*

Siellä, täällä, kaikkialla

Ympäristö

Espoosta mallia sisäilmaongelmien ratkaisemiseen

Kotikaupungissani Espoossa Tilapalvelut-liikelaitos on kehittänyt uuden tyyppikouluratkaisun, jota tullaan hyödyntämään useissa Espoon kaupungin väistö- ja lisätilahankkeissa.

Espoon Niipperissä vanha koulu todettiin terveydelle vaaralliseksi vuoden 2016 alussa. Kaupunginvaltuutettuna olin tekemässä tätä päätöstä opetuslautakunnassa. Vanha koulu purettiin alkuvuodesta 2017 ja tyyppikoulun rakentaminen alkoi keväällä. Valmista tuli lukukauden alkuun syyskuussa. Takana ovat vuosien sisäilmatutkimukset, puolitoista vuotta turhia remontteja ja puolentoista vuoden väistö.

Geeniteknologiasta ja maailmanjärjestyksestä

Äskettäinen Docventures-ohjelma nosti kissan ruokapöydälle: suuri osa geenitekniikan ja geneettisesti muunneltujen organismien (GMO) vastustuksesta perustuu lähinnä ilmastodenialismiin verrannolliseen tutkimustulosten ja todisteiden kirsikanpoimintaan. Mitään varsinaista näyttöä ei ole esimerkiksi siitä, että geenimuuntelu sinänsä aiheuttaisi uusia terveys- tai ympäristöriskejä. Kokonaisuutena katsoen, geenitekniikan kritisointi on suurelta osin "epäpuhtaaksi" mielletyn asian pelkoa.

Keskustalainen ilmastopolitiikka menee päin mäntyä - kirjaimellisesti

Useat keskustavaikuttajat kansanedustajista paikallistoimijoihin ovat hehkuttaneet keskustalaista ilmastopolitiikkaa. Kansanedustaja Petri Honkonen kirjoittaa keskustan nettisivuilla heidän tekevän ”ilmastopolitiikkaa realistisen vihreyden linjalla”. Tehdäänpä pieni katsaus Honkosen mainitsemaan realistiseen vihreyteen.

Hinnalla millä hyvänsä

Vuonna 1987 tein ensimmäisen matkani Lappiin. Tunturit tekivät 10-vuotiaaseen tyttöön lähtemättömän vaikutuksen ja siitä saakka olen käynyt pohjoisessa lähes joka vuosi, vaikka matkaa Varsinais-Suomesta kertyy yli 1000 kilometriä. 

Hometaloista - radiotaajuinen säteily oireiden ja nopean homehtumisen taustalla?

Sisäilmastoseminaarissa Helsingissä pidimme esityksen radiotaajuisen säteilyn (mikroaaltosäteilyn) terveysvaikutuksista. Mikroaaltosäteily nopeuttaa myös bakteerien ja sienten kasvua. Tästä syystä oli jo korkea aika aloittaa Suomessa keskustelu tästä vaietusta ympäristötekijästä.

Nyt todennäköisesti monessa "hometalossa" tehdään kalliita ja turhia remontteja, vaikka syy on liian suurissa radiotaajuisen säteilyn tasoissa.  

- - - -

Presidentti Putin puhui ympäristön puolesta - Niinistön opit menneet perille?

Presidentti Putin puhui ympäristön puolesta

Presidentti Niinistön oppi on mennyt perille?

*

Presidentti Vladimir Putin järjesti 16.8.2016 Kaliningradissa kokouksen mahdollisuuksista kehittää liikenneinfrastruktuuria Luoteis-Venäjällä. Tilaisuuteen osallistuivat ministeriöiden ja virastojen päämiehet sekä useita Luoteisen federaatiopiirin alueellisia johtajia.

Ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa tärkeää

Venäjä on Suomelle tärkeä yhteistyö- ja kauppakumppani. Naapurimme suhtautuminen ja teot Ukrainan kriisiin liittyen ovat viilentäneet länsimaiden ja Venäjän välejä. EU:n ja Venäjän toisilleen langettamat talouspakotteet jähmettivät taloudellisia suhteita.

EU:n piirissä halukkuus keskustelun ja yhteistyön lisäämiselle Venäjän kanssa vaikuttaa kasvavan. Tämä on tärkeää, sillä ilman vuoropuhelua ja kanssakäymistä ei ratkota konflikteja eikä poliittisia kriisejä.

Ympäristötalkoita yksin tai yhdessä

 

Asustelin vuonna 2007 Espoon Matinkylässä. Kotimme lähistöllä oli pieni lampi, jonka yli oli rakennettu pieni silta. Näkymä oli muutoin kaunis, mutta valitettavan roskainen. Harmitti lammen yli kulkea. Halusin ottaa valokuvia lammen kauniista keltakurjenmiekoista, kun ne alkavat kukkia. Hienojen valokuvien ottamista häiritsi roskaisuus. Päätin pitää yhden naisen talkoot lammella. Toin kotoani pari suurta jätesäkkiä, puutarhahanskat ja saappaat. Keräsin kaikki roskat, joihin yletin. Vein läheiseen päiväkotiin lammelle karanneet lasten lelut.

Näköala ikkunastani ja kirjosiepon koti kunnostuksen tarpeessa.

6.7.2017
Toissa iltana tullessani saunasta kirjosieppoemo istahti kulkutieni varrella naapuritalon edestä karsitun koivurivistön kaatamatta jätettyyn puuhun.  Lupasin sille, että  kaadetun pönttöpuun viereiseen koivuun puunkaatajien toimesta nostettu,  ja jonkun kiinnisitoma  pesäpönttö, tulee vihdoinkin siivottua huomenna. Kirjosieppokoiraskin lenteli edelläni pönttöpuuta kohti, joten viesti  ei jäänyt epäselväksi.  
Pikkulinnut ovat ennenkin alkukesästä huomauttaneet minulle kipeästi tarvitsemansa kodin kunnostamisen tarpeellisuudesta.

Jos kultaa kaivanet?

Lapissa on porailtu kullanhimossa reikiä natura-alueella. Lupaava löydös, sillä kultaa on löytynyt jopa 7,5g/tn.

Jos halutaan kilo kultaa kannattavasti, louhitaan, murskataan ja rikastetaan se 133 333 kg kiveä... siis yli satatuhatta kiloa! Tämä on hirmuinen määrä ja kuinka toisarvoisen metallin vuoksi. Ihmisten turhamaisuuden vuoksi hävitetään peruskallio, tuhlataan valtava määrä energiaa ja pilataan luonto!

Niin kauan, kuin ihmisillä killuu ranteissa, kaulassa tai korvissa kullan hohto, ei kultaa pitäisi louhia kalliosta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä