*

Siellä, täällä, kaikkialla

Venäjän uutiskatsaus - viikko 22

Tällä viikolla aiheena on Kadyrovin silta, valmistautuminen jalkapallon MM-kisoihin 2018 ja mielipidekysely Venäjän ystävistä ja vihollisista.


 

Kadyrovin silta

 

Viikon puhutuin uutinen on harvinainen, koska sen tapahtumapaikka on Pietari eikä Moskova. Kaupungin nimistötoimikunta järjesti maanantaina ylimääräisen istunnon keskustellakseen yhden kaupungin sillan nimeämisestä Tšetšenian entisen presidentin Akhmat Kadyrovin mukaan.

 

Akhmat Kadyrov on ristiriitainen hahmo Venäjän historiassa. Vuosina 1994-1996 hän taisteli Tšetšenian separatistien puolella ja kehotti jokaista Tšetšeenia tappamaan niin monta venäläistä kuin pystyy. Kadyrov vaihtoi toisessa Tšetšenian sodassa puolta ja nousi lopulta alueen presidentiksi 2000-luvun alussa. Hän kuoli pommi-iskussa vuonna 2004 ja sai postuumisti “Venäjän federaation sankarin” arvonimen.

 

Ehdotuksen sillan nimeämisestä teki joukko pseudokansalaisliikkeitä, jotka eivät itsekään olleet perillä aloitteensa yksityiskohdista. Voimme siis olettaa ehdotuksen tulleen alun perin jostain muualta, presidentin hallinnosta tai nykyisen Tšetšenian presidentin Ramzan Kadyrovin (Akhmatin poika) taholta.

 

Kaupungissa toki tiedettiin tällaisen ehdotuksen aiheuttavan närää kaupungin asukkaissa. Kadyrovilla ei ollut mitään tekemistä Pietarin kaupungin kanssa, ja ehdotettu silta sijaitsee asuinalueella, jossa kaikki kadut on nimetty Toisen maailmansodan sankareiden mukaan.

 

Nimistötoimikunnan ylimääräistä kokousta järjestettäessä paikalle tulevia kehotettiin äänestämään ehdotuksen puolesta, ja niitä jotka olivat ehdotusta vastaan pyydettiin olemaan tulematta paikalle. Lehdistöä tai kansalaisia ei päästetty paikalle. Nimistötoimikunta koostuu asiantuntijoista ja virkamiehistä. Salaisessa äänestyksessä asiantuntijat äänestivät vastaan, virkamiehet äänestivät puolesta ja virkamiehiä oli paikalla enemmän.

 

Nyt ehdotus on pormestarin allekirjoitusta vaille hyväksytty. Kansalaisaloite ehdotuksen kumoamiseksi on kerännyt 76 tuhatta allekirjoitusta ja oppositio järjestää aiheesta mielenosoituksen tänä iltana. Tällä kaikella ei tietenkään ole mitään väliä koska tavasta, jolla ehdotus pantiin käytäntöön, voimme päätellä sen takana olevan tärkeämmät voimat kuin kansalaisten mielipide.

 

Olipa kyse sitten presidentin kanslian tai nuorimman Kadyrovin aloitteesta, tämä uutinen heijastelee Tšetšenian asemaa Venäjän yhteiskunnassa (olen kirjoittanut aiheesta aiemmin). Kadyrov johtaa tasavaltaa oman tahtonsa mukaisesti Venäjän laista piittaamatta. Viimeksi tällä viikolla hän ilmoitti presidentin ihmisoikeusneuvostolle, etteivät nämä ole tervetulleita Tšetšeniaan. Samanaikaisesti Kadyrovilla on valtaa Venäjän sisällä: 82 % tasavallan budjetista on tulonsiirtoja federaation budjetista. Kaikki jäljet oppositiojohtaja Boris Nemtsovin murhasta johtavat Tšetšeniaan, mutta tutkijoita ei päästetä kuulustelemaan epäiltyjä. Ja nyt Kadyrov on saamassa sillan isänsä muistoksi Pietariin. Siinä mielessä Akhmat Kadyrov ansaitsee muistomerkin: Lopputuloksesta voi päätellä, että Tšetšenia voitti molemmat sodat Venäjää vastaan.


