalla paikalliseen ihmiseen, yritykseen ja yhteisöön. Jokaisen kannattaa olla myös luottamuksen arvoinen. Globalisoituvassa maailmassa turva on edelleen lähellämme, ei "maailman turuilla".

Meille opetetaan että kaikki mitataan rahassa. Meidän on kuitenkin hyvä säilyttää mielessämme ajatus siitä, että ihmisyys lähti kehittymään lahjoista, joita annoimme pyyteettömästi toisillemme.

]]>
3 http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240257-lahjatalous#comments Lahjatalous Luottamus Raha Talous Turvallisuus Tue, 18 Jul 2017 16:41:50 +0000 Pasi Pulkkinen http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240257-lahjatalous
Miksi kannabis tulisi laillistaa? http://tonivoutilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240112-miksi-kannabis-tulisi-laillistaa <p>Esittelen lyhyesti mielipiteeni aiheesta miksi kannabis tulisi laillistaa ja perustelen sitä yhteiskunnallisilla, moraaliisilla ja ekonomisilla syillä.</p><p>Yhteiskunnassamme on valtavasti sallittuja päihteitä kuten: alkoholi, nikotiini, kofeiini, miksi siis muut päihteet ovat kiellettyjä? Ilmiselvästi sen takia koska ne koetaan moraalittomiksi. Miksi ne koetaan moraalittomaksi? Usein sanotaan että huumeiden käyttäminen on väärin moraalisesti, mutta tätä väitettä ei perustella millään tavalla sanotaan vaan että se on väärin. Tai että huumeet ovat pahoja. Kuitenkin vain suhteessa omaan kuvitelmaamme voimme kutsua asioita hyväksi, pahaksi, kauniiksi yms. &nbsp;Tämä kumpuaa varmaankin uskonnollisista perusteluista sekä &quot;huumevalistuksesta&quot;. &nbsp;Moraalia ei omasta mielestäni tulisi perustaa uskontoon vaan sosiologiaan ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin, eikä dogmien tulisi määrittää mikä on hyvä tai paha.</p><p><br />Voisiko joku perustella minulle miten alkoholin juominen on moraalisesti parempaa kuin vaikkapa kannabiksen käyttäminen? Ei teologiaa käyttäen.</p><p><br />Usein &nbsp;perustellaan väitteellä että ne ovat epäterveellisiä jotenka ne ovat moraalisesti väärin, tämä riippuu taas täysin päihteestä, käytön määrästä ja määristä sekä käyttötavoista. Kyllä ihmisillä tulee olla absoluuttinen valta sen suhteen että mitä he haluavat omaan kehoonsan laittaa. Tällä argumentilla voisimme myös kieltää yhteiskunnastamme vaikkapa vaaralliset harrastukset, kuten kamppailulajit ja muun extreme urheilun. Pitäisikö pikaruokakin kieltää? &nbsp;Ainut asia minkä ihminen todellisuudessa ja absoluuttisesti omistaa tässä maailmassa on hänen oma kehonsan, jotenka mikä moraalinen oikeus valtiolla on määrittää mitä ihminen siihen saa laittaa? Jos muulla omaisuudellaan saa tehä ihan mitä huvittaa, sillä omaisuudellaan saa jopa aiheuttaa haittaa muille.</p><p>Voitaisiin myös väittää että tämä epäterveellisyys väite vain pahenee jos Valtio määrittää huumet kielletyiksi. Se johtaa siihen että markkinoita kontrolloivat rikolliset joita ei kiinnosta ihmisten terveys pätkääkään vaan pelkästään raha. Joka johtaa siihen että kaiken maailman huumeet jatketaan epäterveellisillä aineilla äärimmäisesimerkkinä rotanmyrkky. Jos halutaan käyttää moraalista argumenttia että päihteet ovat epäterveellisiä, niin silloin alkoholi ja tupakka tulee kieltää välittömästi. Niillä saa kyllä helposti tuhottua aivosolunsan ja terveytensän.</p><p><br />Myöskään eivät objektit itsessään voi &nbsp;olla mitenkaan moraalisia tai moraalittomia. Onko tuli moraalista tai moraalitonta? Onko vesi moraalitonta? Sillä on kuitenkin helpompi tappaa itsensän kuin vaikkapa kannabiksella. Ei asekkaan ole moraalinen tai moraaliton, vaan se ihminen joka sitä käyttää.</p><p>&nbsp;<br />Myös käytetään argumenttia siihen voi jäädä koukkuun, tai sanotaan että sitten se elämä on vaan sitä huumeitten vetämistä! &nbsp;No niin voi jäädä Uhkapelaamiseen, videopeleihin, internettiin, kuntosalilla käymiseen, seksiin tai telkkarin katsomiseen. &nbsp;Nämä aktiviteetit tuottavat mielihyvää ihmisille aivan samalla tavalla. Kaikki aktiviteetit mitä me teemme ja jotka tuottavat meille mielihyvää ovat addiktiivisia, koska niitä nyt vaan halutaan tehdä uudestaan.</p><p>&nbsp;<br />Jos ihmisellä on &quot;oikeus&quot; etsiä onnea ja nautintoa kaikilla muilla elämän osa-alueilla, ja jos jonkin ihmisen elämän nautinto on poltella budia kaikki päivät niin miten se voidaan moraalisesti häneltä kieltää. Keneltä se on poissa jos sitä budia siellä kotona poltetaan, ei ajeta autoa tai käytetä muita koneita. Joku voisi sanoa että se on yhteisöltä pois jos siellä maleksii kotonaan kaikki päivät, no omistaako se yhteisö sitten kaikki ihmiset ja sitä on palveltava? Sekö on moraalista?</p><p>Coloradossa ja massachusettsissa tutkimusten mukaan teinien käyttöprosentti pysyi muuttumattomana. He ovat säästäneet miljoonia kun ei ole tarvinnut käydä oikeutta asiasta, ja tuhannet ihmiset ovat välttyneet rikosrekisteriltä ja uriensa tuhoutumiselta. Myöskään kauhukuvat siitä että ihmiset ajavat budipäissään autoilla ja kolaroivat ei ole tapahtunut, massachusettsin ja Coloradon osavaltioissa tämäkin tilasto on pysynyt täysin muuttumattomana. Nämä osavaltiot ovat saaneet satojen miljoonien edestä verotuloa, joilla he rahoittavat koulutusta ynnä muuta. Myöskään vieläkään ei ole sitä ensimmäistä ihmistä löytynyt joka olisi kannabikseen kuollut, ei ole löytynyt myöskään koko historian aikana.&nbsp;</p><p><br />Yhdysvalloissa on myös 6 muuta osavaltiota jotka ovat kannabiksen laillistaneet, eipä ole uutisissa lukenut miten kaikki menee päin helvettiä, sen sijaan lukee miten ihmiset sillä rikastuvat ja osavaltiot nauttivat sadoista miljoonista, ellei miljardeista verotuloina.</p><p><br />Portugali dekriminalisoi kaikki huumeet 14-vuotta sitten, sen &nbsp;jälkeen kun olivat käyneet hurjaa sotaa niitä vastaan. Seurauksia ovat olleet mm: 15-24-vuotiaiden huumeidenkäyttö kokeilut ovat vähentyneet. &nbsp;Huumekuolemien määrä on vähentynyt valtavasti vuoden 2001 luvusta. HIV-tartuntojen määrä on vähentynyt 2001 luvun määrästä joka oli 1016 vastaavasti vuonna 2012 tapauksia oli 16. Jotenka sielläkään ei yhteiskunta romahtunut.</p><p><br />Hollannissahan kannabis on ollut dekriminalisoitu jo 38-vuotta, sielläkin se määrä joka väestöstä kannabista käyttää on vähentynyt. Turisteja kyllä heillä riittää ja tuovat joka vuosi vähintään satoja miljoonia maahan. Ovat toki hiukan kiristäneet lakeja koska eivät jaksaneet sitä britti urpojen määrä, heillä on kai tähän varaa.<br />Uruguayissa tämä on myös laillista, sielläkään ei yhteiskunnan hajoamista tai muita kauhukuvia ole tapahtunut.