*

Siellä, täällä, kaikkialla

14,6% äänioikeutetuista ja vaalivilppi toivat Yhtenäiselle Venäjälle vaalivoiton

Kirjoitin ennen vaaleja siitä mahdollisuudesta, että vuoden 2016 vaaleissa ääntenlaskenta olisi aiempaa rehellisempää. Jälleen kerran kaikki Venäjään kohdistuva optimismi osoittautui huonoksi valinnaksi. Äänet laskettiin (melko) rehellisesti suurissa kaupungeissa, mutta tämä paikattiin mittavalla vaalivilpillä Venäjän syrjäseuduilla.

 

Virallisia ja lopullisia vaalituloksia ei olla vieläkään julistettu. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Ella Pamfilova tekee minkä pystyy ja, toisin kun edeltäjänsä, tutkii kaikki ilmoitukset rikkeistä. Toistaiseksi vaalien tulos on kumottu yhdeksän äänestyspaikan osalta, ja lisää on tulossa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta lopulta vaalien tulokseen, sillä Pamfilova voi tutkia vain ne tapaukset, joissa on selvät todisteet vaalivilpistä. Näitä todisteita meillä on vuoden 2011 vaaleja vähemmän koska vaalitarkkailijoiden työtä on lainsäädännöllä hankaloitettu.

 

Itse vaalien alustavat tulokset ovat järkyttäviä. Vaalitavan muutoksen myötä valtapuolue Yhtenäinen Venäjä on saamassa 76 % edustajapaikoista 54 %:n kannatuksellaan. Äänestysaktiivisuus on jäämässä 48 prosenttiin, Venäjän historian surkein tulos. Kuten edellisissäkin vaaleissa, valtapuolueen kansansuosiota on voimakkaasti liioteltu laajalla vaalivilpillä.

 

75837_600.png

 

Kuvassa 1 näkyy koko Venäjän alustavien tulosten datasta saatu kuvaaja, jossa pystyakselilla on annetut äänet ja vaaka-akselilla äänestyspaikkojen äänestäneiden osuus. Muiden kuin valtapuolueiden käyrä näyttää suunnilleen normaalijakaumalta, niin kuin sen kuuluukin. Yhtenäisen Venäjän käyrässä on kaksi huippua ja outoja “piikkejä” tasaprosenttien kohdalla. Se, miksi tämä on selvä merkki vaalivilpistä voi lukea blogistani vuodelta 2011.

 

Kuvassa on myös harmaa käyrä, joka edustaa vaalien äänestyskäyttäytymistä siten, että Yhtenäisen Venäjän tulos on jätetty pois. Mittaamalla Yhtenäisen Venäjän ja harmaan käyrän eroja matemaatikko Sergei Shpilkin on laskenut suuntaa-antavat lukemat siitä, mikä olisi ollut vaalien tulos ilman vilppiä:

 

Äänestysaktiivisuus 36,5 %

Yhtenäinen Venäjä 40 %

Kommunistit 17,56 %

LDPR 17,32 %

Oikeudenmukainen Venäjä 8,09 %

Parnas 0,94 %

Jabloko 2,54 %

Venäjän Kommunistit 3,02 %

 

Näin ollen Yhtenäinen Venäjä sai perustuslaillisen enemmistön parlamentin alahuoneessa keräämällä 14,6 % äänioikeutettujen äänistä.

 

Vuoden 2016 parlamenttivaalit poikkeavat siinä, ettei ääniä otettu yhdeltäkään oppositiopuolueelta pois, niiden tulos vain kärsi Yhtenäisen Venäjän saamista lisä-äänistä. Suurissa kaupungeissa vaalivilppi oli tällä kertaa hyvin vähäistä.

2016_город Москва.png

2016_город Санкт-Петербург.png

Moskovassa (ylempi kuva) ja Pietarissa (alempi kuva) käyrät ovat lähellä normaalijakauman muotoa, niin kuin pitääkin. Äänestysaktiivisuus on vastaavasti matala, n. 35 % Moskovassa ja 32 % Pietarissa. On huomattava, että länsimaisia arvoja edustavat puolueet, Jabloko ja Parnas, jäivät alle äänikynnyksen myös niissä tuloksissa, jotka on korjattu vaalivilpistä. Kaupunkilainen väestö, joka tavallisesti heitä kannattaa, ei halunnut osallistua näihin vaaleihin.

 

2016_Республика Татарстан (Татарстан).png

Tässä kuvassa näkyy Tatarstanin vaalitulos. Ulkomailla äänestävät Venäjän kansalaiset joutuvat äänestämään heille mielivaltaisesti valitun vaalipiirin listoilta. Tänä vuonna minä ja 1627 muuta äänestäjää jouduimme valitsemaan Tatarstanin ehdokkaista. Koska ulkomailla asuvat äänestävät yleensä useammin länsimielistä oppositiota, vuoden 2011 Suomen äänestyksessä suosituin puolue oli Jabloko 27 % kannatuksella. Yhdistämällä meidän äänemme vaalipiiriin, jossa vaalivilppi on laajaa, ääniltämme vietiin sekin vähäinen painoarvo, mihin niillä alunperin oli mahdollisuus. Tatarstanin virallinen äänestysaktiivisuus oli n. 79 % kun ilman vaalivilppiä se olisi ollut vain 45 %.

 

2016_Республика Крым.png

Viimeinen kuva näyttää Krimin alustavat tulokset. Vaalivilppi ei ole läheskään niin laajaa kuin Tatarstanissa, vain 10 % äänistä oli seurausta vilpistä. Tästä huolimatta virallinenkin äänestysaktiivisuus oli vain 50 %, kun vuoden 2014 “kansanäänestyksessä” sen väitettiin olevan 83 %. Se, että 13 % niemimaan väestöstä on Krimin tataareja, jotka boikotoivat näitä vaaleja, ei riitä selittämään laimeaa intoa osallistua ensimmäistä kertaa venäläisen demokratian riemujuhlaan.

 

Mitä näistä vaaleista jäi sitten käteen koko Venäjän osalta? Se, että Venäjä on muuttunut lopullisesti “puolentoista puolueen järjestelmäksi”. Alahuoneessa on edustettuna vain kolme pienempää puoluetta sekä Yhtenäinen Venäjä, joka voi tehdä juuri sellaisia lakeja kuin se haluaa. Pienemmät puolueet voivat esittää varovaista kritiikkiä valtapuolueen politiikkaa kohtaan, mutta kaikki tärkeät aloitteet hyväksytään yksimielisesti ja Putinia rakastetaan koko parlamentin voimin. Pienemmät puolueet myös nielevät mukisematta juuri sen vaalituloksen jonka Yhtenäinen Venäjä heille syöttää.

 

Toinen tärkeä huomio on koulutetun kaupunkilaisväestön syrjäytyminen politiikasta. Heitä ei kiinnostanut mennä uurnille, eivätkä he enää koe vaaleja legitiimiksi keinoksi muuttaa maan suuntaa. Vaikka vaalivilppi oli yhtä ilmeistä kuin vuonna 2011, yhtään mielenosoitusta ei ole nähty. Parlamentissa on nyt edustettuina Venäjän raaka-aineita tuottavat alueet, sekä alueet, jotka elävät tulonsiirroilla.

 

Positiivinen yllätys on ollut suomalaisen ja kansainvälisen median raportointi vaalien tuloksista verrattuna vuoteen 2011. Enää konkreettisia todisteita vaalivilpistä ei kerrota pakollisella “oppositio väittää”-avauksella. Myös ETYJ on kommentoinut etteivät Venäjän vaalit oikein tee kunniaa demokraattisten vaalien konseptille. Kuinkahan monet tällaiset vaalit vielä tarvitsemme, että myös EU:n ja Suomen poliittinen johto alkaa pohtia onko esimerkiksi järkeä jatkaa parlamentaarisia yhteistyöohjelmia.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Neuvostoliiton aikana ei ollut ainakaan vaalivilppiä. Jokaisessa piirissä oli vain yksi puolueen nimeämä ehdokas, jota oli pakko käydä äänestämässä. Tiettävästi jotkut kävivät jopa kahteen kertaan, kun vaalipaikoilta sai ostaa joitain tuotteita, joita kaupassa ei yleensä ollut ja siksi äänestysprosentti joillain paikkakunnilla nousi yli sadan, mutta sekin ilmoitettiin rehellisesti.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyvää tilastollisten menetelmien käyttöä. Toivottavasti tämä kannustaa reheliseen toimintaan jatkossa.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Aika synkkiä ajatuksia ja tulevaisuudenkuvia Venäjän vaalitulos herättää. Vaalit olivat hyvin harjoiteltua teatteria. Tällaisten järjestämissä itäisellä naapurillamme on pitkät traditiot. On Suomen, samoin kuin muunkin Euroopan kannalta surullista seurata jättiläisvaltion hiljaista vajoamista kohti harvainvaltaa.

Liekö syy siinä, että enemmistö venäläisistä joutuu käyttämään kaiken aikansa selviytymiseen yhä ankarammaksi käyvissä olosuhteissa tai siinä, ettei omaa historiaa ole kyetty kohtaamaan? Kun Saksassa vieläkin kannetaan melkein haudan partaalta entisiä keskitysleirivartioita oikeuden eteen, niin heidän neuvostokollegansa saivat ja saavat päättää päivänsä mitallit rintapielessä helisten arvostettuina kansalaisina täysille eläke-edulla.

Venäjä alkaa muistuttaa vuoden 1933 Saksaa, jolloin kansallissosialistit onnistuivat erilaisten lehmänkauppojen ja kiristyksen avulla ajamaan lävitse valtalain, jonka seurauksena parlamentti menetti valtansa ja III valtakunta syntyi surullisine seurauksineen.

Suomella ei liene kuin kaksi vaihtoehtoa edessään; alistua uudestan olemaan osa itäisen naapurinsa etupiiriä tai asettua selkeästi osaksi läntttä. Hyvin pitkälle muut Venäjän rajavaltiot ovat omat asemansa määrittäneet. Suomi ei sitä vain uskalla tehdä. Raskas on taakkamme elettyämme pseudoitsenäistä aikaa sodan jälkeiset vuosikymmenet.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Venäjän parlamenttivaalit nostivat kommunistit maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja duuman ryhmäksi. Eli hyvin meni.

Venäjän vaalien äänestysprosentti oli hyvä verrattuna vastaavaan EU:n parlamentin vaalissa. Venäjällä 49, EU:sta 39. Joissakin maissa ääntään käytti alle 20% äänioikeutetuista.

Kyllä ne ovat kamalia nuo venäläiset!

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Eivät venäläiset kamalia ole - samanlaisia ihmisiä kuten mekin, jotka yrittävät selvitä yhä haasteellisemmaksi käyvästä arjestaan. On hyvin vaikea nähdä nykyisen valtiojohdon tekevän kovinkaan paljon sellaista, joka toisi tuohon arkeen mitään helpotusta.

Enemmin minä ihmettelen niitä suomalaisia, jotka näkevät positiivisena Venäjän nykyisen valtiollisen kehityksen.

EU-vaalien matala äänestyprosentti on myös omasta mielestäni ongelma, mutta syyt siihen ovat toisenlaisia eivätkä kuulu tähän blogiin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"EU-vaalien matala äänestyprosentti on myös omasta mielestäni ongelma, mutta syyt siihen ovat toisenlaisia eivätkä kuulu tähän blogiin."

- Jos tuntee sympatiaa Kremliä kohtaan, on aina valmiina suhteellistamaan asioita, tässä tapauksessa EU:hun nähden. Venäjän sotatoimet Syyriassa ja Ukrainassa kuitataan kaavalla "ovathan amerikkalaisetkin aina sotineet maailman joka kolkalla".

Kommunistina olisin vihainen aateveljieni sijoittumisesta duuman vaaleissa vasta toiseksi. Saattaisin jopa epäillä vilppiä ääntenlaskennassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kommunistisen puolueen kieltäminen oli yksi ensimmäisistä toimista, joka tehtiin, kun Venäjä itsenäistyi Neuvostoliitosta. Se laillistettiin myöhemmin ikäänkuin armosta, mutta pidetään edelleen paitsiossa tiukasti.
Kuinka kommunisti voi tuollaista maata ihannoida?

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen

Garry Gasparov: Putin didn't make Russia great again. He made himself and his friends rich, Russian poor and Russia a despotic pariah state.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kiitokset blogistille siitä, että hän esittää asiantuntevasti ja vakuuttavasti, miten falskit Venäjän vaalit olivat - läpinäkyvistä vaaliuurnista huolimatta. Kaksoiskansalaisilla on näköalapaikka näiden mädännäisyyksien paljastamiseksi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kun Ukraina ja Venäjä ovat parhaillaan varsin "hyvissä väleissä", niin tässä ukrainalaisten tekemä, vahingoniloinen yhteenveto Venäjän tuoreista vaaleista (9:27 min). Melkoista kuvamateriaalia..., sanoisin:

https://www.youtube.com/watch?v=Huy3nb5t3QM

(P.S. Ukrainan vaalikäytäntö lienee samaa tasoa?)

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Järjestetäänkö Ukrainassa vielä vaaleja? Nehän kielsivät ainakin kommunistisen puolueen ja monen muunkin työväen järjestön toiminnan.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Rauno, nyt oli kuitenkin puhetta/kuvia Venäjän "vaaleista". Palataan sitten Ukrainan vaaleihin sitten kun sen aika koituu. Hyvä kun olet kiinnostunut siitäkin.

Kerropa mielipiteesi äsken nähdyistäsi vaaleista (omin sanoin). Kommarit taisivat päästä näillä kikkailla toisella sijalle; miltä tuntuu?

Toimituksen poiminnat