 

Valmistautuminen jalkapallon MM-kisoihin 2018

 

Pysytään toisenkin uutisen aluksi Pietarissa: Kaupunginhallitus hyväksyi Krestovskyn jalkapallostadionin budjettikorotuksen 4,4-6 miljardilla ruplalla. Fifan delegaatio oli käynyt tutustumassa rakennustöihin tämän vuoden huhtikuussa ja isännät lupasivat stadionin valmistuvan ajoissa vuoden 2018 MM-kisoja varten. Tosin stadionia on rakennettu kaupungin perinteitä kunnioittaen “kuin Iisakin kirkkoa”. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2007 ja niiden piti valmistua seuraavana vuonna. Vuonna 2008 valmistumisajaksi ilmoitettiin 2010, sitten se muutettiin vuodeksi 2011 ja niin edelleen.

 

Tämä viimeisin aikataulu todennäköisesti pitää. Jalkapallon MM-kisat ovat Venäjälle yhtä tärkeät kuin Sotshin olympialaiset: Putin tulee todennäköisesti paikalle, sättii rakennustöistä vastaavaa henkilöä, pari ihmistä joutuu vankilaan.. Mutta stadion valmistuu viime hetkellä.

 

Kaupungin budjetista kokonaan rahoitettavien rakennustöiden hinta on noussut jatkuvasti. Vuoden 2006 talousarvio ilmoitti summaksi 6,7 miljardia ruplaa, tämän viikon korotuksen myötä se nousee jo 44 miljardiin. Vuoden 2013 ruplan kurssilla Pietarin jalkapalloareena olisi ollut maailman kallein, mutta ruplan kurssin romahdettua se on “vain” kymmeniä prosentteja kalliimpi kuin vastaavat stadionit Euroopassa. Saadakseen lisää rahaa stadionin rakentamiseen Pietarin hallitus leikkasi metron rakentamiseen ja tiehankkeisiin tarkoitettuja varoja.

 

Pietari ei ole ainoa paikka, jossa rakentamisessa on ollut ongelmia. Samaran stadion oli toukokuussa vain 40-prosenttisesti valmis, mutta paikallishallinnolla ei ollut tietoa mikä yhtiö jatkaa rakentamista tai miten 40 % kallistunut projekti rahoitetaan. Kaliningradissa rakennustyöt alkoivat vasta viime vuonna ja ongelmia on riittänyt pohjavesistä maa-alueiden rekisteröimiseen. Ja hinta-arvio on noussut 57 %.

 

Sotshin olympialaisten ilmoitettu budjetti oli 12 miljardia dollaria, mutta lopullinen hinta oli 50 miljardia. Silloin öljy maksoi vielä yli 100 dollaria tynnyriltä eikä talouspakotteita ollut. Venäjän jalkapallon MM-kisojen budjetiksi on ilmoitettu 16 miljardia dollaria ja lopullisen hinnan saamme tietää vasta kesällä 2018. Toistaiseksi näyttää siltä että kaikki Sotshin virheet toistetaan.


 

Venäjän ystävät ja viholliset - mielipidetiedustelu

 

Torstaina julkaistiin Levada-tutkimuslaitoksen kyselyn tulokset venäläisten suhtautumisesta muihin maailman maihin. Levada on riippumaton ja luotettava tutkimuslaitos, ja heidän tuloksensa heijastelevat hyvin niitä suuntia, joihin Venäjän valtiollinen propaganda yrittää kansalaisten mielipiteitä viedä.

 

Mielipidetiedustelussa haastateltiin 1800  yli 18-vuotiasta venäläistä heidän kotonaan. Haastattelut tehtiin 20-23.5.2016. Virhemarginaali on korkeimmillaan 3,4 %.

