Ruplan kurssi vapaassa pudotuksessa
Vuoden aikana rupla on menettänyt arvostaan suhteessa euroon noin 40 %. Yritän tässä tekstissä selostaa ymmärrettävästi, mitä on tapahtunut koko vuonna, syksyllä ja viime maanantaina, ja mitä seurauksia tällä on tavallisille venäläisille sekä Suomen viennille.
Venäjän talouskasvu hidastui huomattavasti jo 2013 lopulla, mikä vei ruplan kurssin hienoiseen laskuun. Venäjän keskuspankki reagoi tähän kuten aina ennenkin, eli valuuttatukiostoin. Käytännössä siis keskuspankki myi sen valuuttavarantoja ja osti sillä ruplia. Tämä voi kuulostaa vähän oudolta, koska valuuttaa täytyy hankkia viennin kautta, mutta ruplia keskuspankki voi painaa itse niin paljon kuin haluaa. Tilanne on siis samanlainen kuin jos Suomi myisi timantteja Etelä-Afrikkaan ostaakseen sieltä juomavettä. Syy valuuttakurssin ohjailuun on poliittinen ja psykologinen: Venäläiset ovat kokeneet monta talouskriisiä ja valuutanvaihtopisteiden hintataulut kuuluvat jokaisen kaupungin katukuvaan. Vähintään koko venäläinen keskiluokka ymmärtää, että muutokset euron ja dollarin kursseissa kertovat hyvin paljon maan tulevasta inflaatiosta ja taloustilanteesta ylipäänsä. Ruplan kurssin ohjaaminen tähtää siihen, ettei kurssi muuttuisi suuntaan tai toiseen liian nopeasti, ja että paniikilta vältyttäisiin.
Keskuspankki käytti muutamia satoja miljoonia dollareita päivässä valuutan tukiostoihin koko tämän vuoden talven ajan. Sitten yhdellä kevyellä liikkeellä Putin liitti Krimin Venäjään. Elinkeinoelämä ei lähtökohtaisesti tykkää kansainvälisen oikeuden rikkomisesta, sotilasvoiman käytöstä, ulkopoliittisista sotkuista tai maan poliittisen johdon ennalta-arvaamattomasta käytöksestä, ja Krimin liittämisessä oli tätä kaikkea. Ruplan kurssi sukelsi ja keskuspankki joutui käyttämään pelkästään maaliskuun neljäntenä päivänä 11 miljardia dollaria estääkseen ruplan kurssin romahtamisen. Vertailun vuoksi voisi todeta että Sochin olympialaiset maksoivat “vain” 50 miljardia dollaria.
Kesäkuussa keskuspankilla kävi uskomaton tuuri. ISIS alkoi riehua Irakissa ja valtasi öljynjalostamoita. Öljyn hinta nousi väliaikaisesti yli 115 dollariin barrelilta ja ruplan kurssi vahvistui. Heinäkuussa Itä-Ukrainan separatistit ampuivat alas matkustajakoneen, minkä seurauksena EU:n ja USA:n oli vähän helpompi sopia uusista pakotteista. Kuusi venäläistä pankkia joutui pakotelistalle kesän ja syyskuun aikana. Nämä pakotteet eivät aluksi tuntuneet kovin suurilta, ja ajateltiin, että venäläinen pankkijärjestelmä saa valuuttaa muualtakin. Mutta länsimaalaiset pankit dominoivat maailman finanssijärjestelmää. Paljastui, ettei juuri kukaan halunnut lainata venäläisille pankeille, olivat nämä sitten pakotelistalla tai eivät.
Venäläisillä pankeilla ja yrityksillä on huomattava määrä valuuttamääräistä lainaa. Aikaisemmin kun yksi laina erääntyi, ne vain hankkivat uuden lainan. Syksyllä uutta lainaa ei enää saanut, mutta vanhat oli pakko maksaa pois jotta välttyisi konkurssilta. Venäläisten yritysten tulot ovat kuitenkin ruplissa. Maksaakseen velkansa pois ne ostivat valuuttaa ruplilla, mikä johtaa melko automaattisesti ruplan kurssin heikkenemiseen. Samanaikaisesti keskuspankki jatkoi ruplan tukiostoja, mutta näistä oli jatkuvasti vähemmän hyötyä, koska se ei rajoittanut lainanantoa kotimaisille pankeille. Eli keskuspankki osti valuutalla ruplia ja lainasi nämä pankeille. Pankit kiittivät ja lähtivät ostamaan samoilla ruplilla valuuttaa.
Samaan aikaan myös öljyn hinta lähti merkittävään laskuun. Syyskuun alusta hinta on laskenut noin 45 % eikä muutosta ole näköpiirissä. Ruplan kurssi riippuu vahvasti öljyn hinnasta, sillä se on Venäjän tärkein (ja lähes ainoa) vientituote. Moni muukin maa on riippuvainen öljyn viennistä, mutta täysin sillä ei voida ruplan kurssin laskua selittää. Esimerkiksi Norjan kruunu on laskenut tänä vuonna vain noin 10 %, eikä muissakaan öljynviejämaissa kurssilasku ole ollut lähelläkään sitä mitä se on ollut ruplan kohdalla.
Öljyn hinnan lasku pakotti keskuspankin käyttämään lokakuussa noin 30 miljardia dollaria ruplan tukiostoihin, mutta silti kurssi vain laski. Valuuttavarantojakaan ei näyttänyt riittävän loputtomiin, joten keskuspankki päätti päästä ruplan kellumaan marraskuun alussa. Mutta rupla ei osannut kellua vaan lähti uppoamaan. Päivästä toiseen ruplan arvo laski prosentin tai pari ja rahan eräs tärkeimmistä ominaisuuksista, arvon säilyttäminen, oli mennyt. Jokainen henkilö tai yritys joka ei vielä ehtinyt siirtää säästönsä valuuttaan alkoi vähintään harkita asiaa. Valuuttapako kiihtyi, ruplan kurssin lasku ohitti öljyn hinnat. Varovainen paniikki valtasi markkinat.
Tapahtuma, joka aiheutti eilisen verilöylyn Venäjän markkinoilla, sattui jo viime perjantaina. Pakotelistalle joutuneella valtio-omisteisella öljyjätti Rosneftilla on ollut jo pitkään vaikeuksia rahoittaa ulkomaanlainojaan. Vuonna 2013 se osti 55 miljardilla dollarilla BP:ltä heidän yhteisyrityksensä TNK-BP:n. Nykyään kaikki Rosneftin osakkeet saa ostettua noin 60 prosentilla tuosta kauppahinnasta, mutta velat se joutuu silti maksamaan. Rosneftin toimitusjohtaja Igor Sechin, joka tunnetaan paremmin läheisistä suhteistaan Putiniin kuin liikemieslahjoistaan, pyysi yhtiölleen 42 miljardin dollarin lainaa jo elokuussa. Venäjän finanssiministeriöstä löytyy kuitenkin myös päteviä ihmisiä, ja päätös Rosneftin lainasta saatiin toistaiseksi estettyä. Mutta 21. joulukuuta Rosneftilta on erääntymässä 7 miljardin dollarin laina, eikä valtiokapitalismin kruunujalokiveä voi päästää tekniseen konkurssin tilaan. Alkuperäinen suunnitelma yhtiön rahoittamisesta sosiaalietuuksien maksamiseen tarkoitetusta varmuusvarastosta olisi kuitenkin ollut poliittisesti riskialtis liike jopa Venäjän kaltaisessa yhteiskunnassa, jolta uupuu riippumaton media. Oli kikkailun aika.
Perjantaina Rosneft julisti 10,8 miljardin dollarin joukkovelkakirjojen myynnin. Samaan aikaan keskuspankki kertoi 15. joulukuuta pidettävästä laina-annista, jossa Rosneftin velkakirjat hyväksytään pantiksi valtion obligaation tavoin. Eli kuka tahansa voi ostaa Rosneftin velkakirjoja, pantata ne keskuspankille, tehdä rahaa tavanomaisessa pankkitoiminnassa ja saada lopulta Rosneftin velkakirjat takaisin. Näin ollen keskuspankki rahoittaa suoraan Rosneftia (mikä ei todellakaan ole keskuspankin tehtävä) ja kaikkia välikäsiä jotka vain tarttuvat tilaisuuteen.
Koska kaikki tietävät, että Rosneftilta erääntyy suuri valuuttalaina lähiaikoina, oli selvää että kyseinen operaatio näkyy hyvin pian ruplan kurssissa. Käytännössä tämä toimenpide oli keskuspankin käänteinen tukiosto, jolla se heikentää ruplan kurssia vähintään 7 miljardin edestä. Vaikka nämä rahat eivät vielä markkinoille eilen tulleetkaan, markkinat spekuloivat kurssin vääjäämättömällä laskulla, ja ruplan kurssi romahti 12,5 % niin kuin Rosneft olisi jo markkinoilla. Keskuspankki ei todennäköisesti tätä halunnut tehdä, mutta luulen, että maan johdolle Rosneftin kohtalo oli tärkeämpi ja Venäjällä keskuspankki on riippumaton vain silloin kun toisin ei sanota.
Rupla lähti vapaaseen pudotukseen, eikä sille näyttänyt tulevan loppua. Keskuspankki kokoontui hätäkokoukseen keskellä yötä ja päätti nostaa ohjauskorkoa 10,5 % -> 17 %. Ohjauskoron nosto yleensä tukee kotimaisen valuutan kurssia usealla eri tavalla. Ensinnäkin se houkuttelee ulkomaalaisia sijoittajia, jotka ostavat ruplia ja lainaavat niitä venäläisille yrityksille ja kotitalouksille koska korko on suurempi kuin missään länsimaassa. Tällä hetkellä tämä mekanismi ei tosin toimi, koska kaikki ovat niin varuillaan pakotteista ja Venäjän yleisestä talouskehityksestä. Toiseksi ohjauskoron nosto hillitsee inflaatiota ja tukee näin ruplan kurssia (en ole ihan vakuuttunut toimiiko tämäkään nyky-Venäjällä, mutta jätän aiheen käsittelyn graduuni). Kolmanneksi ohjauskorko heikentää mahdollisuuksia tienata spekuloimalla ruplaa vastaan. Jotta ruplan halpenemisesta pääsisi hyötymään, pitää ottaa ruplia lainaksi, ostaa valuuttaa, ja toivoa että ruplan kurssi on selvästi heikompi kuin laina pitää maksaa takaisin. Ohjauskorko vaikuttaa suoraan tämän ruplalainan hintaan.
Markkinoiden avauduttua tänään rupla sai hetkeksi osan arvostaan takaisin, mutta jo keskipäivän mennessä se oli jo taas halvempi kuin maanantain päätteeksi. Mikä meni pieleen? Koronnosto oli yksinkertaisesti riittämätön. Kuvittele että sinulla on 1000 ruplaa. Voit tallentaa sen pankkiin ja saada noin 17 % vuosituoton. Tai sitten voit ostaa valuuttaa joka tuo nykyisessä paniikki-ilmapiirissä saman tuoton muutamassa päivässä. Esimerkiksi Ruotsin keskuspankki nosti sen ohjauskoron hetkellisesti 500 %:iin vuonna 1992.
Ohjauskorko vaikuttaa kuitenkin suoraan myös maan reaalitalouteen. Asuntolainat ja yritysten korkomaksut seuraavat melko suoraan ohjauskorkoa. Tänä yönä venäläisessä sosiaalisessa mediassa nähtiin mielenkiintoinen ilmiö kun ihmiset kaivoivat keskellä yötä asuntolainasopimuksensa esiin, lukivat pikkupräntin ja kertoivat maailmalle kävikö hyvin (kiinteä korko) vai huonosti. Nykyisessä taloustilanteesta ohjauskoron nostosta seuraa konkurssiaalto. Palkat tai yritysten tulot eivät ole ensi vuonna kasvamassa. Inflaatio nousee vähintään 12 %:iin. Ohjauskorko on yli kolminkertaistunut vuoden aikana. Länsimaista käsin tätä voi olla vaikeaa ymmärtää. Kun täällä talous hidastuu, niin inflaatio ja korot laskevat, joten paikallaan polkevien tulojen kanssa on helpompi pärjätä.
Venäjä ei kuitenkaan tuota juuri mitään tavaroita, joita muu maailma haluaisi ostaa. Ruplan kurssin lasku ei siis auta kotimaista vientiä. Venäjä myös tuo suurimman osan kulutustavaroistaan ja investointihyödykkeistään ulkomailta jolloin ruplan halpeneminen nostaa inflaatiota: Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että 1 % ruplan lasku nostaa inflaatiota 0,1 %:lla seuraavalle vuodelle.
Eikä käännettä parempaan ole heti luvassa. Joulukuussa Venäjällä erääntyi valuuttalainoja 30 miljardin dollarin edestä, mikä rasitti ruplan kurssia. Tammikuussa lainoja erääntyy vain 5 miljardia, mutta helmi- ja maaliskuussa 15 ja 11 miljardia. Lisäksi on epävarmaa, miten käy Venäjän kaasutuloille. Venäjä myy kaasunsa Eurooppaan hinnalla, joka on osittain sidottu öljyn hintaan 6-9 kuukauden viiveellä. Gazpromin sopimukset ovat harvoin julkisia ja eri arvioiden mukaan 40-80 % kaasusopimuksista on sidottu tällä tavalla öljyyn. Öljyn hinnan lasku näkyy kaasun hinnassa siis vasta talvella ja keväällä, enkä tiedä ovatko markkinat siirtäneet tämän jo hintoihin (koska sopimukset ovat salaisia).
Ruplan kurssi ei siis ainakaan ole vahvistumassa ellei öljyn hinnoissa tapahdu jotain ennalta-arvaamatonta. Keskustelut Venäjän elintarvikkeiden tuontikiellosta vaikutuksesta Suomeen talouteen voidaan lopettaa, koska juuri kukaan ei Valion juustoja olisi nykyisellä kurssilla ostanut muutenkaan. Suomen viennillä on tulossa pitkä kuiva kausi tai pahimmillaan samanlainen romahdus kuin vuonna 1991. Venäläisiä turisteja ei ensi vuonna tarvitse kaupoissa juuri väistellä.
Venäläisillä on edessään vyön kiristäminen. Inflaatio laukkaa, tulot laskevat ja pitkän aikavälin kasvu näyttää entistä huonommalta investointien huvetessa. Putin lupasi kasvua ja vakautta. Kasvua ei ole, markkinoilla on paniikki. Aika näyttää miten tämä vaikuttaa Venäjän poliittiseen järjestelmään.
Huolestuttaa kyllä mihin tää vielä johtaa, Putinin syrjäytyessä on oikeestaan kaikki mahdollista Venäjällä ja vaikken hysteriaa tykkää lietsoa, niin ratkaisuna talouden romahtamiseen ja sisäpolitiikan kiristymiseen on nähty historiallisesti myös pahimmillaan sodan käynnistäminen… 😛
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä. Talousromahdus tosin harvoin johtaa sotiin muiden valtioiden kanssa, korkeintaan sisällisotiin.
Ilmoita asiaton viesti
Talousromahdus on historiallisesti koskettanut useinmiten valtioita, joilla ei ole sellaista asearsenaalia hallussaan kuin Venäjällä nyt ja siksi emme voi suhtautua noin ”toiveikkaasti” siihen, että sota rajoittuisi vain sisällissodaksi. Venäjän kansa on tottunut elämään tiukoilla ”tarpeen vaatiessa” ja siinä mielessä sotimiseen on mahdollista satsata kaikesta huolimatta. Taitavasti toteutettuna se edelleen vain pönkittää kansan asettumista presidenttinsä tueksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kauanko se kansa tukee presidenttiään. Jossain julkaistiin pari päivää sitten tutkimus, jonka mukaan 45 % venäläisistä kokee ruplan arvon romahduksen vaikeuttavan elämäänsä, eikä ulospääsytietä tunnu olevan:
http://www.uusisuomi.fi/raha/75537-raju-veto-venaj…
Ilmoita asiaton viesti
Ei se varmaan kovin kauan enää tuekaan, ellei Putin ryhdy sellaisiin toimiin, että kansa yhtenä miehenä asettuu hänen tuekseen ulkoista vihollista vastaan. Se alkaa olla Putinin ainoa vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Sodan käynnistäminen lienee Putinin ainoa konsti pysyä vallassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin Putinin vaihtoehdoista vajaat pari kuukautta sitten ja tilanne etenee edelleen huolestuttavaan suuntaan:
Putinin valinta – Romahdus tai suursota :
http://petrimkel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178536-p…
Ilmoita asiaton viesti
Jos sodan mahdollisuuteen uskoo niin tällä hetkellä aika merkityksettömät pakotteet pitäisi purkaa jotta sodan aihe jäisi yksinomaan Venäjälle.