</p><p>En oikein jaksa uskoa että ihmismieli toimii Suomessa jotenkin fundamentaalisesti eritavalla kuin esimerkki maissa, mikä on se ero käyttäytymisessä tai yhteiskunnassa? Mikä saa tämän kansan toimimaan täysin kaikkia tilastoja ja todisteita vastaan? Niinpä, ei sellaista ole. Tässä tehdään taas politiikka &quot;arvoilla&quot; ja &quot;arvopohjilla&quot; sun muilla typeryyksillä. Sen sijaan että tarkasteltaisiin asiaa ja jätettäisiin ne omat ennakkoluulot, ideologiset typeryydet ja dogmat hetkeksi sijaan.</p><p><br />Tasan tarkkaan ei nämä kauhukuvat tässäkään maassa tapahtuisi, kuten eivät tapahtuisi alkoholilaki uudistuksen kauhukuvat. Nämä kauhukuvat toki jo kertovat minulle sen että täällä ei ainakaan seuraavalla vaalikaudella tätä legalisaatiota tapahdu. On selvää että jos tapellaan jostain 1% nostosta alkoholilakiin niin tämä ei tapahdu.</p><p><br />Alkoholi ja tupakka ovat myös huomattavasti terveellisyydelle ja yhteiskunnalle haitallisempia kuin vaikkapa Kannabis, taikasienet tai LSD. Tämä on aivan päivänselvää tietoa jonka jokainen epäileväinen voi tutkia itse, suosittelen toki välttämään niitä aivan päivänselviä &quot;war against drugs&quot; sivustoja. Tietyt ryhmittymät maailmassa hyötyvät tästäkin ilmiöstä käsittämättömillä summilla, enkä puhu huume paroneista.</p><p><br />Kukaan ei lähde ryöstelemään kauppoja, hakkaamaan mummoja tai tappelemaan kannabis päissään, taas siinä missä monien mielestä nämä ovat hyviä ideoita 10 kaljan jälkeen.</p><p>&nbsp;<br />Psykoosi väitteestä: Jos kannabis aiheuttaa psyykosia, niin miksi psykoosi tilastot eivät ole räjähtäneet käsiin maailmanlaajuisesti? &nbsp;Mitään tilastollista yhteyttä ei ole olemassa. Kannabiksen käyttö on kasvanut valtavasti Suomessa sekä maailmanlaajuisesti.</p><p><br />Suomeen voitaisiin saada tuhansia työpaikkoja laillistamisen takia. Satoja miljoonia verotuloja vuodessa. Satoja ihmisiä säästyisi mahdolliselta &quot;unelmien&quot; rikkoutumiselta, koska eivät voi päästä nyky-yhteiskunnan säädöksillä tiettyihin työpaikkoihin koska ovat vaikkapa 15-vuotta sitten polttaneet budia jossain festareilla. Tässä olisi luonnollinen monopoli Valtiolle. Tai sitten voisimme saada kotimaisia pörssi-yrityksiä jota kautta kansalaisetkin pääsisivät rikastumaan jos tähän herättäisiin ajoissa.</p><p>Coloradossa laillistamisen jälkeen on syntynyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja, osavaltio on saanut satojen miljoonien verotulot. Näin on myös käynyt kaikissa muissa osavaltioissa.</p><p>Kanadan markkinat jossa tapahtuu legalisaatio vuonna 2018, on arvioitu vuosittain 6-10 miljardin kokoisiksi, nämä arviot ovat jopa aika konservatiivisia ottaen huomioon turismin yhdysvaltain pohjoisimmista osavaltioista.</p><p><br />Legalisaatio aalto tulee pian myös Eurooppaan. Jos Suomi laillistaisi Kannabiksen ensimmäisenä tai edes ensimmäisinä valtioina. Mahdolliset yritykset pääsisivät takomaan muikeita voittoja monen vuoden ajan ennen kuin suurin osa Euroopan valtioita tämän muutoksen tekisi. Joten voisimme saada dominoivia yrityksiä first mover statuksella jotka voisivat rynnätä Euroopan markkinoille niiden auetessa. Kannabista kyllä pystyy kasvattamaan Suomen ilmastossa koska se tehdään aina kasvihuoneissa, jotta siitä saadaan riittävän korkealaatuista. Kanadalaiset yritykset jotka valmistautuvat legalisaatioon, kasvattamalla tonneja kannabista valmiiksi ovat saaneet kasvatuksen hinnaksi per gramma noin 2-3 Yhdysvaltain dollaria. Hinta markkinoilla tulee olemaan +10 US dollaria, se ei tosin voi olla kovin paljon korkeampi koska silloin he eivät saa työnnettyä rikollisia ulos markkinoilta. Kate on silti varsin hyvä, koska tuottaminen on helppoa ja sen voi automatisoida helposti. Sähkö siinä maksaa.</p><p><br />Mutta tulisiko sitten muodostaa Valtion monopoli vai antaa markkinoille vapaat kädet. &nbsp;No ehdottomasti tulisi antaa markkinoille vapaat kädet, nämä yhtiöt listautuisivat kuitenkin pörssiin rahoittaakseen Euroopan valloitustaan. Jotenka Suomalaiset voisivat päästä käsiksi tulevaisuuden suuryrityksiin niiden alkuvaiheessa.&nbsp;<br />En tosin vastustaisi myöskään ajatusta valtion monopolin luonnista, koska silloin ei ainakaan tapahtuisi veropelleilyä. Tosin poliitikot varmaan möisivät sen heti sopivan hetken tullen hyville kavereilleen, tai muuten sössivät sen. Mahdollisen monopolin tai pörssiyritysten tulisi kuitenkin hyvin aggressiivisesti rynnätä Euroopan markkinoilla niiden avautuessa, tuskinpa onnistuisi valtion yhtiöltä.&nbsp;</p><p><br />En ainakaan itse löytänyt mitään todellista tietoa Suomen pimeästä kannabismarkkinasta rahallisesti, mutta voidaan vetää johtopäätöksiä että tämän kokoisessa maassa ne verotulot olisivat helposti satoja miljoonia. Puhumattakaan säästöistä yhteiskunnalle oikeuskuluissa ja muissa kuluissa mitä se aiheuttaa. Poliiseilla olisi aikaa jahdata todellisia rikollisia.</p><p>&quot;Laws which can be broken without any wrong to one&#39;s neighbor are but a laughing-stoke ; and, so far from such laws restraining the appetites and lusts of mankind, they rather heighten them.&quot; Spinoza</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Drug_policy_of_Portugal" title="https://en.wikipedia.org/wiki/Drug_policy_of_Portugal">https://en.wikipedia.org/wiki/Drug_policy_of_Portugal</a><br /><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Legality_of_cannabis_by_U.S._jurisdiction" title="https://en.wikipedia.org/wiki/Legality_of_cannabis_by_U.S._jurisdiction">https://en.wikipedia.org/wiki/Legality_of_cannabis_by_U.S._jurisdiction</a><br /><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Drug_policy_of_the_Netherlands" title="https://en.wikipedia.org/wiki/Drug_policy_of_the_Netherlands">https://en.wikipedia.org/wiki/Drug_policy_of_the_Netherlands</a><br /><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Cannabis_in_Uruguay" title="https://en.wikipedia.org/wiki/Cannabis_in_Uruguay">https://en.wikipedia.org/wiki/Cannabis_in_Uruguay</a><br /><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Cannabis_in_Canada" title="https://en.wikipedia.org/wiki/Cannabis_in_Canada">https://en.wikipedia.org/wiki/Cannabis_in_Canada</a></p><p><a href="https://www.reddit.com/r/weedstocks " title="https://www.reddit.com/r/weedstocks ">https://www.reddit.com/r/weedstocks </a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Esittelen lyhyesti mielipiteeni aiheesta miksi kannabis tulisi laillistaa ja perustelen sitä yhteiskunnallisilla, moraaliisilla ja ekonomisilla syillä.

Yhteiskunnassamme on valtavasti sallittuja päihteitä kuten: alkoholi, nikotiini, kofeiini, miksi siis muut päihteet ovat kiellettyjä? Ilmiselvästi sen takia koska ne koetaan moraalittomiksi. Miksi ne koetaan moraalittomaksi? Usein sanotaan että huumeiden käyttäminen on väärin moraalisesti, mutta tätä väitettä ei perustella millään tavalla sanotaan vaan että se on väärin. Tai että huumeet ovat pahoja. Kuitenkin vain suhteessa omaan kuvitelmaamme voimme kutsua asioita hyväksi, pahaksi, kauniiksi yms.  Tämä kumpuaa varmaankin uskonnollisista perusteluista sekä "huumevalistuksesta".  Moraalia ei omasta mielestäni tulisi perustaa uskontoon vaan sosiologiaan ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin, eikä dogmien tulisi määrittää mikä on hyvä tai paha.


Voisiko joku perustella minulle miten alkoholin juominen on moraalisesti parempaa kuin vaikkapa kannabiksen käyttäminen? Ei teologiaa käyttäen.


Usein  perustellaan väitteellä että ne ovat epäterveellisiä jotenka ne ovat moraalisesti väärin, tämä riippuu taas täysin päihteestä, käytön määrästä ja määristä sekä käyttötavoista. Kyllä ihmisillä tulee olla absoluuttinen valta sen suhteen että mitä he haluavat omaan kehoonsan laittaa. Tällä argumentilla voisimme myös kieltää yhteiskunnastamme vaikkapa vaaralliset harrastukset, kuten kamppailulajit ja muun extreme urheilun. Pitäisikö pikaruokakin kieltää?  Ainut asia minkä ihminen todellisuudessa ja absoluuttisesti omistaa tässä maailmassa on hänen oma kehonsan, jotenka mikä moraalinen oikeus valtiolla on määrittää mitä ihminen siihen saa laittaa? Jos muulla omaisuudellaan saa tehä ihan mitä huvittaa, sillä omaisuudellaan saa jopa aiheuttaa haittaa muille.

Voitaisiin myös väittää että tämä epäterveellisyys väite vain pahenee jos Valtio määrittää huumet kielletyiksi. Se johtaa siihen että markkinoita kontrolloivat rikolliset joita ei kiinnosta ihmisten terveys pätkääkään vaan pelkästään raha. Joka johtaa siihen että kaiken maailman huumeet jatketaan epäterveellisillä aineilla äärimmäisesimerkkinä rotanmyrkky. Jos halutaan käyttää moraalista argumenttia että päihteet ovat epäterveellisiä, niin silloin alkoholi ja tupakka tulee kieltää välittömästi. Niillä saa kyllä helposti tuhottua aivosolunsan ja terveytensän.


Myöskään eivät objektit itsessään voi  olla mitenkaan moraalisia tai moraalittomia. Onko tuli moraalista tai moraalitonta? Onko vesi moraalitonta? Sillä on kuitenkin helpompi tappaa itsensän kuin vaikkapa kannabiksella. Ei asekkaan ole moraalinen tai moraaliton, vaan se ihminen joka sitä käyttää.

 
Myös käytetään argumenttia siihen voi jäädä koukkuun, tai sanotaan että sitten se elämä on vaan sitä huumeitten vetämistä!  No niin voi jäädä Uhkapelaamiseen, videopeleihin, internettiin, kuntosalilla käymiseen, seksiin tai telkkarin katsomiseen.  Nämä aktiviteetit tuottavat mielihyvää ihmisille aivan samalla tavalla. Kaikki aktiviteetit mitä me teemme ja jotka tuottavat meille mielihyvää ovat addiktiivisia, koska niitä nyt vaan halutaan tehdä uudestaan.

 
Jos ihmisellä on "oikeus" etsiä onnea ja nautintoa kaikilla muilla elämän osa-alueilla, ja jos jonkin ihmisen elämän nautinto on poltella budia kaikki päivät niin miten se voidaan moraalisesti häneltä kieltää. Keneltä se on poissa jos sitä budia siellä kotona poltetaan, ei ajeta autoa tai käytetä muita koneita. Joku voisi sanoa että se on yhteisöltä pois jos siellä maleksii kotonaan kaikki päivät, no omistaako se yhteisö sitten kaikki ihmiset ja sitä on palveltava? Sekö on moraalista?

Coloradossa ja massachusettsissa tutkimusten mukaan teinien käyttöprosentti pysyi muuttumattomana. He ovat säästäneet miljoonia kun ei ole tarvinnut käydä oikeutta asiasta, ja tuhannet ihmiset ovat välttyneet rikosrekisteriltä ja uriensa tuhoutumiselta. Myöskään kauhukuvat siitä että ihmiset ajavat budipäissään autoilla ja kolaroivat ei ole tapahtunut, massachusettsin ja Coloradon osavaltioissa tämäkin tilasto on pysynyt täysin muuttumattomana. Nämä osavaltiot ovat saaneet satojen miljoonien edestä verotuloa, joilla he rahoittavat koulutusta ynnä muuta. Myöskään vieläkään ei ole sitä ensimmäistä ihmistä löytynyt joka olisi kannabikseen kuollut, ei ole löytynyt myöskään koko historian aikana. 


Yhdysvalloissa on myös 6 muuta osavaltiota jotka ovat kannabiksen laillistaneet, eipä ole uutisissa lukenut miten kaikki menee päin helvettiä, sen sijaan lukee miten ihmiset sillä rikastuvat ja osavaltiot nauttivat sadoista miljoonista, ellei miljardeista verotuloina.


Portugali dekriminalisoi kaikki huumeet 14-vuotta sitten, sen  jälkeen kun olivat käyneet hurjaa sotaa niitä vastaan. Seurauksia ovat olleet mm: 15-24-vuotiaiden huumeidenkäyttö kokeilut ovat vähentyneet.  Huumekuolemien määrä on vähentynyt valtavasti vuoden 2001 luvusta. HIV-tartuntojen määrä on vähentynyt 2001 luvun määrästä joka oli 1016 vastaavasti vuonna 2012 tapauksia oli 16. Jotenka sielläkään ei yhteiskunta romahtunut.


Hollannissahan kannabis on ollut dekriminalisoitu jo 38-vuotta, sielläkin se määrä joka väestöstä kannabista käyttää on vähentynyt. Turisteja kyllä heillä riittää ja tuovat joka vuosi vähintään satoja miljoonia maahan. Ovat toki hiukan kiristäneet lakeja koska eivät jaksaneet sitä britti urpojen määrä, heillä on kai tähän varaa.
Uruguayissa tämä on myös laillista, sielläkään ei yhteiskunnan hajoamista tai muita kauhukuvia ole tapahtunut.

En oikein jaksa uskoa että ihmismieli toimii Suomessa jotenkin fundamentaalisesti eritavalla kuin esimerkki maissa, mikä on se ero käyttäytymisessä tai yhteiskunnassa? Mikä saa tämän kansan toimimaan täysin kaikkia tilastoja ja todisteita vastaan? Niinpä, ei sellaista ole. Tässä tehdään taas politiikka "arvoilla" ja "arvopohjilla" sun muilla typeryyksillä. Sen sijaan että tarkasteltaisiin asiaa ja jätettäisiin ne omat ennakkoluulot, ideologiset typeryydet ja dogmat hetkeksi sijaan.


Tasan tarkkaan ei nämä kauhukuvat tässäkään maassa tapahtuisi, kuten eivät tapahtuisi alkoholilaki uudistuksen kauhukuvat. Nämä kauhukuvat toki jo kertovat minulle sen että täällä ei ainakaan seuraavalla vaalikaudella tätä legalisaatiota tapahdu. On selvää että jos tapellaan jostain 1% nostosta alkoholilakiin niin tämä ei tapahdu.


