Siellä, täällä, kaikkialla

Putinin uudelleenvalinnassa oli laajaa vaalivilppiä

 

Venäjällä esitettiin eilen näytelmä, jota sen ulkoisten ominaisuuksien vuoksi kutsutaan suomalaisessakin mediassa usein vaaleiksi. Tämä blogiteksti kertaa vaaleihin johtaneita tapahtumia ja arvioi tilastollisin menetelmin vaaleissa esiintyneen vilpin määrää.

 

Vaaleilla tarkoitetaan yleensä prosessia, jossa erilaisia poliittisia kantoja omaavat tahot kampanjoivat saadakseen kannatusta ideoilleen. Vaalien kliimaksi on äänestys, jossa eri tahojen kannatus mitataan. Äänestyksen myötä vallan on mahdollista siirtyä yhdeltä taholta toiselle. Mikään näistä ehdoista ei täyttynyt Venäjän presidentinvaaleissa, ja koko tapahtumaketju muistutti enemmän Putinin jääkiekko-otteluita.

 

Jo viime vuoden keväällä presidentin kansliasta vuodettiin Putinin tavoitteet: 70 % kannatus ja 70 % äänestysaktiivisuus. Putinin vakavasti otettavin haastaja, Aleksei Navalnyi, aloitti presidentinvaaleihin valmistautumisen vuonna 2015 ja rakensi lähes koko maan kattavan vaalikoneiston. 200 000 ihmistä ilmoittautui vapaaehtoiseksi kampanjaan ja 140 000 lahjoitti kampanjalle yhteensä lähes neljä miljoona euroa. Virallisesti Navalnyi ei voinut osallistua presidentinvaaleihin, sillä hänellä oli voimassa oleva rikostuomio ns. Kirovlesin jutussa. Helmikuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että kyseinen syyte on tekaistu. Venäjä ei viitsinyt valittaa tuomioistuimen päätöksestä. Navalnyille maksettiin korvaukset, Venäjän korkein oikeus perui tuomion ja lähetti sen uuteen käsittelyyn, jonka aikana Navalnyi sai uudestaan täysin identtisen tuomion.

 

Navalnyi kehotti kannattajiaan boikotoimaan vaaleja. 70 prosentin äänestysaktiivisuus vaikutti joka tapauksessa epärealistiselta - miksi vaivautua äänestämään jos voittaja on muutenkin tiedossa? Alkoi armoton kampanja, jossa ihmisiä uhkailtiin ja lahjottiin äänestyspaikoille: Opiskelijoita uhkailtiin asuinpaikan menettämisellä, peruskouluissa järjestettiin äänestyspäivänä pakollisia tapahtumia, joihin myös vanhempien täytyi osallistua, kaasumonopoli Gazpromin työntekijöitä uhkailtiin työpaikan menettämisellä, eivätkä edes synnytyssairaaloissa olevat naiset saaneet olla rauhassa.

 

Mutta mikään määrä uhkailua ja lahjontaa ei olisi voinut taata haluttua tulosta. Jo vaalipäivän aikana saimme nähdä lukuisia videoita vaaliuurnista, jotka ovat puoliksi täynnä jo ennen äänestyksen alkamista, sekä äänestyslappuja uurnaan sullovista vaalivirkailijoista.

 

Vaalivilpin voi todentaa myös tilastollisilla menetelmillä (laajempi selitys linkin takaa). Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että kun vaalien tuloksesta piirtää kuvaajan, jossa x-akselilla on äänestäneiden osuus ja y-akselilla äänestyspaikkojen määrä, lopputuloksen pitäisi muistuttaa normaalijakaumaa (tämä pätee suhteelliseen vaalitapaan, ei siis esim. Iso-Britanniaan tai Kanadaan). Seuraavassa kuvaajassa näkyvät viivat ovat vasemmalta oikealle Meksikon parlamenttivaalit 2009, Puolan presidentinvaalien toinen kierros 2010, Bulgarian parlamenttivaalit 2009 ja Ruotsin parlamenttivaalit 2010:

 

 

Fyysikko Sergei Shpilkin on onneksi jo ehtinyt piirtämään meille kuvaajat eilisistä vaaleista. Aloitetaan Moskovasta, jossa on maan oppositiohenkisin väestö ja eniten vaalitarkkailijoita. Siellä kuvaaja näyttää lähes sellaiselta, kuin rehellisissä vaaleissa pitääkin:

 

Koko maan tulokset eivät näytä yhtä hyviltä. Näemme, että Putinin normaalijakauma on koholla oikealle. Näemme myös selkeitä piikkejä tasaprosenttien kohdalla: tämä kertoo siitä, että osa vaalivirkailijoista on saanut käskyn asettaa Putinin kannatuksen 80, 85 tai 90 prosenttiin, jolloin virkailijat ovat muokanneet dokumentit käskyn mukaisiksi ennen niiden lähettämistä keskusvaalilautakuntaan.