Ilmoita asiaton viesti
Sinänsä ansiokas kertaus mutta Venäjän talouden sakkaamisen perussyyt ovat kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus kuin energian maailmanmarkkinahinnat ja nämä, sanalla sanoen, varsin vaatimattomat pakotteet. Talouden perusrakenteet ovat vieläkin osin neuvostoaikaisia eikä maan johto ole kyennyt (tai uskaltautunut) uudistuksiin vaikka budjetissa oli välillä pelivaraa. Kasvu olisi pysähtynyt ennemmin tai myöhemmin vaikka energian hinta olisi pysynyt korkealla ja ilman pakotteitakin, nyt näiden yhteisvaikutus lähinnä aikaisti ja syvensi väistämätöntä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottomasti samaa mieltä, ja olen näistä aiheista kirjoittanut esimerkiksi edellisessä postauksessa laajasti. Mutta jokaista tekstiä ei voi pohjustaa loputtomiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo aikaisempi kirjoituksenne oli jäännyt minulta täysin huomaatta. En lue näitä puheenvuoroja kovinkaan usein ja nykyisin skippaan suurimman osan jo pelkän naaman tai otsikon perusteella.
Ja luin myös tuon Venäjä ja vapaakauppa alustuksen, paljon tekstiä ja asiaa oli käsitelty mielestäni hyvin. Yhden pointin lisäisin esitettyyn ja se on Venäjälle tyypillisen vertikaalin valtarakenteen laajempi kuvaus ja sen vaikutus talouteen ja yritysympäristöön.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä analyysi… Muutosvauhti on Venäjän taloudessa suorastaan päätähuimaavaa. Viimeksi vaihdoin muistaakseni 40 ruplaa/euro kurssiin 2013. Ja sen hinnan muistan viimeiseltä viideltä vuodelta päteneen aika hyvin. Jos tämän hetken noteraaus alkaa lähestyä jo 80 ruplaa/euro, niin kovaa mennään.
Omat sopimukseni venäläisten kanssa ovat olleet aina euromääräisiä heidän halustaan. Vetäydyin kuitenkin juuri 2013 markkinoilta palveluideni heikon kysynnän vuoksi ja irtauduin viimeisestä sopimuksestani tämän vuoden helmikuussa suuren asiakkaani poistuttua Venäjän markkinoilta.
Kytemään jäi muutamat bisnesprospektit ja väitöskirjani aihe, mutta kummatkin ovat nyt erityisen kovalla koetuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Euro/rupla kävi tänään jo 100, mutta on sittemmin palautunut 92 ilmeisesti keskuspankin välintulon seurauksena. Hyvä että ehdit ajoissa pois.
Ilmoita asiaton viesti
Aloitus: ”Keskustelut Venäjän elintarvikkeiden tuontikiellosta ja sen vaikutuksesta Suomeen talouteen voidaan lopettaa, koska juuri kukaan ei Valion juustoja olisi nykyisellä kurssilla ostanut muutenkaan”.
Varsin osuva lause, näissä olosuhteissa. Sama koskee muuten saksalaisia, korealaisia ym.autoja. Venäjän ostovoima hävisi kertaheitolla.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista tekstiä. Kiitos Anton.
Itselläni ei ole syvällistä ymmärrystä valtioiden tasoisesta talousmaailmasta. Mutta tuntuu että hieman ymmärrän tilannetta taas paremmin, kiitos selkeän tekstin.
Näyttääkin kovasti siltä, että rupla jatkaa syöksyään ja venäläisen ostovoima pienenee. Jostain osui silmiini informaationpalanen jossa sanottiin ylemmän keskiluokan jättääneen ”shoppailureissut” lähes kokonaan. Varakkaalla venäläisellä on ollut tapana ostaa luksustuotteita oman maan rajojen ulkopuolelta. Ilmeisesti syynä on ollut se, että tuotteet ovat olleet hinnaltaan halvempia. Ruplan arvon lasku tottakai muuttaa tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos!
On käytännössä varmaa etteivät varakkaat lähde Venäjälle shoppailemaan koska Venäjä tuo luksustavaransa ulkomailta ja kurssimuutos siirtyy hintoihin melko nopeasti. Tavarat maksavat Venäjällä enemmän korruption, byrokratian ja heikon infrastruktuurin takia, eivätkä nämä asiat ole miksikään muuttumassa.
Mutta jos keskiluokkaisena haluaa käydä näkemässä vaikkapa Pietaria ja nauttia tällä hetkellä kohtuullisista ravintolahinnoista ja palveluista, niin nyt voi olla aika hyvä hetki siihen.
Ilmoita asiaton viesti
”Voiko olla mahdollista että yksityiset henkilöt käyttävät tilannetta hyväkseen ja päivastoin venäjälle kohdentuu ”varakkaiden” shoppailureissuja?”
Lentoliput maksetaan lähtömaan valuutalla, ja tuskin sinne on suurempaa ryntäystä lähteä umpimähkään shoppailemaan, venäläisten makukin kun poikkeaa länsimaisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Luksustuotteiden osalta tilanne ei oikeastaan muutu. Niiden hintaan ei ruplan arvon romahdus vaikuta alentavasti koska ne hinnoitellaan luonnollisestikin aina valuuttapohjaisesti, kuten muutkin tuontitavarat. Luksustuotteet tulevat varmaan jatkossakin olemaan Venäjällä vähän kalliimpia kuin vaikkapa meillä. Hintaero johtuu mm. tulleista, kuljetuskustannuksista ja kilpailutekijöistä. En siis usko, että ”shoppailumatkat” loppuvat aivan kokonaan mutta ihan perusjamppa Pietarista ei tänne toki tule tällä ruplan kurssilla.