Alkoholi ja tupakka ovat myös huomattavasti terveellisyydelle ja yhteiskunnalle haitallisempia kuin vaikkapa Kannabis, taikasienet tai LSD. Tämä on aivan päivänselvää tietoa jonka jokainen epäileväinen voi tutkia itse, suosittelen toki välttämään niitä aivan päivänselviä "war against drugs" sivustoja. Tietyt ryhmittymät maailmassa hyötyvät tästäkin ilmiöstä käsittämättömillä summilla, enkä puhu huume paroneista.


Kukaan ei lähde ryöstelemään kauppoja, hakkaamaan mummoja tai tappelemaan kannabis päissään, taas siinä missä monien mielestä nämä ovat hyviä ideoita 10 kaljan jälkeen.

 
Psykoosi väitteestä: Jos kannabis aiheuttaa psyykosia, niin miksi psykoosi tilastot eivät ole räjähtäneet käsiin maailmanlaajuisesti?  Mitään tilastollista yhteyttä ei ole olemassa. Kannabiksen käyttö on kasvanut valtavasti Suomessa sekä maailmanlaajuisesti.


Suomeen voitaisiin saada tuhansia työpaikkoja laillistamisen takia. Satoja miljoonia verotuloja vuodessa. Satoja ihmisiä säästyisi mahdolliselta "unelmien" rikkoutumiselta, koska eivät voi päästä nyky-yhteiskunnan säädöksillä tiettyihin työpaikkoihin koska ovat vaikkapa 15-vuotta sitten polttaneet budia jossain festareilla. Tässä olisi luonnollinen monopoli Valtiolle. Tai sitten voisimme saada kotimaisia pörssi-yrityksiä jota kautta kansalaisetkin pääsisivät rikastumaan jos tähän herättäisiin ajoissa.

Coloradossa laillistamisen jälkeen on syntynyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja, osavaltio on saanut satojen miljoonien verotulot. Näin on myös käynyt kaikissa muissa osavaltioissa.

Kanadan markkinat jossa tapahtuu legalisaatio vuonna 2018, on arvioitu vuosittain 6-10 miljardin kokoisiksi, nämä arviot ovat jopa aika konservatiivisia ottaen huomioon turismin yhdysvaltain pohjoisimmista osavaltioista.


Legalisaatio aalto tulee pian myös Eurooppaan. Jos Suomi laillistaisi Kannabiksen ensimmäisenä tai edes ensimmäisinä valtioina. Mahdolliset yritykset pääsisivät takomaan muikeita voittoja monen vuoden ajan ennen kuin suurin osa Euroopan valtioita tämän muutoksen tekisi. Joten voisimme saada dominoivia yrityksiä first mover statuksella jotka voisivat rynnätä Euroopan markkinoille niiden auetessa. Kannabista kyllä pystyy kasvattamaan Suomen ilmastossa koska se tehdään aina kasvihuoneissa, jotta siitä saadaan riittävän korkealaatuista. Kanadalaiset yritykset jotka valmistautuvat legalisaatioon, kasvattamalla tonneja kannabista valmiiksi ovat saaneet kasvatuksen hinnaksi per gramma noin 2-3 Yhdysvaltain dollaria. Hinta markkinoilla tulee olemaan +10 US dollaria, se ei tosin voi olla kovin paljon korkeampi koska silloin he eivät saa työnnettyä rikollisia ulos markkinoilta. Kate on silti varsin hyvä, koska tuottaminen on helppoa ja sen voi automatisoida helposti. Sähkö siinä maksaa.


Mutta tulisiko sitten muodostaa Valtion monopoli vai antaa markkinoille vapaat kädet.  No ehdottomasti tulisi antaa markkinoille vapaat kädet, nämä yhtiöt listautuisivat kuitenkin pörssiin rahoittaakseen Euroopan valloitustaan. Jotenka Suomalaiset voisivat päästä käsiksi tulevaisuuden suuryrityksiin niiden alkuvaiheessa. 
En tosin vastustaisi myöskään ajatusta valtion monopolin luonnista, koska silloin ei ainakaan tapahtuisi veropelleilyä. Tosin poliitikot varmaan möisivät sen heti sopivan hetken tullen hyville kavereilleen, tai muuten sössivät sen. Mahdollisen monopolin tai pörssiyritysten tulisi kuitenkin hyvin aggressiivisesti rynnätä Euroopan markkinoilla niiden avautuessa, tuskinpa onnistuisi valtion yhtiöltä. 


En ainakaan itse löytänyt mitään todellista tietoa Suomen pimeästä kannabismarkkinasta rahallisesti, mutta voidaan vetää johtopäätöksiä että tämän kokoisessa maassa ne verotulot olisivat helposti satoja miljoonia. Puhumattakaan säästöistä yhteiskunnalle oikeuskuluissa ja muissa kuluissa mitä se aiheuttaa. Poliiseilla olisi aikaa jahdata todellisia rikollisia.

"Laws which can be broken without any wrong to one's neighbor are but a laughing-stoke ; and, so far from such laws restraining the appetites and lusts of mankind, they rather heighten them." Spinoza

https://en.wikipedia.org/wiki/Drug_policy_of_Portugal
https://en.wikipedia.org/wiki/Legality_of_cannabis_by_U.S._jurisdiction
https://en.wikipedia.org/wiki/Drug_policy_of_the_Netherlands
https://en.wikipedia.org/wiki/Cannabis_in_Uruguay
https://en.wikipedia.org/wiki/Cannabis_in_Canada

https://www.reddit.com/r/weedstocks 

 

 