 

Kysyttäessä ketkä ovat Venäjän ystäviä top 5 on Valko-Venäjä, Kazakstan, Kiina, Intia ja Armenia. Mielenkiintoisinta tässä tuloksessa on Kiinan sijoitus. Vuoden 2014 jälkeen, kun Venäjän ja Lännen suhteet kylmenivät, valtiollisilla TV-kanavilla puhuttiin paljon “käännöksestä itään” ja yhteistyöprojekteista Kiinan kanssa. Propaganda toimii, vuonna 2015 43 % venäläisistä piti Kiinaa Venäjän ystävänä, kun kahta vuotta aikaisemmin vastaava luku oli vain 20 %. Mutta tänä vuonna luku laski 34 %:iin. Ilmeisesti se, että tästä ystävyyssuhteesta on hyvin vähän mitään konkreettista näyttöä, on alkanut näkyä myös ihmisten mielipiteissä.

 

Venäjän vihollisten top 5 ei tarjoa isoja yllätyksiä: Yhdysvallat, Ukraina, Turkki, Puola ja Latvia. Venäjän kaltainen imperiumi ei tietenkään voi käydä mitään pikkusotia Georgiaa tai Ukrainaa vastaan, vaan valtiollinen propaganda keksii jokaisen konfliktin taustalle Yhdysvaltojen roolin. Turkkia vihollisena piti aikaisemmissa kyselyissä keskimäärin 1 % vastaajista, mutta tänä vuonna luku nousi 29 %:iin. Tämäkin luku on yllättävän pieni, ottaen huomioon, että Turkki ampui Venäläisen sotilaskoneen alas. Mutta tapauksen yhteydessä kuultiin paljon lausuntoja siitä, että tämänkin aggressiivisen liikkeen Turkki teki Yhdysvaltojen käskystä.


Vaikka Suomi ei herätäkään vastaajissa vahvoja tunteita, tulokset liikkuvat samaan suuntaan kuin muidenkin länsimaiden: Kymmenen vuotta sitten 6 % piti Suomea ystävänä, tänä vuonna vain 1 %. Vastaavasti vihollisena Suomea piti 2006 yksi prosentti vastaajista kun tänä vuonna vastaava luku oli 3 %. Tämän perusteella Suomen puolueettomuus on illuusio joka elää ainoastaan maamme turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, kun taas venäläiset ja Venäjän valtion johto on mieltänyt Suomen osaksi “Länttä” jo 20 vuotta. Muutokset venäläisten suhtautumisessa Suomeen heijastelevat näin ollen yleistä ilmapiiriä Venäjän ja “Lännen” välillä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... Venäjän valtion johto on mieltänyt Suomen osaksi “Länttä” jo 20 vuotta."

- Onko se noin yksioikoista? Minä uskon Kremlin yhä lukevan Suomen omaan strategiseen etupiiriinsä pelkästään siksi, että olemme torjuneet Nato-jäsenyyden Pohjois-Euroopan vaihtelevista turvallisuussuhdanteista riippumatta. Presidentti Niinistön ja ulkoministeri Soinin aktiiviset kontaktit venäläisten kollegoidensa kanssa vahvistavat käsitystäni; Moskova luottaa Suomeen kuin liittolaiseensa.

Puolueettomuus-käsitettä (Suomen statuksena) ei käytännössä kuule enää keneltäkään, kun Paavo Väyrynenkin puhuu nykyään vain liittoutumattomuudesta. Siksi tuo illuusiolle naureskelun aika meni jo.

Käyttäjän anikolen kuva
Anton Nikolenko

Moskova luottaa Suomeen kuin liittolaiseensa? Siksi Suomi jätettiin varmaankin pois vastapakotteiden listalta? Ja siksi venäläiset poliitikot eivät ole koskaan viitsineet edes kommentoida mitä kävisi jos Suomi liittyisi Natoon?

Tämä kuvaamasi luottamus on varmaankin sukua YYA-ystävyydelle. Sellainen ystävyyssuhde, jossa toinen osapuoli ei oikein tiedä mitä ystävyys edes tarkoittaa.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Tänään mielenosoituksessa Pietarissa vaadittiin mm. Politkovskajalle siltaa. Kannatan!
https://www.facebook.com/sergey.lermontoff?pnref=s...

Toimituksen poiminnat