Suomeen ei kuitenkaan venäläisturisteja ole ennenkään jäänyt kuin pieni osa suurimman osan jatkaessa kohti kaukaisempia Schengen-alueen maita. Saattaakin olla, että kalliit matkat keski- ja etelä-Eurooppaan, ainakin joltain osin, vaihtuvat lähialuematkailuun Helsinkiin ja Tahkolle. Näinhän mekin teemme kun talous sakkaa. Thaimaan sijasta menemme Tallinnaan.
Toisaalta nyt jos koskaan kannattaa mennä tutustumaan Pietariin. Upea kaupunki, hienoja nähtävyyksiä, mukavia ihmisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Harri Pihl on täysin oikeassa ja nosti esiin sen, että investointeja ei ole tehty.
Esim. Putinin ”vihollinen” Hodorkovski laittoi Jukosin nopealla tahdilla kuntoon ja sain nostettua tehokkuuden ja tuotannon uudelle tasolle. Kun tuotanto oli saatu kuntoon ja Jukos oli haluton olemaan osa loputonta korruptiota oli aika siirtää kuntoonlaitettu firma kremlin haltuun.
Myös BP laittoi paljon tuotantoa kuntoon ja heidän pakko-ostettiin ulos venäjältä kun työ oli tehty.
Kannustavatko nämä esimerkit investoimaan venäjälle?
Gazprom on Hodorkovskin mukaan täysin neuvostoaikainen tuotantolaitos edelleen tänä päivänä.
Venäjällä olisi ollut kaikki mahdollisuudet saada tuotanto kuntoon ja kehittää omia investointejaan, mutta mitään ei ole neuvostoliiton romahduksen jälkeen saatu aikaiseksi.
Putinin kansansuosio ja hurmoksellinen nationalismi eivät tule kestämään loputtomiin.
Venäjä on jo ärsyttänyt ja luonut itsestään negatiivista kuvaa varastamalla toisilta maa-alueita kuten suomelta, saksalta, japanin saaret raukkamaisesti rauhanteon jälkeen, Georgialta, Ukrainalta ja varmasti muitakin löytyy.
Sen rajoilla on koko ajan erilaisia ihmeellisiä konflikteja ja hämminkejä. Kehittämätöntä maa-aluetta on jo aivan riittävästi heidän tarpeisiinsa. Pysykööt kiltisti vaan omien rajojen takana.
Isot (pelastavat) kauppakumppanit voisivat olla Kiina ja Intia, mutta he eivät uskalla alkaa juonimaan EU:n ja USA:n pakotteita vastaan, koska pelkäävät omaa asemaansa globaalissa kaupassa. Kiina ei halua ärsyttää USA:ta, tärkeintä kauppakumppaniaan vesittämällä pakotteiden tehoa.
Esim Kiina voisi halutessaan luotottaa Venäläisiä firmoja, mutta ei varmasti tule sitä tekemään.
Luulen, että talouspakotteille nauraminen alkaa loppua Kremlissä ja kansa huomaa, että Putinin suuruudenhulluus vie kansan perikatoon.
Suomen tulee olla voittajien eli länsimaiden (Naton) rintamassa. Toisten maa-alueiden varastamiselle täytyy laittaa stoppi, vaikka se hetkellisesti pysäyttäisi maailman talouden.
Jos sitä ei nyt tehdä, niin se ei lopu ikinä (Hodorkovski).
Ilmoita asiaton viesti
Marko Lilja
Kaikki melko totuudenmukaista, mutta hiukan suorasukaisesti ilmaistu. Sanoisinko agressiivisesti. No annetaan anteeksi. Putin ja se hännystelijät käyttävät maailmansodan uhkailussaan samaa sävellajia.
Venäjällä tulee olemaan suunnattoman pitkä lama edessä. Maailma on luopumassa seuraavan 30 vuoden kuluessa fossiilisista polttoaineista. Öljyn ja kivihiilen kysyntä maailmanmarkkinaenergiana on tulevaisuudessa vöhämerkityksellinen. Muuta kuin energiaa Venäjällä ei ole ulkomaankaupassa tarjota.
Venäjä hukkasi täydellisesti tilaisuutensa. Se ei aikoinaan kehittänyt omaa teollisuuttaan ja monipuolistanut tuotantorakennetta. Venäjä käytti kaikki tuottonsa sotakaluston, tankkien, telaketjujen ja tykkien takomiseen. Loput valuutasta varastettiin kansalta oligarkkien toimesta ja varat ovat piilotettuna länsimaisiin pankkeihin ja valtaviin kiinteistöihin maailman metropoleissa. Ne tuhannet miljardit dollarit eivät enää koskaan palaa Venäjälle.
Venäjä kuolee hiljaa, koska siellä ei ole oppositiota joka suunnan voisi muuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
On silti muistettava, että Venäjän federaation budjetti on ruplapohjainen ja ainut ”ilo” nykytilanteesta on siinä, että maan dollari- ja europohjainen energiavienti tuo yhä enemmän ruplia kotomaahan. Siitä edusta ei ole paljon keskusteltu blogistanissa, vaikka sekin on täyttä todellisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmari, budjettitasapaino ruplan laskiessa enemmän kuin öljy on vain laskentatekninen kikka, jonka ei kannata antaa pettää itseään.
Vaikka budjetti tekohetkellä näyttääkin tasapainoiselta ruplissa johtuu se vain siitä, että budjetin menoerät on arvioitu vanhoilla hinnoilla. Jos miettii vaikkapa sairaalan rakentamista ja kuinka paljon sinne pitää hankkia erilaisia laitteita ulkomailta, nyt 30% kalliimmilla hinnoilla. Sama juttu esimerkiksi tien parannuksessa. Koneet ja varaosat tulevat pääosin ulkoa. Jopa venäläiset perunanviljelijät kertovat, että heilläkin kaikki tarvittava tulee ulkomailta.