]]>
40 http://tonivoutilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240112-miksi-kannabis-tulisi-laillistaa#comments kannabis Moraali Sijoittaminen Talous Tyhmyys Sat, 15 Jul 2017 00:26:32 +0000 Toni Voutilainen http://tonivoutilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240112-miksi-kannabis-tulisi-laillistaa
Työperäinen maahanmuutto ratkaisee? http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239877-tyoperainen-maahanmuutto-ratkaisee <p><strong>Tuoreessa <a href="http://www.hypo.fi/wp-content/uploads/2017/07/Hypo_Talouskatsaus_072017.pdf">talouskatsauksessaan </a>Hypo maalailee työvoimapulaa. Yritykset eivät löydä niin hyvin työntekijöitä kuin ennen. Tosiasiassa työvoimaa on yllin kyllin, mutta sitä ei osata hyödyntää.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Työmarkkinoiden yksi keskeisimpiä ongelmia - tämä on oma tuntumani - on se, että yritykset hylkivät etenkin pitkään työttömänä olleita. Meillä on siis paljon työvoimaa, mutta se ei kelpaa. Suurin este lienevät silkat ennakkoluulot. Työnantaja ei halua ottaa riskiä siitä, että palkkaisi alkoholisoituneen, laiskistuneen tai epäsosiaalisen (ja siksi työttömän) työntekijän. Ei myöskään aina uskota, että työtön haluaisi tehdä hakemaansa työtä.</p><p>&nbsp;</p><p>Niinpä työnantaja valitsee jo työssä olevan työntekijän. Näin jatkuen työntekijää odottava tyhjä penkki kiertää yrityksestä toiseen työttömien seuratessa sivusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen ongelma on vaatimustaso. Työntekijältä vaaditaan nykyään nippu erilaisia pätevyyksiä ja kortteja, kynnyspätevyyksiä, jotta voi edes astua työmaalle. Siihen päälle pitäisi olla alan tutkinto. Jokainen tajuaa, että vaatimustasoa nostamalla tarjonta vähenee. Nykyaikana vaatimustaso on yleisesti ottaen pelkästään noussut, kunnes jossain on jouduttu tinkimään.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen työmarkkinoita kankeuttaa siis se, että ensin pitää olla tutkinto, jotta voi tehdä työpaikalla liki yhtään mitään. Pitäisi kuitenkin olla toisin päin, ensin työpaikka, sitten tutkinto. Oppisopimuksia siis. Nyt työvoiman tulee ottaa iso riski opinnoista: opiskella vuosia ja sitten todeta, ettei voi työllistyä. Tämä riski laukeaa jatkuvasti monen käsiin. Maan tapa on älyttömän kankea. Kaiken lisäksi opiskelujen aikana suhdanteet voivat muuttua ja opiskeltu ala pahimillaan kadota. Olisi hienoa, jos opiskelija voisi saada heti kouluun päästyään &quot;opiskelukumppaniksi&quot; yrityksen, josta saa kesä- ja harjoitustöitä sekä opinnäytemahdollisuuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Työperäinen maahanmuutto on tähän saakka tarkoittanut lähinnä siivoojia, huoltomiehiä, hitsaajia, raksamiehiä ja asentajia Venäjältä sekä Virosta. Se on luultavasti osuva ennuste tulevasta. Voidaan toivoa koulutettua väkeä muualta, mutta isoille asioille emme voi mitään. Täällä on kylmempää ja korkeastikoulutettujen palkat pienet. Jos joku on maksanut korkean koulutuksensa itse, ei hän tänne tule &quot;köyhtymään&quot; vaan haluaa maksaa opintovelkansa. Kertomusten perusteella monen tutkijan työ on isolta osin rahan ruinaamista jatkuvassa epävarmuudessa pienellä palkalla. Suomi on korkeastikoulutettujen krooninen <a href="http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212412-tilasto-aivovienti-alkoi">maastamuuttomaa</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei ole sattumaa, että näillä kylmillä leveysasteilla asuu lähinnä suomalaisia. Toki, vaikka kesämme on lyhyt ja Etelä-Suomessa pitkä syksyinen pimeä talvikausi, on rannikoillamme yllättäen auringonvaloa <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Europe_sunshine_hours_map.png">paljon</a>. Euroopassa vain Välimerellä on enemmän. Joka tapauksessa turha toivominen ja pitäisi-lauseiden viljely eivät mitään auta saati tulevaisuutta ennusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Toiset valittavat työvoimapulaa, mutta autotehdas on palkannut pari tuhatta työntekijää melko syrjäiselle paikkakunnalle. Siirtykää valittamisesta tekoihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Lyhyesti voi ongelmaksi mainita myös työmatkat. Saksa on moottoriteiden maa, joten työvoima voi liikkua nopeasti. Meillä matkustaminen nopeasti onnistuu lähinnä Helsinkiin. Työmatkojen kesto on yksi perusasia, eikä se ole tilanteen vaatimassa kunnossa.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lopuksi. </em>Virallisissa puheissa ei pidä sekoittaa työntekijöiden määrää työvoiman määrään. On hyväksyttävä tosiasia, että Suomi on vakiintuneesti suurtyöttömyyden maa, eikä ole oppinut hyödyntämään saati jalostamaan työvoimareserviään. Tarvitsemme laajaa ja laadukasta (oppilaitosten) koulutusta työttömille yhteistyössä yritysten kanssa ja työstä palkkaa maksaen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuoreessa talouskatsauksessaan Hypo maalailee työvoimapulaa. Yritykset eivät löydä niin hyvin työntekijöitä kuin ennen. Tosiasiassa työvoimaa on yllin kyllin, mutta sitä ei osata hyödyntää.

 

Työmarkkinoiden yksi keskeisimpiä ongelmia - tämä on oma tuntumani - on se, että yritykset hylkivät etenkin pitkään työttömänä olleita. Meillä on siis paljon työvoimaa, mutta se ei kelpaa. Suurin este lienevät silkat ennakkoluulot. Työnantaja ei halua ottaa riskiä siitä, että palkkaisi alkoholisoituneen, laiskistuneen tai epäsosiaalisen (ja siksi työttömän) työntekijän. Ei myöskään aina uskota, että työtön haluaisi tehdä hakemaansa työtä.

 

Niinpä työnantaja valitsee jo työssä olevan työntekijän. Näin jatkuen työntekijää odottava tyhjä penkki kiertää yrityksestä toiseen työttömien seuratessa sivusta.

 

Toinen ongelma on vaatimustaso. Työntekijältä vaaditaan nykyään nippu erilaisia pätevyyksiä ja kortteja, kynnyspätevyyksiä, jotta voi edes astua työmaalle. Siihen päälle pitäisi olla alan tutkinto. Jokainen tajuaa, että vaatimustasoa nostamalla tarjonta vähenee. Nykyaikana vaatimustaso on yleisesti ottaen pelkästään noussut, kunnes jossain on jouduttu tinkimään.

 

Suomen työmarkkinoita kankeuttaa siis se, että ensin pitää olla tutkinto, jotta voi tehdä työpaikalla liki yhtään mitään. Pitäisi kuitenkin olla toisin päin, ensin työpaikka, sitten tutkinto. Oppisopimuksia siis. Nyt työvoiman tulee ottaa iso riski opinnoista: opiskella vuosia ja sitten todeta, ettei voi työllistyä. Tämä riski laukeaa jatkuvasti monen käsiin. Maan tapa on älyttömän kankea. Kaiken lisäksi opiskelujen aikana suhdanteet voivat muuttua ja opiskeltu ala pahimillaan kadota. Olisi hienoa, jos opiskelija voisi saada heti kouluun päästyään "opiskelukumppaniksi" yrityksen, josta saa kesä- ja harjoitustöitä sekä opinnäytemahdollisuuksia.

 

Työperäinen maahanmuutto on tähän saakka tarkoittanut lähinnä siivoojia, huoltomiehiä, hitsaajia, raksamiehiä ja asentajia Venäjältä sekä Virosta. Se on luultavasti osuva ennuste tulevasta. Voidaan toivoa koulutettua väkeä muualta, mutta isoille asioille emme voi mitään. Täällä on kylmempää ja korkeastikoulutettujen palkat pienet. Jos joku on maksanut korkean koulutuksensa itse, ei hän tänne tule "köyhtymään" vaan haluaa maksaa opintovelkansa. Kertomusten perusteella monen tutkijan työ on isolta osin rahan ruinaamista jatkuvassa epävarmuudessa pienellä palkalla. Suomi on korkeastikoulutettujen krooninen maastamuuttomaa.

 

Ei ole sattumaa, että näillä kylmillä leveysasteilla asuu lähinnä suomalaisia. Toki, vaikka kesämme on lyhyt ja Etelä-Suomessa pitkä syksyinen pimeä talvikausi, on rannikoillamme yllättäen auringonvaloa paljon. Euroopassa vain Välimerellä on enemmän. Joka tapauksessa turha toivominen ja pitäisi-lauseiden viljely eivät mitään auta saati tulevaisuutta ennusta.

 

Toiset valittavat työvoimapulaa, mutta autotehdas on palkannut pari tuhatta työntekijää melko syrjäiselle paikkakunnalle. Siirtykää valittamisesta tekoihin.

 

Lyhyesti voi ongelmaksi mainita myös työmatkat. Saksa on moottoriteiden maa, joten työvoima voi liikkua nopeasti. Meillä matkustaminen nopeasti onnistuu lähinnä Helsinkiin. Työmatkojen kesto on yksi perusasia, eikä se ole tilanteen vaatimassa kunnossa.

 

Lopuksi. Virallisissa puheissa ei pidä sekoittaa työntekijöiden määrää työvoiman määrään. On hyväksyttävä tosiasia, että Suomi on vakiintuneesti suurtyöttömyyden maa, eikä ole oppinut hyödyntämään saati jalostamaan työvoimareserviään. Tarvitsemme laajaa ja laadukasta (oppilaitosten) koulutusta työttömille yhteistyössä yritysten kanssa ja työstä palkkaa maksaen.