 

 

Kaukana Moskovasta ja vaalitarkkailijoista, Brjanskin alueella, äänestyskuvaaja ei muistuta normaalijakaumaa ollenkaan ja tasaprosenttipiikit hyppivät silmille:

 

 

Edes vuonna 2014 Venäjään liitetyllä Krimillä, jonka Putin omien sanojensa mukaan pelasti ukrainalaisten fasistien kostolta, ei uskallettu vaalitulosta jättää täysin äänestäjien hoidettavaksi:

 


 

Virallisten tulosten mukaan äänestysaktiivisuus oli 68 % ja Putin sai 76,7 % annetuista äänistä. Kun voitto oli muutenkin varmaa, miksi vaivautua peukaloimaan tuloksia? Tähän on olemassa muutama mahdollinen syy.

 

Ensinnäkin demokratiasta on tullut maailman valtioiden paradigma: myös selkeästi autoritääriset maat joutuvat imitoimaan vaaleja, jotta voivat käyttää kansan tahtoa argumenttina oman politiikan puolesta. Ylivoimainen voitto tarjoaa vahvimman mandaatin ja demoralisoi oppositiota.

 

Toiseksi, Venäjän kaltaisessa neofeodaalisessa yhteiskunnassa, paikalliset johtajat osoittavat lojaalisuuttaan ja tehokkuuttaan takaamalla tsaarille toivotunlaiset äänestystulokset. Kolmanneksi, täpärästi yli puolet äänioikeutetuista venäläisistä äänestivät virallisten tuloksen mukaan Putinia. Ilman vaalivilppiä, tulos olisi todennäköisesti jäänyt alle puoleen.

 

Tästä alkaa Putinin viimeinen perustuslain mahdollistama presidenttikausi. Putin yrittää yleensä säilyttää muodollisuudet, joten kolmatta peräkkäistä kautta tuskin tulemme näkemään. Toisaalta, myöskään vallasta luopuminen ei ole hänelle vaihtoehto. Vuonna 2024, Venäjän poliittinen järjestelmä tulee todennäköisesti kokemaan jonkinnäköisen muodonmuutoksen, jossa presidentin paikalle tulee Putinin suojatti, ja Putin itse saa elinikäisen viran jolle valtaosa presidentin toimintavallasta siirtyy.

 

Vastaavaan analyysiin 2012 presidentinvaaleista voi lukea linkin takaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Erinomainen kirjoitus Anton Nikolenkolta!

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kiinnostavia kuvaajia, mutta tietysti niidenkin viesti kilpistyy Kremlin vaikenemiseen tai tylyyn mitätöintiin. Putinin hallinnon mielestähän todiste ei ole todiste, olkoon kysymys sotatoimista itäisessä Ukrainassa, myrkytystapauksesta Englannissa tai vaalivilpistä Venäjällä.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Nikolenko: "- miksi vaivautua äänestämään jos voittaja on muutenkin tiedossa?"

Niinpä. Miksi suomaliset vaivautuivat äänestämään vaikka Sauli Niinistön valinta oli muutenkin tiedossa. No siksi, että niin suomalaiset kuin venäläiset halusivat ITSE äänestää presidenttinsä.

Nikolenkon maanmiehet estivät Ukrainassa venäläisiä äänioikeutettuja äänestämästä. Se jos mikä kuuluisi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi. Ei rikollisen Navalnyin puolustaminen poliittisista syistä.

On inhimillistä, että porvarit ovat katkeria venäläisten valinnasta. Mutta valinta on VAIN venäläisten asia.

Käyttäjän anikolen kuva
Anton Nikolenko

No mutta Rauno, miksei anneta venäläisten äänestäjien "ITSE" päättää onko Navalnyi sopiva presidentiksi vai ei? Miksi hänet täytyy poista kisasta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvin kiteytetty ne kolme syytä miksi vaalivilppiä muutoinkin varmasta tuloksesta huolimatta harjoitetaan. Olen itsekin ajatellut kaikkia noita samoja syitä selitykseksi.

Neljäs syy voi myös olla tarkoitettu aasinpotku niin äänestäjille kuin muillekin tyyliin: "Siinä teille demokratiaa!"

Toimituksen poiminnat