Venäjän on pakko repiä tuore budjettinsa auki lähiviikkoina tai -kuukausina. Se on jo nyt aivan selvää.
Ilmoita asiaton viesti
Luin juuri hollantilaisten ekonomistien ylistävän arvion Venäjän keskuspankin johtaja Elvira Nabiullinan kyvystä, tässä harvinaisen vaikeassa tilanteessa. Juuri siinä artikkelissa mainittiin tämä ”ainut ilo”, josta siis kerroin edellisessä kommentissa.
Meidän ei pidä sortua ”wishful thinking”:iin, vaikka Venäjä onkin käyttäytynyt älyttömän tyhmästi ja ylimielisesti (”тупые”).
Ilmoita asiaton viesti
Aina yhtä viisas prof Pekka Sutela toteaa tänään aivan samoin kuin nuo hollantilaisekonomistit (ks. kommentit 17 ja 23):
Sutelan mukaan ainoa valtiontaloutta helpottava seikka on, että öljyn hinnan lisäksi myös ruplan arvo on romahtanut.
– Entistä pienemmällä dollaritulolla saadaan entisen verran ruplatuloja käytettäväksi. Tällaisella valuuttakurssikehityksellä valtion budjetti on tänä vuonna tasapainoinen.
Ruplan romahdus auttaa valtiontaloutta, mutta on järkytys kotitalouksille, jotka joutuvat maksamaan selvästi enemmän ulkomaisista tuotteista ja palveluista. Samalla korot ovat nousseet rajusti. Tämä on ikävä tilanne venäläisille kotitalouksille, jotka ovat vasta aivan äskettäin uskaltautuneet ottamaan lainaa pankista.
Ruplan syöksyn ja korkojen nousun lisäksi valtio aloittaa ensi vuonna säästökuurin, mikä vähentää kotimaista kysyntää entisestään.
– Putin on antanut määräyksen, että ensi vuoden budjetissa tulee supistaa kaikkia muita paitsi sotilas- ja turvallisuusmenoja.
(tuo viimeinen lause ja tosiasia on suoraan hanurista…….voi sitä typerää kansallisylpeyttä!)
Ilmoita asiaton viesti
Olettaen, että kuvaamasi tilanne ei käden käänteessä Venäjällä parane, niin onko Venäjän johdossa mahdollista nähdä edes päiväunia näin suurista puolustus/hyökkäyshankinnoista?
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/venaja_puolus…
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti on, koska juuri tässä kuussa Putin allekirjoittin lain jonka mukaan julkisen sektorin menot ja palkat jäädytetään, paitsi tietty armeijan kohdalta. Mutta kaksi viikkoa sitten elettiin vielä eri todellisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän valtion Sberbank lopetti lainojen myöntämisen toistaiseksi.
Medvedev pitää hätäkokousta
Ulkoministeri Lavrov:#Lavrov states #ruble collapse is an illigal coup and #Russia will not recognize the new exchange rate.
Lavrov ei hyväksy ruplan laitonta kurssia. Kohta Venäjä kertoo oikean kurssin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Lavrovin lause toi mieleen vanhan kertomuksen siitä kun ulkolaiset rakensivat aikoinaan erään junaradan. Luovutusvaiheessa venäläinen korkea virkamies kysyi: ”Miksi nuo ratakiskot näkyvät menevän yhteen tuossa loppuvaiheessa?”.
Pääurakoitsija yritti selittää, että se johtuu perspektiivistä. ”Emme voi sitä hyväksyä! Poistakaa se!”
Ilmoita asiaton viesti
Putin on jo todennut, ettei öljyn hinnalla tai pakotteilla ole mitään vaikutusta, vaan kaikki hankkeet toteutetaan ja Venäjä selviää. Ehkä tällekin löytyy joku muu, tilanteeseen sopiva selitys, joka esitetään venäläismediassa kansalle? Syyllinen lienee joka tapauksessa ”länsi”.
Joku voi silti kysyä, miksi armeijaan satsataan, kun ruohonjuuri pähkäilee muiden ongelmien kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Lavrovoin hyväksyntä on ihan sama, markkinat määrittävät ruplan aseman. Markkinoiden asema ja voima ei tunnu menevän vanha kaartin päähän millään, sitä ei komenna mikään politbyro tai komitea.
Yksityiset markkinat ilmoittavat jo kantaansa ruplan kurssista pienimuotoisissa mielenosoituksissa keskuspankin edessä.
Se on vasta alkua mahdolliselle valaistumiselle.
Ilmoita asiaton viesti
”Se on vasta alkua mahdolliselle valaistumiselle.”
Millaista istumista se on?
Ilmoita asiaton viesti
Harvinaisen hyvin laadittu blogi. Ilmeisesti melko paikkansapitävä trollien puutteen suhteen kommenttiketjussa. Anton ei petä. silloin harvoin kun bloggaa tällä alustalla.
Ilmoita asiaton viesti
No niin. Nyt on tämäkin sitten tuutattu ilmoille:
Ekonomisti Vladislav Inozemtsev Komsolmolskaja Pravdassa:
”Hallituksen pitäisi kieltää ulkomaisten lainojen takaisinmaksu”.
http://www.kp.ru/daily/26320.5/3199263/
Riskiä ei kuulema yrityksille olisi, kun se perustuisi hallituksen määräykseen… Sitä paitsi tietysti vastuussahan on länsipankit, jotka itse antoivat uusia lainoja vanhojen velkojen maksuun…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti siihen nähden, että ruplan romahtamisesta vaikeuksissa ovat muut kuin venäläiset kuten ulkomaiset rahoittajat, koska Venäjä voi todellakin lopettaa lainojen lyhennysten maksun kokonaan ja koroista venäläiset yritykset voivat maksaa ehkä vain osan.