]]>
4 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239877-tyoperainen-maahanmuutto-ratkaisee#comments Koulutus Talous Työperäinen maahanmuutto Työttömyys Sun, 09 Jul 2017 08:02:45 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239877-tyoperainen-maahanmuutto-ratkaisee
Katse isoihin kokonaisuuksiin Oulussa http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239435-katse-isoihin-kokonaisuuksiin-oulussa <p>Monet tahot ovat pelotelleet Oulun karmeasta taloustilanteesta. Erityisesti velkaantumisen on kerrottu olevan kohtuutonta. Todellisuudessa tilanne on isossa mittakaavassa toinen. Oulu ei ole perikadon partaalla.</p><p>Oulun kaupunkikonsernin (johon kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, säätiöt ja kuntayhtymät) nettotulos viime vuodelta oli 53 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin asukaskohtainen velka oli samana vuonna 4358 euroa. Vertailukohdiksi kelpaavissa Turussa kyseinen lukema oli 6975 euroa ja Tampereella 5740 euroa.</p><p>Konsernitason tarkastelunäkökulma on tärkeä, koska näin piirtyy laaja kuva kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Oulun kaupunkikonsernilla on myös huomattavasti omaisuutta. Sen kirjanpidon tarkastelu antaa mahdollisuuden sellaiseenkin leikittelyyn, että jos omaisuus myytäisiin kokonaan ja velat maksettaisiin pois, jokaiselle kuntalaiselle voisi lyödä kouraan 7278 euroa. Tämäkin lukema on suomalaiskaupunkien parhaimmasta päästä.</p><p>Selvää on, että velkaan ei saa suhtautua kevytmielisesti. On kuitenkin huomattava, että sitä on tarvittu välttämättömiin investointeihin kaupungin kasvaessa. Näin on voitu luoda lisää verotuloja ja työpaikkoja. Toisaalta on myös selvää, että Oululla on paljon taloudellisia ja samalla inhimillisiä kipukohtia. Niitä aiheuttaa erityisesti korkea työttömyys, joka painottuu vahvasti nuorisoon. Ongelmia ei kuitenkaan korjata tarttumalla lillukanvarsiin.</p><p>Sellaista toimintaa on esimerkiksi luottamushenkilöpalkkioiden tikunnokkaan nostaminen. Oulun kaupungissa niiden tasoa ei ole tarkastettu sitten vuoden 2003. On myös huomattava, että niiden kokonaissumma on laskenut reippaasti luottamushenkilöpaikkojen määrän supistuessa. Uuden Oulun syntymisen myötä viidestä valtuustosta tuli yksi ja esimerkiksi Oulun siku-lautakunta hoitaa tätä nykyä liki parinkymmenen &rdquo;vanhan&rdquo; Oulun lautakunnan tehtäviä. Oululaiset kuntapäättäjät ovat siis jo tehneet päätöksiä, joiden myötä myös luottamushenkilöpalkkioiden kokonaismäärästä on säästetty merkittävällä tavalla.</p><p>Tehtäväänsä vakavasti suhtautuvia luottamushenkilöitä on jokaisessa puolueessa. He valmistautuvat päätöksentekoon kokouksissa istumisen ohella myös perehtymällä esityslistoihin, olemalla yhteyksissä viranhaltijoihin ja ennen kaikkea tavallisiin kansalaisiin oikeita vaihtoehtoja pohtiessaan. Nyt toivoisi julkisessa keskustelussa siirryttävän eteenpäin siihen, miten saamme lisää työpaikkoja, paremman palvelutarjonnan ja miellyttävämmän asuinympäristön oululaisille.</p><p>Linjauksista paremman elämän puitteiden luomisen suhteen voi olla perustellusti montaa mieltä, mutta ilman asiapitoista keskustelua (myös talouden suuresta kuvasta) ei voi päästä kohti myönteistä tulevaisuutta. Varmaa on vain se, että pölhöpopulistisesti vouhkaamalla isot kokonaisuudet unohtuvat. Se tuskin on kenenkään etu.</p><p><br />(Kirjoitus julkaistu myös Forum24-lehdessä 29.6.2017)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monet tahot ovat pelotelleet Oulun karmeasta taloustilanteesta. Erityisesti velkaantumisen on kerrottu olevan kohtuutonta. Todellisuudessa tilanne on isossa mittakaavassa toinen. Oulu ei ole perikadon partaalla.

Oulun kaupunkikonsernin (johon kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, säätiöt ja kuntayhtymät) nettotulos viime vuodelta oli 53 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin asukaskohtainen velka oli samana vuonna 4358 euroa. Vertailukohdiksi kelpaavissa Turussa kyseinen lukema oli 6975 euroa ja Tampereella 5740 euroa.

Konsernitason tarkastelunäkökulma on tärkeä, koska näin piirtyy laaja kuva kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Oulun kaupunkikonsernilla on myös huomattavasti omaisuutta. Sen kirjanpidon tarkastelu antaa mahdollisuuden sellaiseenkin leikittelyyn, että jos omaisuus myytäisiin kokonaan ja velat maksettaisiin pois, jokaiselle kuntalaiselle voisi lyödä kouraan 7278 euroa. Tämäkin lukema on suomalaiskaupunkien parhaimmasta päästä.

Selvää on, että velkaan ei saa suhtautua kevytmielisesti. On kuitenkin huomattava, että sitä on tarvittu välttämättömiin investointeihin kaupungin kasvaessa. Näin on voitu luoda lisää verotuloja ja työpaikkoja. Toisaalta on myös selvää, että Oululla on paljon taloudellisia ja samalla inhimillisiä kipukohtia. Niitä aiheuttaa erityisesti korkea työttömyys, joka painottuu vahvasti nuorisoon. Ongelmia ei kuitenkaan korjata tarttumalla lillukanvarsiin.

Sellaista toimintaa on esimerkiksi luottamushenkilöpalkkioiden tikunnokkaan nostaminen. Oulun kaupungissa niiden tasoa ei ole tarkastettu sitten vuoden 2003. On myös huomattava, että niiden kokonaissumma on laskenut reippaasti luottamushenkilöpaikkojen määrän supistuessa. Uuden Oulun syntymisen myötä viidestä valtuustosta tuli yksi ja esimerkiksi Oulun siku-lautakunta hoitaa tätä nykyä liki parinkymmenen ”vanhan” Oulun lautakunnan tehtäviä. Oululaiset kuntapäättäjät ovat siis jo tehneet päätöksiä, joiden myötä myös luottamushenkilöpalkkioiden kokonaismäärästä on säästetty merkittävällä tavalla.

Tehtäväänsä vakavasti suhtautuvia luottamushenkilöitä on jokaisessa puolueessa. He valmistautuvat päätöksentekoon kokouksissa istumisen ohella myös perehtymällä esityslistoihin, olemalla yhteyksissä viranhaltijoihin ja ennen kaikkea tavallisiin kansalaisiin oikeita vaihtoehtoja pohtiessaan. Nyt toivoisi julkisessa keskustelussa siirryttävän eteenpäin siihen, miten saamme lisää työpaikkoja, paremman palvelutarjonnan ja miellyttävämmän asuinympäristön oululaisille.

Linjauksista paremman elämän puitteiden luomisen suhteen voi olla perustellusti montaa mieltä, mutta ilman asiapitoista keskustelua (myös talouden suuresta kuvasta) ei voi päästä kohti myönteistä tulevaisuutta. Varmaa on vain se, että pölhöpopulistisesti vouhkaamalla isot kokonaisuudet unohtuvat. Se tuskin on kenenkään etu.


(Kirjoitus julkaistu myös Forum24-lehdessä 29.6.2017)

]]>
0 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239435-katse-isoihin-kokonaisuuksiin-oulussa#comments Oulu Talous Velkaantuminen Thu, 29 Jun 2017 19:37:14 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239435-katse-isoihin-kokonaisuuksiin-oulussa
Väliin jotain positiivistäkin http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239157-valiin-jotain-positiivistakin <p>Täällä parjataan oikein urakalla Keskustan johtamaa kolmen puolueen hallitusta, mutta lienevät he tehneet jotain oikeinkin. Viime aikoina on monelta taholta kuulunut myönteisiä uutisia valtakunnan tilasta. Tässä lisää TEM työnvälityksen tiedot toukokuulta verrattuna edelliseen vuoteen: &nbsp;</p><p>&nbsp;Kaikki työttömät&nbsp;-40600 henkilöä, pitkäaikaistyöttömät -18500 henkilöä, lomautetut -9100 henkilöä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Täällä parjataan oikein urakalla Keskustan johtamaa kolmen puolueen hallitusta, mutta lienevät he tehneet jotain oikeinkin. Viime aikoina on monelta taholta kuulunut myönteisiä uutisia valtakunnan tilasta. Tässä lisää TEM työnvälityksen tiedot toukokuulta verrattuna edelliseen vuoteen:  

 Kaikki työttömät -40600 henkilöä, pitkäaikaistyöttömät -18500 henkilöä, lomautetut -9100 henkilöä.