Ja onhan nuo Venäjän talouden tunnusluvut vielä siedettävät Venäjän kannalta? Kun annetaan sellainen kuva, että Venäjän ainoa vientituote olisi öljy ja öljyn hinta olisi romahtamassa, BKT olisi romahtamassa jne, jne…
Suomi tekisi viisaasti kun yrittäisi nyt ylläpitää kaupankäyntiä Venäjän kanssa, ostettavaa sieltä löytyisi ehkä muutakin kuin Rosatomin ydinvoimaloita.
”Venäjän valtio on kansainvälisesti katsoen vähävelkainen. Federaation velka on alle 10 % BKTsta. Samaan aikaan valtion kaksi vararahastoa ovat suuruudeltaan 10 % BKTsta ja lisäksi
valtiolla on tuntuvasti varoja keskuspankissa ja liikepankeissa. Alueiden ja kuntien velka on vähän yli 2 % BKTsta. Työttömyysaste oli marraskuussa 5.4 % ja inflaatio 6.5 %. ” http://www.aktia.com/documents/10560/270733/Taloud…
Ilmoita asiaton viesti
Lukemisen ja ajattelemisen arvoista joka sana tässä blogissa.
Kukaan ei varmaan osaa ennustaa tarkasti minkäläinen lopputulos tarkalleen tulee olemaan, paitsi että hyviä vaihtoehtoja ei taida itänaapurilla enää olla.
Varmalta vaikuttaa myös se ettei Suomi sitä lopputulosta voi estää; tässä ei nyt talouspakotteista irrotteutumiset auta. Sellainen veisi Suomen mukanaan samaan katastrofiin. Nyt ei kannata kalamiehelle pakotteista luopumisesta puhua.
Viisainta mitä Suomi voi tehdä on valmistautua myös kaikkein pahimpiin vaihtoehtoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Lopputulosta ja ratkaisua ei tiedä kukaan, vain sen että Venäjän imperialistista seikkailusta lankeaa suuri lasku Venäjän kansalle. Kreml vanhaan tapaan kuvitteli markkinoiden olevan käskettävissä.
Suomi mahdollisen välitystehtäviän lisäksi tuskin voi tehdä mitään tilanteessa.
Talouspakotteet alkavat olla sivuroolissa. Vain liennytys, paluu normaaleihin naapurussuhteisiin voisi alkaa palauttamaan luottamusta. Onko se mahdollista vanhakantaiselle silovik-kaartille.
Ilmoita asiaton viesti
Anton Nikolenko kirjoittaa: ”Talousromahdus tosin harvoin johtaa sotiin muiden valtioiden kanssa, korkeintaan sisällisotiin.”
Olen samaa mieltä. Meillä Suomessa on kuitenkin edessä talousromahdus, jossa sisällissodan mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Ilmoita asiaton viesti
”Meillä Suomessa on kuitenkin edessä talousromahdus, jossa sisällissodan mahdollisuutta ei voi sulkea pois.”
Kerrotko, mitkä mahdollisena pitämäsi Suomen sisällissodan osapuolet ja niiden tavoitteet olisivat?
Ilmoita asiaton viesti
Todella mielenkiintoinen blogi. Aukeaa Venäjän tilannekin siitä tietämättömälle hyvin. Näyttää kyllä Suomenkin kannalta tiedossa olevan vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja. Talouden romahtamisesta selvitään vyötä kiristämällä, mutta sota vaatii jo verta. Sotaa ei kukaan halua, mutta ei sitä voi enää laskea pois kuvioistakaan. Kuka olisi vuosi sitten uskonut, että tänään tilanne on tämä? Täytyy vain toivoa, että Putin ei tee samanlaisia johtopäätöksiä, kuin Japani 1941.
Ilmoita asiaton viesti
Kankaanpää Jyrki
Sotaa kovasti odotetaan. Nyt pitää kysyä kuka sen sodan aloittaa ?
Venäjä on jo ensimmäisen askeleen Ukrainassa ottanut. Kukaan muu ei ole sotaa aloittamassa.
Ilmoita asiaton viesti
Venäläiset eivät halua sotaa. Sotaa haluaa USA/EU/NATO-joukkio, joka yrittää pelastaa kuolevaa kapitalismia.
Venäjän Ääni eilen: ”Kaliningradin alueella ja Itämerellä lentää säännöllisesti Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Portugalin tiedustelulentokoneita. Lentojen tarkoitus on tarkkailla Venäjän asevoimien toimintaa Itämeren alueella, kertoi Venäjän ilmavoimien päällikkö, kenraalieversti Viktor Bondarev.
Hänen mukaan USA:n ja Nato-maiden tiedustelukoneiden toiminta Itämeren ja Barentsinmeren alueilla on ollut tänä vuonna epätavallisen vilkasta.
Naton ja USA:n lentokoneet lähestyvät Venäjän rajaa 8-12 kertaa viikossa. USA:n ilmavoimien RC-135 –tiedustelulentokoneet nousevat ilmaan lähes päivittäin. Naton koneet ovat tänä vuonna käyneet Venäjän ja Valko-Venäjän rajojen lähellä yli 3 tuhatta kertaa.
Bondarevin mukaan Nato-maiden toiminta Venäjän rajojen tuntumassa on niin vilkasta ja lentokoneet käyvät niin lähellä Venäjän rajaa, että niiden tutkat ulottuvat 500 kilometrin säteelle.
Tiedustelulentokoneita varustetaan tutkilla, jotka kattavat lähes koko Kaliningradin alueen, lisäsi Viktor Bondarev.”