 

]]>
21 http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239157-valiin-jotain-positiivistakin#comments Talous Työllisyys Työpaikat Fri, 23 Jun 2017 20:07:49 +0000 Raimo Tossavainen http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239157-valiin-jotain-positiivistakin
Arkkitehdit ja taloudellinen rakentaminen? http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237888-arkkitehdit-ja-taloudellinen-rakentaminen <p>Olin kokouksessa,&nbsp; jossa käsiteltiin mm rakentamista.&nbsp; Yksi mukana olija kritisoi suomalaisia arkkitehtejä.&nbsp; Hän oli katsellut vähän aikaa sitten rakennettua koulua. Hänen mukaansa siellä oli jos minkalaista nurkkaa ja mutkaa. Hän ihmetteli miten koulussa pitää olla pyöreitä ikkunoita. Ei sellaisia tarvita, sanoi että nykyisessä tiukassa taloustilanteessa edullinen perusrakentaminen olisi viisainta. Jos arkkitehti pitää erikoisuuksista , niin rakentakoon ne omilla rahoillaan, ei yhteiskunnan., sanoi hän.</p><p>Menestyvän rakennusliike Lehdon johtaja sanoi arkkitehtejä kouluttavalta professorilta kysyneensä, miten koulutuksessa huomioidaan taloudellinen rakentaminen, ei&nbsp; mitenkään oli vastaus, arkkitehdit ovat taiteilijoita. Jos tieto on oikea on koulutuksessa selkästi mätää.</p><p>Tietenkin moni arkkitehti luo hienoja rakennuksia, myönnetään. Pitäisi kuitenkin kysyä, onko tässä taloustilanteessa, jossa lähes kaikesta on pakko tinkiä, järkevää maksaa arkkitehtien mielihaluista. Monella arkkitehdillä, kun ulkonäkö voittaa arjen käytännölisyyden.</p><p>Kannattaisiko tässäkin asiassa ottaa maalaisjärki mukaan?&nbsp; Olisiko nyt aika rakentaa järkevää käytännöllistä, tarpeensa täyttävää tilaa, eikä suinkaan &quot;kerskarakentamista&quot;?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin kokouksessa,  jossa käsiteltiin mm rakentamista.  Yksi mukana olija kritisoi suomalaisia arkkitehtejä.  Hän oli katsellut vähän aikaa sitten rakennettua koulua. Hänen mukaansa siellä oli jos minkalaista nurkkaa ja mutkaa. Hän ihmetteli miten koulussa pitää olla pyöreitä ikkunoita. Ei sellaisia tarvita, sanoi että nykyisessä tiukassa taloustilanteessa edullinen perusrakentaminen olisi viisainta. Jos arkkitehti pitää erikoisuuksista , niin rakentakoon ne omilla rahoillaan, ei yhteiskunnan., sanoi hän.

Menestyvän rakennusliike Lehdon johtaja sanoi arkkitehtejä kouluttavalta professorilta kysyneensä, miten koulutuksessa huomioidaan taloudellinen rakentaminen, ei  mitenkään oli vastaus, arkkitehdit ovat taiteilijoita. Jos tieto on oikea on koulutuksessa selkästi mätää.

Tietenkin moni arkkitehti luo hienoja rakennuksia, myönnetään. Pitäisi kuitenkin kysyä, onko tässä taloustilanteessa, jossa lähes kaikesta on pakko tinkiä, järkevää maksaa arkkitehtien mielihaluista. Monella arkkitehdillä, kun ulkonäkö voittaa arjen käytännölisyyden.

Kannattaisiko tässäkin asiassa ottaa maalaisjärki mukaan?  Olisiko nyt aika rakentaa järkevää käytännöllistä, tarpeensa täyttävää tilaa, eikä suinkaan "kerskarakentamista"?

 

]]>
0 http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237888-arkkitehdit-ja-taloudellinen-rakentaminen#comments Arkkitehdit Rakentaminen Talous Sat, 03 Jun 2017 08:21:50 +0000 jouko viitala http://minavaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237888-arkkitehdit-ja-taloudellinen-rakentaminen
Hidas kasvu on uusi normaali http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237642-hidas-kasvu-on-uusi-normaali <p>Ensin hyvät uutiset</p><p>Työllisyys on kasvanut.<a href="http://www.stat.fi/til/tyti/2017/04/tyti_2017_04_2017-05-24_tau_018_fi.html"> Kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu sarja</a> osoittaa työllisten määrän kasvaneen 16&nbsp;000 ihmisellä. Etenkin dollarin vahvistuminen ja euron heikkeneminen ovat antaneet peesihyötyä vientiteollisuudelle.</p><p>Sitten huonommat uutiset</p><p>Nousuveden virta voi kääntyä toiseenkin suuntaan hyvin nopeasti. Sitten ollaan taas pattitilanteessa, jos isoja rakenneuudistuksia ei kyetä tekemään. Uudistusten aika on nyt, kun taloudessa näyttää menevän hieman paremmin ja talouden pitkän aikavälin kuva synkkä, jos uudistuksia ei kyetä tekemään.</p><p>Jatkossa näemme hyvin todennäköisesti yhä selkeämmin tilanteen, jossa työllisyysaste vahvistuu, mutta työllisten määrä ei kasva. Tämä johtuu työikäisen väestön hupenemisesta. Tämä puolestaan asettaa isoja haasteita huoltosuhteelle. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että työttömyyslukujen alentuminen voi kertoa myös siitä, että ihmisiä jää yhä enemmän työvoiman ulkopuolelle.</p><p>Tästä ilmiöstä huomautti muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan <a href="http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/02/no_54.pdf">Kadonneet työmiehet &ndash;analyysi</a>, jonka mukaan työikäisessä miesväestössä on 79&nbsp;000 pysyvästi työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä.</p><p>On epärehellistä syyttää tai kehua jotain tiettyä hallitusta maailmantalouden trendeistä. Samaan aikaan täytyy olla aina tyytyväinen, jos työllisyydessä ja taloudessa on positiivisia merkkejä.</p><p>Vuodesta 2008 aina näihin päiviin asti jatkunut matalasuhdanne on taittumassa, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että hidas kasvu on uusi normaali eikä mitään pitkää nousukiitoa ole näköpiirissä.</p><p>Tästä hyvänä esimerkkinä ovat muun muassa<a href="https://www.kauppalehti.fi/lehdistotiedotteet/handelsbanken-suomi-handelsbankenin-talousennuste-suomi-kiihdyttaa-euroaluetta-nopeampaan-kasvuun/RzrJr9KH"> Handelsbankenin arvio</a>t, joiden mukaan maailmanlaajuinen nousu alkaa jo hiipua. Ensi vuonna globaali suhdanne alkaa heikentyä. Voikin perustellusti sanoa, että Suomi sai otteen kansainvälisestä nousukiidosta, mutta maaliviivan tuntumassa.</p><p>Rohkaisen hallitusta muun muassa verojärjestelmän kokonaisuudistukseen, energiaremonttiin, perustuloon, maankäytön, liikenteen ja asumisen yhä parempaan yhteensovittamiseen, ansio- ja sosiaaliturvan uudistamiseen, paikalliseen sopimiseen työntekijät osallistavalla tavalla sekä fiksuihin julkisiin hankintoihin. Mitä enemmän teemme näitä uudistuksia yhdessä parlamentaarisesti, sitä paremmin ne kestävät aikaa ja tulevat pantua täytäntöön.&nbsp;</p><p>Olen julkaissut tänään <a href="http://toukoaalto.fi/agenda2019/">Agenda 2019</a> -puheenjohtajaohjelman. Pyrin kuvaamaan siinä, miten tulevaisuuden isoja haasteita tulisi kohdata.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensin hyvät uutiset

Työllisyys on kasvanut. Kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu sarja osoittaa työllisten määrän kasvaneen 16 000 ihmisellä. Etenkin dollarin vahvistuminen ja euron heikkeneminen ovat antaneet peesihyötyä vientiteollisuudelle.

Sitten huonommat uutiset

Nousuveden virta voi kääntyä toiseenkin suuntaan hyvin nopeasti. Sitten ollaan taas pattitilanteessa, jos isoja rakenneuudistuksia ei kyetä tekemään. Uudistusten aika on nyt, kun taloudessa näyttää menevän hieman paremmin ja talouden pitkän aikavälin kuva synkkä, jos uudistuksia ei kyetä tekemään.

Jatkossa näemme hyvin todennäköisesti yhä selkeämmin tilanteen, jossa työllisyysaste vahvistuu, mutta työllisten määrä ei kasva. Tämä johtuu työikäisen väestön hupenemisesta. Tämä puolestaan asettaa isoja haasteita huoltosuhteelle. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että työttömyyslukujen alentuminen voi kertoa myös siitä, että ihmisiä jää yhä enemmän työvoiman ulkopuolelle.

Tästä ilmiöstä huomautti muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan Kadonneet työmiehet –analyysi, jonka mukaan työikäisessä miesväestössä on 79 000 pysyvästi työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä.

On epärehellistä syyttää tai kehua jotain tiettyä hallitusta maailmantalouden trendeistä. Samaan aikaan täytyy olla aina tyytyväinen, jos työllisyydessä ja taloudessa on positiivisia merkkejä.

Vuodesta 2008 aina näihin päiviin asti jatkunut matalasuhdanne on taittumassa, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että hidas kasvu on uusi normaali eikä mitään pitkää nousukiitoa ole näköpiirissä.

Tästä hyvänä esimerkkinä ovat muun muassa Handelsbankenin arviot, joiden mukaan maailmanlaajuinen nousu alkaa jo hiipua. Ensi vuonna globaali suhdanne alkaa heikentyä. Voikin perustellusti sanoa, että Suomi sai otteen kansainvälisestä nousukiidosta, mutta maaliviivan tuntumassa.

Rohkaisen hallitusta muun muassa verojärjestelmän kokonaisuudistukseen, energiaremonttiin, perustuloon, maankäytön, liikenteen ja asumisen yhä parempaan yhteensovittamiseen, ansio- ja sosiaaliturvan uudistamiseen, paikalliseen sopimiseen työntekijät osallistavalla tavalla sekä fiksuihin julkisiin hankintoihin. Mitä enemmän teemme näitä uudistuksia yhdessä parlamentaarisesti, sitä paremmin ne kestävät aikaa ja tulevat pantua täytäntöön. 

Olen julkaissut tänään Agenda 2019 -puheenjohtajaohjelman. Pyrin kuvaamaan siinä, miten tulevaisuuden isoja haasteita tulisi kohdata. 

]]>
7 http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237642-hidas-kasvu-on-uusi-normaali#comments Lisätalousarvio Talous Työllisyys Tue, 30 May 2017 10:37:30 +0000 Touko Aalto http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237642-hidas-kasvu-on-uusi-normaali
Duunari on palkkansa ansainnut! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237425-duunari-on-palkkansa-ansainnut <p>Onko osingonmaksukyky ollut kohtuutonta taantuman aikaan? Suomalaisesta yrityselämästä puuttuu tulevaisuuden rakentamishalu, kun lähes kaikki teollisuudessa vaikuttavat ryhmät (omistajat, johtajat, toimihenkilöt ja duunarit) haluavat kääriä rahat itselleen.</p><p>Nyt on viime vuosina vaikuttanut siltä, että omistajien halu ulosmitata maksimaalisia osinkoja on vienyt suomalaiselta enemmän tulevaisuuden kilpailukykyä kuin mitkään palkankorotukset. Toki myös johtoryhmien ansiokehitys on ollut taantumassa omistajien siunaamana täysin moraalitonta.</p><p>Raamikorotukset takaavat puolestaan köyhimmän työväen ansiotason kehityksen ja kaikkihan sen tietää, että matalapalkka- ja naisvaltaiset alat laahavat ansiokehityksessä kaukana palkkaliukumien avulla ansiotasoja korottavan vientieteollisuuden perässä. Tarvitaan enemmän pitkän aikavälin ajattelua suomalaisyrityksiin ja muille aloille tarvitaan lisää liksaa sekä parempaa johtajuutta!</p><p>Miksi SAK ei halua ajaa matalapalkkaduunarien asiaa sillä voimalla, joka sillä saattaa vielä olla. Matalapalkkaduunarien asemaa helpottaisi eniten minimipalkkalaki, mutta SAK:n johto on kai sitten alistunut asemiinsa ja omiin kohtuuttomiin palkkioihin vientialoihin kalleellaan olevana palaveripaikkana.</p><p>Inspiraationi lähde tähän kirjoitukseen:</p><p><em>&quot;SAK:n pääekonomisti&nbsp;<strong>Ilkka Kaukoranta</strong>&nbsp;kirjoittaa tiistaina julkistetussa&nbsp;<a href="https://www.sak.fi/ajankohtaista/blogit/jakovara/palkkapolitiikkaa-reaaliajassa-vai-jalkiviisaudella-2017-05-23" rel="nofollow" target="_blank">blogissaan</a>&nbsp;, että Suomen 2010-luvun palkkapolitiikka epäonnistui totaalisesti. Palkkakehitys irtosi Suomen talouden ja tuottavuuden kehityksestä ja palkat yksinkertaisesti nousivat liikaa.&quot;</em></p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705242200160749_pi.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705242200160749_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705242200160749_pi.shtml</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko osingonmaksukyky ollut kohtuutonta taantuman aikaan? Suomalaisesta yrityselämästä puuttuu tulevaisuuden rakentamishalu, kun lähes kaikki teollisuudessa vaikuttavat ryhmät (omistajat, johtajat, toimihenkilöt ja duunarit) haluavat kääriä rahat itselleen.

Nyt on viime vuosina vaikuttanut siltä, että omistajien halu ulosmitata maksimaalisia osinkoja on vienyt suomalaiselta enemmän tulevaisuuden kilpailukykyä kuin mitkään palkankorotukset. Toki myös johtoryhmien ansiokehitys on ollut taantumassa omistajien siunaamana täysin moraalitonta.

Raamikorotukset takaavat puolestaan köyhimmän työväen ansiotason kehityksen ja kaikkihan sen tietää, että matalapalkka- ja naisvaltaiset alat laahavat ansiokehityksessä kaukana palkkaliukumien avulla ansiotasoja korottavan vientieteollisuuden perässä. Tarvitaan enemmän pitkän aikavälin ajattelua suomalaisyrityksiin ja muille aloille tarvitaan lisää liksaa sekä parempaa johtajuutta!

Miksi SAK ei halua ajaa matalapalkkaduunarien asiaa sillä voimalla, joka sillä saattaa vielä olla. Matalapalkkaduunarien asemaa helpottaisi eniten minimipalkkalaki, mutta SAK:n johto on kai sitten alistunut asemiinsa ja omiin kohtuuttomiin palkkioihin vientialoihin kalleellaan olevana palaveripaikkana.

Inspiraationi lähde tähän kirjoitukseen:

"SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kirjoittaa tiistaina julkistetussa blogissaan , että Suomen 2010-luvun palkkapolitiikka epäonnistui totaalisesti. Palkkakehitys irtosi Suomen talouden ja tuottavuuden kehityksestä ja palkat yksinkertaisesti nousivat liikaa."

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705242200160749_pi.shtml

]]>
2 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237425-duunari-on-palkkansa-ansainnut#comments Minimipalkkalaki SAK Talous Työmarkkinajärjestöt Vientiteollisuus Thu, 25 May 2017 08:13:36 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237425-duunari-on-palkkansa-ansainnut