Ilmoita asiaton viesti
Tosiaan, Venäjä taitaa olla se paikka jossa kapitalismi tarvitsee tällä hetkellä eniten pelastamista.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ”länsi”, vastapuoli, haluaa tietää mitä venäläiset puuhaavat, kenraali voisi vastata kysymykseen. Että tutkat näkevät nykyään kauas, ei liene myöskään kenraalille suuri yllätys.
Ilmoita asiaton viesti
Antonilta jälleen hyvää ja selkeää analyysiä. Edelliseen blogiisi koskien pidempää analyysiä, olen saanut usealta yritysjohtajalta kiitokset lähettämästäni linkistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vain. Jos nyt Lukkalakin ymmärsi kirjoituksen suosittelusta, että ne pakotteet ovat sulkeneet venäläisfirmat repomarkkinoilta, ja että se on suurin syyllinen ruplan vajoamiseen.
Hän kun kysyi asiasta Alsion blogissa.
Ja toivottavasti Alsiokin osaa laittaa miehityksien ja pakotteiden vaikutukset oikeaan järjestykseen. Vaikka en ole järin toiveikas sen suhteen, mutta olen silti ikuinen optimisti.
Ilmoita asiaton viesti
Entisenä valuuttakurssiennustajana luin tekstiäsi suurella mielenkiinnolla ja arvostuksella. Kurssiennusteen suunta näökyi otsikossa ja se lienee hyväksyttävissä. Kirjoituksessa oli hyviä faktoja. Totesit oikein, ettei 17 % korko merkitse valuuttamarkkinoilla mitään, kun päivittäiset valuuttakurssien heilahtelut ovat noin 10 % eli päivittäiset kurssivoitot tai -tappiot ovat vuositasolla tuhansissa prosenteissa. Ruplan kurssia eivät selitä korko- tai ostovoimapariteetti.
Mikä selittäisi ruplan kurssia? Valuuttavaranto, ryöstettujen maiden rikkaudet, poliittinen katastrofi. Venäjä on suututtanut naapurinsa ja koko maailman. Se on eristäytymässä muusta maailmasta. Ydinasevaltana siitä on tulossa vaarallinen ruutitynnöri, joka jossain vaiheessa voi aiheuttaa samanlaisia kansainvaelluksia kuin Afrikasta Eurooppaan on viime vuosina tapahtunut diktatuurien hajottua tai sitten laajan aseellisen konfliktin. Tällaisen maan valuuttakurssia on mahdotonta ennustaa taloudellisilla suureilla. Toki niilläkin on merkitystä lyhyellä tähtäyksellä. On nähtävä, mihin koko Venäjän yhteiskunta on kulkemassa. Rupla on enenevässä määrin suljetun talouden laskennallinen rahayksikkö. Venäjän rahajärjestelmä erityyy maailman markkinoista.
Ilmoita asiaton viesti
Öljyn hinnan putoaminen johtui Kerryn ja saudiministerien kokouksesta jossa saudit lupasivat pumpata öljyä niin paljon että hinta romahtaa. Kyseessä oli USA:n ulkopoliittinen operaatio maalitauluina mm. Venäjä, Iran sekä Venezuela.
Se Kokoomuksen nulikkaosastolla on jäänyt myös havaitsematta että tämä operaatio tulee johtamaan mitä todennäköisemmin uuteen finanssikuplaan ja myöhemmin uuteen romahdukseen. Tietenkin jossain vaiheessa pelimiehet, houkuteltuaan sitä aiemmin hyväuskoiset hölmöt osakepeliin, myyvät osaakkeensa hyvällä voitolla.
Ilmoita asiaton viesti
Igor Gaidar toteaa kirjassaan miten Eglanti ja muut europan maat pistivät alusmaihinsa virkamiehet mutta USA hallitsee maita pistämättä niihin omia virkameihiä.
Lähimpänä on pyynnöstä Ruotsin säätämä vakoilulaki laitteineen. (ruotsittunut Ruotsi)
Ilmoita asiaton viesti
Toinen näkökulma http://kingworldnews.com/dr-paul-craig-roberts-12-…
Ilmoita asiaton viesti
Joo, tuo on tosiaan toinen näkökulma samalla tavalla kuin kreationismi on toinen näkökulma evoluutio-teoriaan.
Ilmoita asiaton viesti
KWNyyssit on ihan viihdyttävää lukemista. Paljon siellä lätistään, julistetaan kullan tulevaa nousua vuodesta toiseen jne.
http://kingworldnews.com/david-stockman-black-swan…
Nythän siis Gorbacheville joku lupasi, että jos hän SALLII vuonna 1990 yhdistyneen Saksan liittyvän NATOon, NATO ei levittäytyisi Puolaan, Unkariin tai muihin Varsovan liiton maihin. Ilmeisesti mitään kirjallista sopimusta tällaisesta ei tehty. Kuka olisi uskonut Neukkulan hajoamiseen?
1991 Varsovan liitto, ja sitä myöten kommunismi kuitenkin levisi lopullisesti. Yhtäkkiä kaikki oli aivan toisin, ja kaikki halusivatkin liittyä NATOon. En tiedä, tajuaako enemmistö Venäjällä vieläkään, miksi muille tuli niin kiire päästä pois Venäjän syleilystä.
D.Stockman tuossa myös lohkaisee, että HE (jenkit) masinoivat vallan vaihdon Ukrainassa. Siellä oli kyllä ihan Ukrainan kansa, joka sai tarpeekseen ja mellasti Maidanilla.
Ilmoita asiaton viesti
Toi nyt vielä sitten:
http://m.spiegel.de/international/world/a-663315.h…
Ilmoita asiaton viesti